Etusivulle
Uusin pääkirjoitus
Artikkelit
News in english
Tapahtumia
Yhteystiedot
Kirjakauppa

Tilaukset
Linkit
Lukijoiden mielipiteitä
Hintoja ilmoittelusta

Mikä ihmeen Vapaa Sana? Katso tuonnempana alhaalla.

 

What is Vapaa Sana?
Vapaa Sana is a weekly tabloid published in Toronto in Finnish and partially in English. Published since 1931, the weekly claims to be the leading Finnish language media in North America. More

This website
At vapaasana,com the paper offers a selection of material published in the Vapaa Sana. Besides this side, the company maintains also (www) finnishcanadian.com ja canadansanomat.com

Meille töihin?
Vapaa Sana ottaa vastaan Suomesta Centre for International Mobilityn harjoittelijoita. Lue tästä, mitä Vapaa Sana edellyttää.


Mikä ihmeen Vapaa Sana?
Vapaa Sana on riippumaton viikkosanomalehti, joka ilmestyy kerran viikossa Torontossa. Lehden nimi periytyy 1930-luvulta.Nimi johtaa joskus lehteä tuntemattoman pitämään Vapaata Sanaa hengellisenä lehtenä. Sitä se ei kuitenkaan ole.

Näillä sivuilla tarjoamme poimintoja sisällöstä, emme koko aineistoa. Vapaa Sana on tilauspohjainen lehti. Vuosikerta maksaa Kanadassa 100 dollaria ja GST-veron, nopeammin kirjepostina 150 dollaria.Tilaukset numeroon 1(416) 321 0808, klo 10-13 Toronton aikaa arkisin.


Yhtiömme
Kustannusyhtiö Vapaa Sana Press julkaisee viikkosanomalehtiä Vapaa Sana (Toronto) ja Canadan Sanomat (Thunder Bay). Yhtiön internetsivustot ovat www.vapaasana.com, www.canadansanomat.com ja www.finnishcanadian.com.

Yhtiön omistajapohja käsittää toistakymmentätuhatta kanadansuomalaista. Hallituksen puheenjohtaja on nyt John Majanlahti.

Kyselyjen johdosta ilmoitamme, että internetosoite vapaasana.net ei liity tämän kustannusyhtiön toimintaan.

Historiamme
Kesällä 2008 ilmestyi Lauri Toiviasen kirja Vapaan Sanan vaiheista. Tämän linkin takana voitte lukea myös VS:n 75-vuotisjuhlanumeron reportaaseja ja haastatteluja.

Torontoa uudelle?
Mitä kaupungin perinteinen suomalaiskenttä voi tarjota tulokkaalle? Kaupungin "vanhat suomalaiset" varmasti yllättävät nykysuomalaisen, mutta kokemus voi olla kiinnostavakin.

Kolumneja
Vuoden 2010 alkupuoliskolla kolumneja lehteen kirjoittaa Johannes Niemeläinen.

 


 



 

Vapaan Sanan pääkirjoitus
22.12.2010.

Hyvätekeväisyys ei yksin riitä

Vaikka lama on suurelta osin jättämässä Kanadan, yksilöiden ongelmat voivat olla pahenemassa. Yhä useammat ovat joutuneet turvautumaan osa-aikaiseen työhön tai useaan rinnakkaiseen työsuhteeseen. Uusia kokopäiväisiä työpaikkoja on syntynyt vähän. Laman alkaessa työttömiksi jääneiltä alkaa nyt valtiollinen työttömyysturva loppua. Employment Insurancen kestoaikaa ja perusteita kohennettiin laman alkaessa, mutta Kanadan työttömyysturvajärjestelmä on määräaikainen ja putoaminen EI:stä on todellista nyt monille.
Employment Insurancen päättyessä edessä on yleiseen sosiaaliturvaan tukeutuminen. Sen reunaehdot ovat provinsseittain vaihtelevia. Täällä Ontariossa welfare-apuun tukeutuvalla ei saa olla käytännössä minkäänlaista omaisuutta. Nykyinen linjaus on peräisin ajalta, jolloin Ontariossa olivat vallassa konservatiivit. Hallinnolliset määräykset merkitsevät sitä, että apua tarvitsevat joutuvat ensin mm käyttämään eläkesäästönsä. Apua tarvitseva joutuu niin syvälle, että sieltä paluu taloudelliseen omatoimisuuteen voi olla erittäin vaikeaa.
Vuosi 2011 näyttää monille paria aiempaa valoisammalta. Kanada näyttää taloudellista kasvua. Mutta maan yleistilanteen parantuminen jättää varjoonsa laman tai rakennemuutosten takia heittelle jääneet yksilöt.
Näin joulun alla media on täynnä kehoituksia antamaan rahaa ja lahjoja. Näin saisimme hyvän mielen, olemmehan antaneet. Köyhyyden torjunnassa keskeisiä ovat kuitenkin valtion toimet ja yhteiskunnan yleinen turvaverkko. Se on päässyt Kanadassa osittain liian heikoksi.
Ontariossa heikentyminen tapahtui paljolti Harrisin hallituksen aikana. Siitä on jo vuosia, mutta vain osa Harrisin toteuttamista heikennyksistä on poistettu

Vapaan Sanan pääkirjoitus
7.11.2010.

