Vanhemmuutta tuetaan sekä Suomessa että Kanadassa

Keväällä käytiin keskustelua siitä, kannattaako täällä asuvan suomalaisen synnyttää ja kasvattaa lapsensa Kanadassa vai Suomessa.
Vapaa Sana päätti vertailla Suomen ja Kanadan järjestelmiä.
Vertailu ei ole aivan yksinkertaista, sillä järjestelmät ovat melko erilaiset. Vanhemmuuden kuluista ja tuista otetaan tässä huomioon äitiys- isyys- ja vanhempainlomat ja näiden lomien aikaiset korvaukset, lasten hoito ja lapsilisät.
On huomattava, että sen enempää Suomi kuin Kanadakaan ei tarjoa etuuksia aivan kenelle tahansa. Kanadan äitiys- ja vanhempainlomia hakiessa pitää antaa SIN-numeronsa ja jos se alkaa yhdeksällä, hakijan on selvitettävä työlupansa status. Lisäksi hakijan on oltava ollut viimeksi kuluneen vuoden aikana vähintään 600 tuntia työelämässä sen jälkeen, kun viimeksi on hakenut etuuksia Employment Insurancesta.
Suomessa etuuksia ei tipu, ellei hakija ole viettänyt Suomessa vähintään 180 päivää välittömästi ennen lapsen syntymää.

Suomessa
korostetaan isyyttä
Molemmissa maissa äiti saa itse päättää, koska äitiyslomansa aloittaa ja lisäksi molemmissa on mahdollista saada myös sairauslomaa, jos raskaus on vaikea.
Suomessa äitiysloma, siis vain synnyttäjälle varattu tauko työstä, on määritelty 105 arkipäiväksi. Arkipäiviksi lasketaan myös lauantait, mutta ei sunnuntaita tai arkipyhiä. Koskapa pyhiä ei lasketa lomaksi, saattaa äiti saada viikonkin pitemmän loman, jos vauvan syntymä ajoittuu sopivasti.
Kanadassa äitiysloman pituus lasketaan viikoissa. Loman pituus on 15 viikkoa. Viikoiksi muutettuna suomalaisen äitiysloman mitta on keskimäärin 17,5.
Molemmissa maissa on äitiysloman lisäksi vanhempainloma, jonka voi pitää kumpi tahansa vanhemmista tai vanhemmat voivat jakaa loman keskenään. Kanadassa molemmat vanhemmat voivat olla yhtä aikaa vanhempainlomalla. Tuolloin lomaviikot lasketaan yhteen eli kun kaksi vanhempaa on lomalla yhtä aikaa viikon, lomakiintiöstä kuluu kaksi viikkoa.
Kanadassa vanhempainloma on itse asiassa pitempi kuin Suomessa, 35 viikkoa. Suomessa vastaava pituus on 158 arkipäivää eli karkeasti laskettuna 31,5 viikkoa.
Suomessa on kuitenkin viime vuosina ruvettu korostamaan lapsen isän roolia. Suomessa on erikseen nimetty isyysloma, joka pidetään samaan aikaan kuin äitiyslomakin. Isyysrahaa saa 18 päivältä, jotka isä on vauvan kanssa kotona. Jos isä pitää vähintään kaksi isyyslomaviikkoa, hän saa kaksi ylimääräistä vanhempainlomaviikkoa. Tätä kutsutaan isyyskuukaudeksi. Isyyskuukauden tarkoitus on houkutella isiä pitämään enemmän lomaa lapsen syntymän jälkeen.
Kanadassa vanhempainloma on lapsen adoptoiville sama kuin perinteistä reittiä lapsen saaville. Suomessa adoptiovanhemmat saavat pidennetyn vanhempainloman, 200 päivää eli noin 33 viikkoa.
Ero äitiys- ja vanhempainlomien pituudessa on siis melko pieni vertailussa olevien maiden välillä.

Suomalaisäiti
saa enemmän rahaa
Kun Kanadassa lapsen hankkiva saa äitiys- ja vanhempainloman aikana rahaa 55 prosenttia palkastaan, Suomessa summa on keskimäärin 70 prosenttia palkasta. Lisäksi tuore äiti saa äitiysloman ensimmäisten 56 päivän ajan korotettua äitiysrahaa, jolloin hän “tienaa” jopa 90 prosenttia aiemmista tuloistaan. Isyysraha on korotettua ensimmäisiltä 30 päivältä.
Kanadassa on äitiysrahaa maksetaan korkeintaan 423 dollaria viikossa, vaikka 55 prosenttia tuloista olisi enemmän kuin tuo summa. Toisaalta pienituloisten prosentti on suurempi.
Suomessa äitiyspäivärahan minimimäärä on 15,20 euroa päivässä, mikä koskee lähinnä opiskelevia tai työttömiä äitejä.

