UUTENA TORONTOSSA?
Mitä kaupungin perinteinen suomalaiskenttä voi tarjota tulokkaalle?

KRP: Miliisi ryöstää suomalaisia Pietarissa

Kymmenet suomalaiset ovat Suomen pääkonsulaatin mukaan menettäneet jopa satoja euroja Pietarissa, kun epärehelliset miliisit ovat tyhjentäneet heidän taskunsa öisillä kaduilla. Poliisin mukaan uhreja voi olla paljon enemmänkin.
"Luvut ovat varmasti vain osa totuutta. Suurin osa uhreista nuolee haavansa kaikessa hiljaisuudessa", Keskusrikospoliisin Pietarin-yhdysmies Pekka Sailio kertoi Helsingin Sanomissa.
“Ennen syksyä oli pitkä tauko, jonka aikana emme saaneet yhtään ilmoitusta tällaisista rikoksista. Meille on nyt talven aikana kertynyt useita juttuja, jotka täytyy viedä miliisijohdon tiedoksi”, Sailio jatkaa.
Sailion mukaan rosvopartio tulee tavallisesti kysymään yksin yöaikaan liikkuvalta ulkomaalaiselta matkustusasiakirjoja. Kun hän näyttää ne, miliisit vievät samalla taskuista rahat ja matkapuhelimen.
Uhri on yleensä humalassa.
Rikokset ovat kohdistuneet myös muihin ulkomaalaisiin.
Suomen, Ruotsin, Saksan ja Hollannin edustustot valittivat miliisien teoista paikalliselle viranomaisjohdolle syksyllä 2003.
Sen jälkeen miliisirikosten määrä väheni, kunnes uusia tapauksia alkoi tulla Suomen pääkonsulaatin tietoon viime syksynä.
Pietarissa käyviä suomalaisia matkailijoita kehoiteataan välttämään yksin ulkona liikkumistsa öisin, varsinkin päihtyneenä.


(KS/MTV3)

Suomen vanhin kaunokirjallinen viikkolehti on 100-vuotias

Suomen vanhin kaunokirjallinen viikkolehti Nyyrikki täytti aprillipäivänä 100 vuotta. Nyyrikki tarjoaa foorumin kirjailijoille ja kirjallisuuden harrastajille.
Nyyrikki perustettiin aikana, jolloin Suomi kuului Venäjän tsaarinvallan alle. Koulutuksen kieli oli pääosin ruotsi, eikä suomenkielisiä lehtiä - saati kaunokirjallisia tekstejä - ollut kuin kourallinen. Tarvittiin siis suomenkielistä lukemistoa.
Sata vuotta sitten Nyyrikin kaunokirjalliset tekstit olivat pääosin käännettyä kaunokirjallisuutta jatkokertomusten muodossa.
1910-luvulla suomenkieliset kynäniekat valtasivat kuitenkin lehden aukeamat. Nyyrikkiin ovat kirjoittaneet muun muassa Kalle Päätalo, Timo K. Mukka, Uuno Kailas ja Jorma Kurvinen. Suosituimmillaan kaunokirjallinen viikkolehti oli sotien jälkeen, jolloin se taisteli Suomen myydyimmän lehden tittelistä.

(YLE)

Suomen asema tiedekielenä huolettaa

Kansainvälistyminen ja tulosvastuu ovat johtaneet siihen, ettei suomea käytetä monilla aloilla tieteen kielenä enää lainkaan. Luennoilla ja tenttikirjoissa englanti on jo monilla aloilla suomea yleisempi kieli.
Kielitoimiston johtajan Pirjo Hiidenmaan mielestä kyse on paljolti siitä, miten tiede, tutkimus ja akateeminen opetus kytkeytyvät muuhun yhteiskuntaan.
"Jos käy niin, että tiede kaikkine arviointijärjestelmineen, julkaisuineen ja rahoitusjärjestelmineen alkaa toimia pelkästään englannin kielellä, niin silloin tietysti myöskään tutkijat eivät harjaannu puhumaan ja kirjoittamaan omista aiheistaan suomeksi," Hiidenmaa pohtii.
Suomen kielen lautakunta onkin vedonnut yliopistoihin äidinkielen aseman turvaamiseksi. Yliopistoille ehdotetaan tieteellisten termien määrätietoista suomentamista ja äidinkielen opetuksen lisäämistä.
Helsingin yliopiston kansainvälisen politiikan professorin Heikki Patomäen mukaan voimavarojen puute ajaa siihen, että tarjontaa on paljolti pelkästään englannin kielellä.
"Kun edetään syventäviin opintoihin, ei yksinkertasesti ole mahdollisuuksia pitää kursseja monta kertaa tai luoda sellaista laajaa tarjontaa, jossa olisi kursseja eri kielillä", Patomäki sanoo.
Opetusta on tarjottava englanniksi jo senkin vuoksi, että laitoksen noin 800 opiskelijasta reilut kymmenen prosenttia on ulkomaalaisia. Englantia suositaan myös akateemisen kunnianhimon takia.
"Jos puhutaan maailmanpoliittisista kysymyksistä ja myös tieteenalan teoreettisemmista ongelmista, niin suomalainen yleisö on tavattoman pieni. On kiinnostavaa olla mukana paljon laajemmissa julkisissa kentissä ja keskusteluissa kuin mitä voi Suomen sisällä", Heikki Patomäki toteaa.

(YLE)