Remembrance Day

Kanada viettää kaatuneitten muistopäivää 11.11. Se huomioidaan yleisesti myös maahanmuuttajien parissa. Kanadan historia ja etenkin sen sotahistoria on mm nostettu aiempaa enemmän esille uudessa maahanmuuttajan käsikirjassa, jota käytetään kansalaisuuskokeitten perustana.
Kanadansuomalaisten piirissä Remembrance Dayn juhliminen on vaihdellut. Toisen maailmansodan jälkeinen suomalainen siirtolaisuus on täällä muistellut enemmänkin entisen kotimaan sotia ja maan selviämistä. Suomen kaatuneitten muistopäivä toukokuussa on suomalaisissa kalentereissa ainakin tasaväkinen Kanadan juhlan kanssa, ellei enemmän.
Pari vuotta sitten torontolaiset Suomen sotien veteraanit tekivät aloitteen kukkalaitteen laskemisesta paikallisen suomalaisen kirkon pihamaan paadelle. Sinne viedään kukkia suomalaisina juhlina, etenkin itsenäisyyspäivänä ja mainittuna kaatuneitten muistopäivänä. Tuo 11.11 -tapahtuma jäi kuitenkin kertamuistamiseksi.
Remembrance Day -tapahtuma ei saanut veteraanien piirissä yleistä kannatusta, mm siksi, että kyseessä oli kanadalaisten juhla ja myös siksi, että toisessa maailmansodassa vuoden 1941 jälkeen Kanada oli eri puolella kuin Suomi.
Suomalaistaustaisia kanadalaisia palveli toisen maailmansodan aikana Kanadan asevoimissa. Hei myös kaatui siellä. Afganistanissa ja muissa Kanadan viime aikojen operaatioissa on myös palvellut kanadansuomalaisia.
Suomesta sotien jälkeen saapuneille siirtolaisille silloinen lähihistoria ei ehkä ollut kovinkaan tärkeä. Kanada oli valittu uudeksi kotimaaksi pääasiassa taloudellisista syistä, mutta usein myös ideologisista. Suomen tilanne ja asema nähtiin vaaranlaiseksi silloin. Kylmän sodan aatteiden päästyä valloilleen Suomen sotavuodet ja kylmän sodan asenteet Kanadassa olivat suunnilleen linjassa eikä ongelmia ollut.
Kanadan riveissä kaatuneiden suomalaisten muistokirjan kuitenkin julkaisi vasemmistolainen Vapaus -kustantamo eikä esimerkiksi tämä lehtiyhtiö. Vaikka Kanadan riveissä oli ollut toki kaikkien aatesuuntien kannattajia, Kanadan veteraaniperintö sai suomalaiskentällä jollain tapaa vähemmän tärkeän leiman.
Suomalainen sankarimuistomerkki ei välttämättä ole paras paikka osoittaa kunnioitusta uuden kotimaan puolesta taistelleille, myös suomalaistaustaisille heidän joukossaan. Parin vuoden takaisella menettelyllä oli kuitenkin suurta vertauskuvallista arvoa.
On valitettavaa, ettei perinne jatkunut veteraanijärjestön puitteissa. Yksityisesti ja muiden järjestöjensä puitteissa kanadansuomalaiset tietenkin voivat viettää Remembrance Day -juhlaa, ja niin varmasti tekevätkin.

 

Vapaan Sanan pääkirjoitus
16.11.2010.