Hoitovapaa on
suomalainen erikoisuus
Moni vanhempi haluaa hoitaa pienen lapsensa kotona pikkuvauvavaiheen jälkeenkin. Suomessa vanhemmalle tarjotaan mahdollisuutta hoitaa lapsensa kotona kolmevuotiaaksi saakka.
Jos kotiin jäävällä vanhemmalla on vakituinen työpaikka, hänellä on oikeus palata töihin hoitovapaan jälkeen. Palkkaa ei makseta, mutta kotiin jäävä vanhempi saa valtiolta reilut 294 euroa kuukaudessa. Alle kolmevuotiaista isosisaruksista maksetaan lisäksi noin 94 euroa kuukaudessa ja muista alle kouluikäisistä lapsista reilut 50 euroa kuukaudessa.
Kanadassa hoitovapaata ei tunneta. Pienituloisille perheille maksetaan kuitenkin vajaat 92 dollaria kuukaudessa, yksinhuoltajille reilut 109 dollaria. Tuloraja on 20 000 dollarin tienoilla vuodessa.
Kun on hankkia lapselle kodin ulkopuolinen hoitopaikka, järjestelmissä on eroa.
Suomessa kaikilla perheillä on niin sanottu subjektiivinen oikeus kunnalliseen päivähoitoon eli vaikka vanhemmat olisivat työttömiä, he voivat viedä lapsensa kunnalliseen hoitoon. Kunnallinen päivähoito ei ole ilmaista, mutta sen hinta määräytyy perheen tulojen ja perheen koon mukaan.
Yli 200 euroa kuukaudessa ei kenenkään tarvitse maksaa.
Jos suomalaisperhe valitsee mieluummin yksityisen hoitopaikan, valtio osallistuu kustannuksiin korkeintaan reilulla 137 eurolla kuukaudessa. Tämänkin tuen määrä riippuu tuloista.
Kanadassa ei kunnallista päivähoitoa tunneta, Quebecin systeemi tosin on lähellä suomalaista. Quebecissä päivähoito on maan edullisinta, vain hiukan yli 200 dollaria kuukaudessa.
Muutenkin se, minkä verran lapsen päivähoito kirpaisee kukkarossa, riippuu asuinpaikasta. Hinta vaihtelee Quebecin 200 dollarista Ontarion jopa yli 800 dollariin kuukaudessa.
Kanadan kallein päivähoito on Relocatecanada-sivuston mukaan Chathamissa, Ontariossa, jossa vanhemmat saavat pulittaa lapsensa hoidosta 826 dollaria kuukaudessa.

Lapsilisät
helpottavat taloutta
Siitä hetkestä, kun lapsi on syntynyt, vanhemmat alkavat Suomessa saada lapsilisää. Lisää maksetaan siihen saakka, kunnes lapsi on 17-vuotias. Lapsilisän määrä riippuu siitä, monesko lapsi on perheessään. Tuki on 100–172 euroa kuukaudessa lasta kohden.
Kanadassa lapsilisää vastaa ehkä lähimmin pienituloisille perheille myönnettävä perhelisä (family supplement), jonka määrä riippuu perheen tuloista, lasten määrästä ja siitä, kuinka vanhoja lapset ovat. Esimerkiksi perhe, jonka tulot ovat 20 000 dollaria vuodessa ja johon kuuluvat 6-, 8- ja 10-vuotiaat lapset, saa noin 86 dollaria viikossa ja lisäksi noin 4 dollarin lisän alle 7-vuotiaasta lapsesta.
Lisäksi kanadalaisperheet voivat saada lapsistaan verovähennyksiä. Ontariossa perhe, joka tienaa 75 000 dollaria vuodessa, saa verovähennyksiä 44 dollaria kuukaudessa.

Teksti ja kuva:
Minna Harmaala

Lähteet: Kela, Service Canada, Ontario Ministry of Revenue, Canada Revenue Agency, Relocate Canada