Vapaan Sanan pääkirjoitus
29 .6.2010

Israel-keskustelu ja muistot Suomesta

Kanadansuomalaisessa kentässä oudoksuttiin 70- ja 80-luvuilla Suomen median ja eliitin kritiikitöntä suhtautumista Neuvostoliittoon Poikkeuksia Suomessa tietenkin oli, mutta toisinpuhujat löysivät itsensä pian säälittävän häirikön roolista ja vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolelta.
Tämän päivän Kanadassa suhtautuminen Israeliin on suomalaispoliitikkojen Moskova-varovaisuuden luokkaa ja osittain ohittaakin sen. Tosin sillä erolla, että Suomessa suuri osa käytöksestä meni silmänpalvonnan tiliin, mistä myös Moskova oli selvillä. Suomalaisilla oli käytökselleen myös selkeä geopoliittisen selviämisen peruste. Kunhan yhteiskuntajärjestys säilyi ja maa pysyi itsenäisenä, ei lähdetty mukaan kylmään sotaan.
Täällä Torontossa asenne Israeliin on noussut esille jopa niinkin kaukaisessa asiassa kuin seksuaalista tasa-arvoa juhlistavassa Pride -paraatissa tällä viikolla. Pride 2010:n järjestäjät sensuroivat paraatista pois osallistujaryhmän, jonka tunnus puhui Israelin apartheidista. Näin tehtiin, koska muutoin Pride olisi ollut vaarassa menettää Toronton kaupungin taloudellisen tuen, valtuustossa vireille pannun avun peruuttamishankkeen takia. Priden taustaryhmissä nousi kuitenkin asiasta suuria vastalauseita ja niin järjestäjät peruivat sensuroinnin viime viikolla. Välittämänä seurauksena oli kuitenkin se, että joukko israelmyönteisiä järjestöjä ja avustusten peruuttaminen pantiin vireille uudelleen.
Kaupunginvaltuutettu Giorgio Mammoliti esitti, että avustus tältä vuodelta peruutetaan taannehtivasti ja kaupunki päättää, ettei enää avusta Prideä. Mammoliti on yksi syksyn kaupunjohtajaehdokkaista, Häntä asettuivat tukemaan myös ehdokkaat Rocco Rossi ja Rob Ford.
Aikanaan Suomessa neuvostovastaiseksi leimaaminen nähtiin suunnilleen uran loppuna, ainakin keskeisissä tehtävissä. Täällä Kanadassa suuri osa poliitikoista pelkää kuollakseen joutumasta katsotuksi israelinvastaiseksi. Mediamaailmassa moniarvoisuus ei ole niin rajallista.
Kun rajan takana etelässä aletaan olla jo aika kyllästyneitä maan 51. osavaltion aiheuttamaan päänvaivaan, täällä Kanadassa poliittisen elitiin asenneilmasto on liikkunut toiseen suuntaan.
Kun aikanaan Suomessa oli Moskovan suuntaan kyse poliittisesta tarkoituksenmukaisuudesta ja maan geopoliittisesta asemasta, täällä meillä suhtautumiseen Israeliin vaikuttaa paljolti uskonto, näin etenkin nykyisen hallituksen piirissä. Mutta tiukan ydinkannattajajoukon toimista on ilmeisesti muodostunut yleisen poliittisen korrektiuden normi. Tämä on ajanut toisinajattelijat vaikeaan tilanteeseen, kuten nähdään Toronto Pride 2010:n ongelmista.
Kanadansuomalaisen kenttään mahtuu edelleen monia mielipiteitä. Siihen vaikuttaa myös suomalainen viestintä. Ero Suomen ja yleensäkin Länsi-Euroopan suhtautumisessa Israeliin Pohjois-Amerikkaan verrattuna on ollut suuri. Israelin viimevuotisen Gaza-operaation jälkeen mm Suomen kirkon ulkomaanapu protestoi tiukasti suomalaisrahoitteisen sairaalan tuhoamista eivätkä Israelin myöhemmät selitykset juuri kirkon kantaa muuttaneet.
Tiedämme tämän lehden lukijakunnassa olevan paljon Israelin kannattajia. Koko kanadansuomalainen kenttä ei sitä näkemystä kuitenkaan jaa,

VS:n pääkirjoituksia 18.5.2010 ulkosuomalaisparlamentista tästä.

VS:n vanhoja pääkirjoituksia vuoden 2005 jälkeen.

l