Uusien suomalaisten kielitaito

Suomen vihreiden vaaliohjelmaan on tullut vaatimus siitä, että maahanmuuttajien on opittava suomea tai ruotsia. Muutoin ei ainakaan olisi tiedossa Suomen valtion ja kuntien sosiaalihuollon apua.
Vaatimus suomen tai ruotsin oppimisesta on täältä Atlantin takaakin kannatettava.
Ja se vie asian uusien kansalaisten suomen tai ruotsin taitoihin. Kun entisille suomalaisille ja heidän jälkeläisilleen annettiin takaisin - tai ensi kertaa - Suomen kansallisuus, ilmoitusmenettelyllä suomalaisiksi tulleilta ei edellytetty suomen tai ruotsin taitoa. Kun Suomessa hakee maassa määrävuodet asuttuaan kansalaisuutta, on osoitettava ainakin jonkinlaista maan kielten hallintaa, toisen niistä. Mutta "uudet suomalaiset" saivat kansalaisuuden ja sittemmin halutessaan passitkin ilman kielitaitokriteereitä.
Väliaikaisen siirtymäkauden säännöissä tuskin oli muuta vaihtoehtoa. Kuitenkin pitemmän päälle tilanne on hankala, ehkä myös monille uusille suomalaisille. Monet heistä eivät ole koskaan Suomessa käyneetkään, Suomen passista on ehkä iloa enemmänkin muualle Eurooppaan mentäessä. Osalle toisaalta jopa muutto Suomeen on mahdollisuuksien rajoissa.
Mutta suomalaisten tulisi kuitenkin osata kansalliskieltään, ainakin toista.
Puhuttaessa Suomi-kouluista tulisi tässä mielessä muistaa myös aikuisopetuksen merkitys. Uusien suomalaisten suomen (tai ruotsin) oppimista tulisi sopivasti tukea, ja ainakin järjestää oppimismahdollisuuksia.
Uusissa säännöksissä kansalaisuuden saamisesta takaisin suomen ja ruotsin taidon edellyttäminen ehkä voidaan jollain tavalla ottaa mukaan

Vapaan Sanan pääkirjoitus
26.10.2010.

Oikeistosuunta Torontossa

Toronton pormestarivaalissa näkyi kaupungin yleisen ilmapiirin oikeistolaistuminen. Kyse on koko kaupungin vaalituloksesta, mielipidetilanne ei kaupunginosissa vaihtelee.
Perinteisesti liberaalina urbaanina keskuksena pidetyn Toronton mielipidejakauman muutos tapahtuu samaan aikaan, kun rajan takana tea party -kokoonpanot ovat menossa kohti jonkinlaista voittoa kongressivaaleissa. Kanadan tilanne on toinen, mutta samansuuntaisesta ilmiöstä lienee kyse.
Kaikkien yhteiseksi hyväksi tarkoitettu verotus nähdään epäoikeudenmukaisena ja veroja halutaan laskea, seurauksista välitämättä. Nähtäväksi jää seuraako nyt Toronton kaupungissa Mike Harrisin Ontarion tapainen sukellus tuntemattomaan, josta sitten jollain tavalla päästään kuiville, joskus tulevaisuudessa.
Robert Fordin valinnalla voi olla vaikutuksia myös ensi syksyn Ontarion vaaleihin. Joko konservatiivien paluu valtaan toteutuu, tai sitten Fordin toiminta ehtii jo tänäkin aikana nostamaan liberaalien kannatusta. Tosin vuosi on lyhyt aika ja konservatiivisen politiikan toteuttamista kaupungissa voidaan vaalitaktisesti viivästää.
Toronton kansainvälinen imago voi muuttua piankin, jos pormestarin viestintäkäyttäytyminen jatkuu kuten kampanja-aikana.

Vapaan Sanan jälkiartikkeli
26.10.2010.

Suomi-koulut pitävät suomalaisuutta yllä

Torontossa vietetään paikallisen Suomi-koulun 50-vuotisjuhlaa. Muistetaan ansioituneita opettajia ja heidän ahkeria oppilaitaan.
Suomi-koulut ovat yksi tukipilari suomalaiselle identiteetille asuttaessa ulkomailla. Täällä Torontossa pääosa oppilaista lienee vielä nykyisin suuren siirtolaisuuden toista ja kolmatta polvea, määräaikaisesti ulkomailla asuvia lapsia on vähemmän.
Täällä meillä Suomi-koulut ovat Toronton koululautakunnan ohjelman käyttämän ilmaisun mukaisesti heritage- eli perinneopetusta. Sillä annetaan arvokasta henkistä pääomaa ja tuetaan perheen historian arvostamista. Suomalaisesta koulusta Suomesta tulevia ja sinne pian palaavia oppilaita on vähemmän. Torontossa ei esimerkiksi siten suoriteta kotiperuskoulua Suomi-koulun puitteissa.
Väliaikaisesti ulkomailla oleville Suomi-kouluilla on kuitenkin keskeisin merkitys. On todellinen ongelma, jos väliaikaisesti etenkin täällä englanninkielisesä maailmassa asuva nuori suomalainen jotenkin alkaa mieltää itsensä amerikkalaiseksi tai kanadalaiseksi. , kun paluu Suomeen on kuitenkin edessä eikä mahdollisuutta esimerkiksi maahanmuutton ole. Täällä on käyty englanninkielistä koulua ja Suomessa mennään sellaiseen, ja ollaansitten Suomessa ikäänkuin ulkomailla.
Jos molemmat vanhemmat ovat suomalaisia eikä pysyvä muutto Suomesta esimerkiksi tänne ole näköpiirissä, vanhempien erityinen velvollisuus on huolehtia suomalaisuuden säilymisestä perheessä ja lasten opetuksessa.

