UUTENA TORONTOSSA?
Mitä kaupungin perinteinen suomalaiskenttä voi tarjota tulokkaalle?

Salco Pation tarina

Jussi ja Ulpu sohvalla, joka on tarkoitettu puutarhaan.

jJussi ja Ulpu Korpikosken muuttaessa vuonna 1981 Torontoon, heillä oli muutaman kuukauden sisällä oma koti ja oma tehdas. Sen jälkeen he eivät ole kesälomaa pitäneet, vapaa-ajat ovat rajoittuneet keskitalveen ja etelän matkoihin.
Korpikosken tuotteet ovat kesää varten, puutarhakalustoja. Kevät ja kesä ovat kiivainta sesonkia. Yritys on menestystarina, mutta ei sitä aivan hetkessä polkaistu maasta, vaikka se siltä näytti.

Moni suomalainen on nähnyt Markhamissa Korpikosken liikkeen Salco Patio & Leisuren suuren hallin ja tai nähnyt sen kahden kuljetusauton purkavan lastiaan eri puolilla kaupunkia tai käynyt itsekin asioimassa liikkeessä, 20 000 neliöjalan tiloissa, joista melkein puolet on näyttelytilaa, showroomia ja loput tehdas- ja varastotilaa.
Vaasassa asuneiden Jussin ja Ulpun ensimmäinen pysäkki tällä puolella kosteikkoa oli Florida vuonna 1977. Jussi opiskeli Florida Atlantic -yliopistossa Boca Ratonissa, Miamista vähän pohjoiseen, liikehallintoa ja suoritti Business Administration linjan maisterin tutkinnon. Parin paikallisen suomalaisen ystävänsä kanssa hän oli kehitellyt systeemiä, jolla PVC:sta (polyvinyl chloride) voitaisiin tehdä edullisimmin puutarhahuonekaluja. Kehitettiin sisäliitäntämenetelmä, joka patentoitiin Floridassa.
"Kaverini lähtivät kuitenkin muihin hommiin ja minä sain mallit. Tein viimeiset muutokset ja aloitin sitten täällä. Vaadittavan putken tekoon oli suunniteltava myös omat koneet.
Materiaali sopi tarkoitukseen loistavasti, ei ruostu, sitä ei tarvitse maalata ja se kestää tosi kauan. Ehkä liiankin kauan. Monet ovat tulleet sanomaan, ettei heidän tuoleissaan mitään vikaa ole, mutta tekee mieli katsoa uudempia malleja.
Yhtiön perustamista edelsi siis jo kolmen vuoden suunnitteluvaihe. Torontoon muuttivat samaan aikaan myös vanhempamme, joilla oli ollut jo oma liike Suomessa ja he auttoivat meidät alkuun. Pieni pankkilaina tarvittiin myös ja se tapahtui aikana, jolloin korko oli 20 prosenttia."
Liikkeen nimi ei vaatinut paljon päänvaivaa. "Keskustelin toisena päivänä Torontossa lakimiehen kanssa täkäläisistä muodollisuuksista. Hän kysyi mikä yhtiölle nimeksi. Kun sanoin, etten ole sitä vielä ehtinyt miettiä, hän kysyi mitä minä ryhdyn valmistamaan. Pitkää pvc-putkea. Miksi sitä suomeksi kutsutaan? No se näyttää valkoiselta salolta. Hoksasin, että siitä saa mukavasti kanadalaisille sopivan nimen, kun vaihdetaan koo c-kirjaimeksi. Helppo lausua ja lyhyt," Korpikoski kertoi.
"Olisimme voineet antaa alihankkijan asentaa koneemme ja tuottaa putkea, mutta meillä oli yksityisyrittäjyys verissä tai sukuvikana ja me teimme kaiken omin voimin. Valmistimme itse rungot, slingit varjot ja tyynyt. Aluksi oli yhtiökumppaneina veljeni ja molemmat vanhempammekin. Vanhemmat palasivat Suomeen 20 vuotta Kanadassa asuttuaan. Ulpu on yhtiökumppani ja vastaa myynti- ja designpuolesta, valitsee mallistot ja värit.
