UUTENA TORONTOSSA?
Mitä kaupungin perinteinen suomalaiskenttä voi tarjota tulokkaalle?

Viranomaisille moite tsunamikatastrofin hoidosta

Aasian luonnonkatastrofin hoitoa koskevissa raporteissa nousi esiin eritoten heikko tiedonkulku. Presidentti Martti Ahtisaaren johtaman lautakunnan ensimmäinen raportti luovutettiin keskiviikkona aamupäivällä pääministeri Matti Vanhaselle (kesk.). Tutkijalautakunta esitti samalla myös 12-kohtaisen toimenpidesuosituksen.
Viranomaistiedottamisen ei katsottu onnistuneen hyvin: viralliset tiedot olivat ristiriidassa yleisön ja tiedotusvälineiden tietojen kanssa, jotka myöhemmin osoittautuivat oikeiksi.
Raportin mukaan lääkäreitä ja muuta hoitohenkilökuntaa lähetettiin Suomesta Thaimaahan liian vähän, ja lentoaikataulu oli harva. Tästä aiheutui loukkaantuneiden tilan jopa kriittistä heikentymistä.
Lautakunta kuitenkin muistutti, että tsunamin tultua rantaan millään Suomen viranomaisen toimella ei olisi voitu pelastaa ketään niistä suomalaisista, jotka kuolivat tai katosivat katastrofissa.
Tutkijalautakunta moitti sitä, ettei missään suomalaisessa kriisi- ja valmiuslainsäädännössä eikä niiden perusteluissa ole osattu ottaa huomioon mahdollisuutta, että suomalaisia kohtaisi Aasian luonnonmullistuksen kaltainen suuronnettomuus ulkomailla.
Vaikka viranomaisten toimintavalmius oli puutteellista, alkoi viranomaisapu toimia parin päivän jälkeen tehokkaasti.

Ulkoministeriö myöntää ongelmat
Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja (sd.) myöntää, että ulkoministeriön toiminnassa oli katastrofin hoidossa osittain vakavia puutteita.
Tuomiojan mukaan havaitut puutteet ja ongelmat ovat pitkälti samoja, joita huomattiin aiemmin ministeriön oman tarkastuksen yhteydessä. Ministeriön sisäisen tarkastusyksikön selvitys julkaistiin jo tammikuun lopussa.
Ulkoministeriö on aloittanut puutteiden poistamiseen tähtäävät toimenpiteet, mutta lisätoimiakin on odotettavissa erityisesti ministeriön viestinnän osalta, Tuomioja linjaa.
Tapaninpäivän luonnonkatastrofissa Kaakkois-Aasiassa kuoli
144 suomalaista. 34 suomalaista on edelleen kateissa.
Tutkimusraportin voi osoitteesta http://www.onnettomuustutkinta.fi/31811.htm

(YLE)

Hallitus puuttunee rajavartijalakkoon

Rajavartijoiden sopimuskiistan osapuolet pitivät maanantai-illalla muutaman tunnin tauon, ja neuvotteluja jatketaan yön aikana. Kiista sai päivällä uuden käänteen, kun työntekijäpuoli teki yllättäen esityksen riidan ratkaisemiseksi. Alun perin asialistalla olivat vain yleisurheilun MM-kisojen lakkorajat.
Työnantajan mukaan työntekijäpuolen tarjous on kalliimpi kuin mitä valtakunnansovittelija on esittänyt. Sopua ei syntynyt, joten lakko alkoi tiistaina (21.6.)
Hallitus puuttuu pikavauhdilla rajavartijoiden lakkoon.
Lakon ulkopuolella olevat rajavartiolaitoksen virkamiehet velvoitetaan väliaikaisella erityislailla hoitamaan myös lakonalaisia tehtäviä lähinnä yleisurheilun MM-kisojen aikana.
Tarkoituksena on varmistaa Suomen turvallisuus ja myös EU-jäsenyydestä aiheutuvien velvoitteiden hoito. Hallitus korostaa esityksessään, että kyse ei ole virkamiesten työtaisteluoikeuden rajoittamisesta.
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpään mukaan hallituksen esityksellä ainakin tosiasiallisesti rajoitetaan työtaisteluoikeutta, kun sen vaikutusta heikennetään.
Lain on määrä olla voimassa 10.7–14.8.  Hallituksen mielestä Suomen turvallisuustilanteen kannalta on tärkeää, että turvallisuusuhat voidaan torjua mahdollisimman hyvin jo rajoilla.
Riita koskee uutta palkkausjärjestelmää, jossa rajavartijoiden palkka määräytyy työtehtävän, ei työvuosien mukaan. Rajavartijaliitto sanoo, että uudistus leikkaa vanhojen työntekijöiden palkkoja.
Kuukauden kestävä lakko etenisi vaiheittain. Loppuvaiheessa lakko laajenisi raja-asemien lisäksi myös Helsinki-Vantaan lentoasemalle ja Helsingin satamiin.
(HS/MTV3/YLE/MH)