Vapaan Sanan pääkirjoitus
29 .6.2010

Israel-keskustelu ja muistot Suomesta

Kanadansuomalaisessa kentässä oudoksuttiin 70- ja 80-luvuilla Suomen median ja eliitin kritiikitöntä suhtautumista Neuvostoliittoon Poikkeuksia Suomessa tietenkin oli, mutta toisinpuhujat löysivät itsensä pian säälittävän häirikön roolista ja vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolelta.
Tämän päivän Kanadassa suhtautuminen Israeliin on suomalaispoliitikkojen Moskova-varovaisuuden luokkaa ja osittain ohittaakin sen. Tosin sillä erolla, että Suomessa suuri osa käytöksestä meni silmänpalvonnan tiliin, mistä myös Moskova oli selvillä. Suomalaisilla oli käytökselleen myös selkeä geopoliittisen selviämisen peruste. Kunhan yhteiskuntajärjestys säilyi ja maa pysyi itsenäisenä, ei lähdetty mukaan kylmään sotaan.
Täällä Torontossa asenne Israeliin on noussut esille jopa niinkin kaukaisessa asiassa kuin seksuaalista tasa-arvoa juhlistavassa Pride -paraatissa tällä viikolla. Pride 2010:n järjestäjät sensuroivat paraatista pois osallistujaryhmän, jonka tunnus puhui Israelin apartheidista. Näin tehtiin, koska muutoin Pride olisi ollut vaarassa menettää Toronton kaupungin taloudellisen tuen, valtuustossa vireille pannun avun peruuttamishankkeen takia. Priden taustaryhmissä nousi kuitenkin asiasta suuria vastalauseita ja niin järjestäjät peruivat sensuroinnin viime viikolla. Välittämänä seurauksena oli kuitenkin se, että joukko israelmyönteisiä järjestöjä ja avustusten peruuttaminen pantiin vireille uudelleen.
Kaupunginvaltuutettu Giorgio Mammoliti esitti, että avustus tältä vuodelta peruutetaan taannehtivasti ja kaupunki päättää, ettei enää avusta Prideä. Mammoliti on yksi syksyn kaupunjohtajaehdokkaista, Häntä asettuivat tukemaan myös ehdokkaat Rocco Rossi ja Rob Ford.
Aikanaan Suomessa neuvostovastaiseksi leimaaminen nähtiin suunnilleen uran loppuna, ainakin keskeisissä tehtävissä. Täällä Kanadassa suuri osa poliitikoista pelkää kuollakseen joutumasta katsotuksi israelinvastaiseksi. Mediamaailmassa moniarvoisuus ei ole niin rajallista.
Kun rajan takana etelässä aletaan olla jo aika kyllästyneitä maan 51. osavaltion aiheuttamaan päänvaivaan, täällä Kanadassa poliittisen elitiin asenneilmasto on liikkunut toiseen suuntaan.
Kun aikanaan Suomessa oli Moskovan suuntaan kyse poliittisesta tarkoituksenmukaisuudesta ja maan geopoliittisesta asemasta, täällä meillä suhtautumiseen Israeliin vaikuttaa paljolti uskonto, näin etenkin nykyisen hallituksen piirissä. Mutta tiukan ydinkannattajajoukon toimista on ilmeisesti muodostunut yleisen poliittisen korrektiuden normi. Tämä on ajanut toisinajattelijat vaikeaan tilanteeseen, kuten nähdään Toronto Pride 2010:n ongelmista.
Kanadansuomalaisen kenttään mahtuu edelleen monia mielipiteitä. Siihen vaikuttaa myös suomalainen viestintä. Ero Suomen ja yleensäkin Länsi-Euroopan suhtautumisessa Israeliin Pohjois-Amerikkaan verrattuna on ollut suuri. Israelin viimevuotisen Gaza-operaation jälkeen mm Suomen kirkon ulkomaanapu protestoi tiukasti suomalaisrahoitteisen sairaalan tuhoamista eivätkä Israelin myöhemmät selitykset juuri kirkon kantaa muuttaneet.
Tiedämme tämän lehden lukijakunnassa olevan paljon Israelin kannattajia. Koko kanadansuomalainen kenttä ei sitä näkemystä kuitenkaan jaa,

 

 

VS:n pääkirjoituksia 18.5.2010 ulkosuomalaisparlamentista tästä.

VS:n vanhoja pääkirjoituksia vuoden 2005 jälkeen.

l