Aluksi Salcolla oli paljon tukkumyyntiä. Yhtiö avasi myös sivuliikkeen Mississaugassa Dixien ja Eglintonin risteyksen lähellä. Sitä johti hyvällä menestyksellä Seija Kukkola kuudentoista vuoden ajan. Myöhemmin Keijo Harinen perusti Salcon tuotteita myyvän liikkeen Barrieen, mutta se oli käytännöllisesti katsoen hänen oma liikkeensä.
"Olemme muuttaneet useita kertoja, aloitimme John Streetillä, seuraavaksi Steelcase Roadilla ja sitten Woodbinella ja nyt täällä Shields Courtissa, mutta kaikki nämä paikat ovat kilometrin säteellä toisistaan.
Runkojen valmistus lopetettiin kuusi vuotta sitten. Ihmisten maku muuttuu ja elintaso paranee. He vaativat uusia materiaaleja ja värikombinaatioita. Valmistamme enää tyynyt ja jonkin verran varjoja. Enemmistö on muualla valmistettua."
Tehdassalin perällä oli vielä pieni erä pvc-putkesta valmistettuja puutarhatuoleja, viimeiset laatuaan.
Nykyisin suositaan valettua alumiinia, jota myöskään ei tarvitse koskaan maalata, wickeriä, joka on tosin keinotekoista materiaalia eikä bambua. Palmuvarjotkin ovat keinotekoista ainetta. Suurin osa tuotteista on nykyään peräisin Kiinasta.
Puutarhakalustot alkavat muistuttaa olohuoneen kalustoja sillä erolla, että kaiken on oltava vettähylkivää materiaalia. Tyynyjen täyte on dacronia, joka pitää muotonsa eikä vety. Ero lankuista kokoonkyhättyyn puutarhapöytään ja Salcon showroomin kalustoihin on kuin vertaisi hevosen vetämää kärryä Ferrariin.
Salco tunnetaan jo laajalti Toronton ulkopuolellakin. "Monesti yllättyy miten kaukana omia tuotteita tulee vastaan", Jussi mainitsi.
Salcon kotiseutu on kiinalaistumassa. Jos kanadalaiselle ulkona oleskelu ja grillaaminen kuuluu kesään, kiinalaisen perheen tapoihin se ei kuulu ennen kuin vasta toisessa tai kolmannessa sukupolvessa.
Jussi Korpikoskella,58, on jo eläkkeelle jäänti mielessä. Kolme vuosikymmentä samalla alalla riittää. Pari ensimmäistä vuotta olivat vaikeita, kuten uudella yrittäjällä yleensä, mutta sen jälkeen on työ tekijäänsä kiittänyt. Yksi tosi sateinen kesä, 1992, jätti tulokset heikoiksi. Tällä alalla on hyvällä säällä johtava rooli, yhtä suuri kuin lumella suksikauppiaalle.
Bisnes pitää Korpikosken kiinni vielä senkin jälkeen kun Salcon ohjakset ovat toisissa käsissä, mutta ei enää 7 päivää viikossa. Hän menee veljensä kanssa Suomeen messuille esittelemään mylarista valmistettua freeze dry-ruokapussia, johon vain lisätään vesi ja on valmista syötäväksi minuutissa tai parissa. Sopimuksia on jo jalostamojen kanssa.
Ulpu kertoi, että kesäpaikka Georgian Bayllä kuuluu myös suunnitelmiin, samoin veneily, joka entisille vaasalaisille on myös rakasta puuhaa ja johon Georgian Bay sopii erinomaisesti. Perheen kesähuvilaa Suomessa ei ole ehditty käyttää lainkaan, koska molemmat ovat olleet ankkurissa liikkeen kanssa 27 kesää. Golf on toinen harrastus, johon tarvitaan enemmän kesäaikaa.
Kanadaan molemmat aikovat kuitenkin jäädä asumaan. Kaksi poikaa ja tytär, nuorimmaisen ollessa 16-vuotias, juurruttavat myös uuteen maahan.
Kumpikaan heistä ei ole ole yhdistysihmisiä. "Suomalaisia tuttavia meillä on paljonkin ja lapsemme olivat Agricolan äiti-lapsikerhossa, mutta minkäänlaiseen järjestettyyn seuratoimintaan ei aikaa olisi ollut yhtään," Ulpu mainitsi

Reportaasin teki Lauri Toiviainen.

Korpikoskien ensimmäinen liike ja pvc-kauden designia.

Jussi Korpikoski liikkeensä alkuaikoina.