 |
Näillä
sivuilla tarjoamme poimintoja sisällöstä,
emme koko aineistoa. Vapaa Sana on tilauspohjainen lehti. Vuosikerta maksaa
Kanadassa 100 dollaria ja GST-veron, nopeammin kirjepostina 150 dollaria.Tilaukset
numeroon 1(416) 321 0808, klo 10-13 Toronton aikaa arkisin.
Yhtiömme
Kustannusyhtiö
Vapaa Sana Press julkaisee viikkosanomalehtiä Vapaa Sana (Toronto)
ja Canadan Sanomat (Thunder Bay). Yhtiön internetsivustot ovat www.vapaasana.com,
www.canadansanomat.com ja www.finnishcanadian.com.
Yhtiön
omistajapohja käsittää toistakymmentätuhatta kanadansuomalaista.
Hallituksen puheenjohtaja on nyt John Majanlahti.
Kyselyjen
johdosta ilmoitamme, että internetosoite vapaasana.net ei liity tämän
kustannusyhtiön toimintaan.
Historiamme
Kesällä
2008 ilmestyi Lauri Toiviasen kirja Vapaan Sanan vaiheista. Tämän
linkin takana voitte lukea myös VS:n 75-vuotisjuhlanumeron
reportaaseja ja haastatteluja.
Torontoa uudelle?
Mitä
kaupungin perinteinen suomalaiskenttä voi
tarjota tulokkaalle? Kaupungin "vanhat suomalaiset" varmasti
yllättävät nykysuomalaisen, mutta kokemus voi olla kiinnostavakin.
Kolumneja
Vuoden
2010 alkupuoliskolla kolumneja lehteen
kirjoittaa Johannes Niemeläinen.
|
|
Vapaan
Sanan pääkirjoitus
22.12.2010.
Hyvätekeväisyys
ei yksin riitä
Vaikka lama on suurelta osin jättämässä Kanadan,
yksilöiden ongelmat voivat olla pahenemassa. Yhä useammat ovat
joutuneet turvautumaan osa-aikaiseen työhön tai useaan rinnakkaiseen
työsuhteeseen. Uusia kokopäiväisiä työpaikkoja
on syntynyt vähän. Laman alkaessa työttömiksi jääneiltä
alkaa nyt valtiollinen työttömyysturva loppua. Employment Insurancen
kestoaikaa ja perusteita kohennettiin laman alkaessa, mutta Kanadan työttömyysturvajärjestelmä
on määräaikainen ja putoaminen EI:stä on todellista
nyt monille.
Employment Insurancen päättyessä edessä on yleiseen
sosiaaliturvaan tukeutuminen. Sen reunaehdot ovat provinsseittain vaihtelevia.
Täällä Ontariossa welfare-apuun tukeutuvalla ei saa olla
käytännössä minkäänlaista omaisuutta. Nykyinen
linjaus on peräisin ajalta, jolloin Ontariossa olivat vallassa konservatiivit.
Hallinnolliset määräykset merkitsevät sitä, että
apua tarvitsevat joutuvat ensin mm käyttämään eläkesäästönsä.
Apua tarvitseva joutuu niin syvälle, että sieltä paluu
taloudelliseen omatoimisuuteen voi olla erittäin vaikeaa.
Vuosi 2011 näyttää monille paria aiempaa valoisammalta.
Kanada näyttää taloudellista kasvua. Mutta maan yleistilanteen
parantuminen jättää varjoonsa laman tai rakennemuutosten
takia heittelle jääneet yksilöt.
Näin joulun alla media on täynnä kehoituksia antamaan rahaa
ja lahjoja. Näin saisimme hyvän mielen, olemmehan antaneet.
Köyhyyden torjunnassa keskeisiä ovat kuitenkin valtion toimet
ja yhteiskunnan yleinen turvaverkko. Se on päässyt Kanadassa
osittain liian heikoksi.
Ontariossa heikentyminen tapahtui paljolti Harrisin hallituksen aikana.
Siitä on jo vuosia, mutta vain osa Harrisin toteuttamista heikennyksistä
on poistettu
Vapaan
Sanan pääkirjoitus
7.11.2010.
Remembrance
Day
Kanada viettää kaatuneitten muistopäivää 11.11.
Se huomioidaan yleisesti myös maahanmuuttajien parissa. Kanadan historia
ja etenkin sen sotahistoria on mm nostettu aiempaa enemmän esille
uudessa maahanmuuttajan käsikirjassa, jota käytetään
kansalaisuuskokeitten perustana.
Kanadansuomalaisten piirissä Remembrance Dayn juhliminen on vaihdellut.
Toisen maailmansodan jälkeinen suomalainen siirtolaisuus on täällä
muistellut enemmänkin entisen kotimaan sotia ja maan selviämistä.
Suomen kaatuneitten muistopäivä toukokuussa on suomalaisissa
kalentereissa ainakin tasaväkinen Kanadan juhlan kanssa, ellei enemmän.
Pari vuotta sitten torontolaiset Suomen sotien veteraanit tekivät
aloitteen kukkalaitteen laskemisesta paikallisen suomalaisen kirkon pihamaan
paadelle. Sinne viedään kukkia suomalaisina juhlina, etenkin
itsenäisyyspäivänä ja mainittuna kaatuneitten muistopäivänä.
Tuo 11.11 -tapahtuma jäi kuitenkin kertamuistamiseksi.
Remembrance Day -tapahtuma ei saanut veteraanien piirissä yleistä
kannatusta, mm siksi, että kyseessä oli kanadalaisten juhla
ja myös siksi, että toisessa maailmansodassa vuoden 1941 jälkeen
Kanada oli eri puolella kuin Suomi.
Suomalaistaustaisia kanadalaisia palveli toisen maailmansodan aikana Kanadan
asevoimissa. Hei myös kaatui siellä. Afganistanissa ja muissa
Kanadan viime aikojen operaatioissa on myös palvellut kanadansuomalaisia.
Suomesta sotien jälkeen saapuneille siirtolaisille silloinen lähihistoria
ei ehkä ollut kovinkaan tärkeä. Kanada oli valittu uudeksi
kotimaaksi pääasiassa taloudellisista syistä, mutta usein
myös ideologisista. Suomen tilanne ja asema nähtiin vaaranlaiseksi
silloin. Kylmän sodan aatteiden päästyä valloilleen
Suomen sotavuodet ja kylmän sodan asenteet Kanadassa olivat suunnilleen
linjassa eikä ongelmia ollut.
Kanadan riveissä kaatuneiden suomalaisten muistokirjan kuitenkin
julkaisi vasemmistolainen Vapaus -kustantamo eikä esimerkiksi tämä
lehtiyhtiö. Vaikka Kanadan riveissä oli ollut toki kaikkien
aatesuuntien kannattajia, Kanadan veteraaniperintö sai suomalaiskentällä
jollain tapaa vähemmän tärkeän leiman.
Suomalainen sankarimuistomerkki ei välttämättä ole
paras paikka osoittaa kunnioitusta uuden kotimaan puolesta taistelleille,
myös suomalaistaustaisille heidän joukossaan. Parin vuoden takaisella
menettelyllä oli kuitenkin suurta vertauskuvallista arvoa.
On valitettavaa, ettei perinne jatkunut veteraanijärjestön puitteissa.
Yksityisesti ja muiden järjestöjensä puitteissa kanadansuomalaiset
tietenkin voivat viettää Remembrance Day -juhlaa, ja niin varmasti
tekevätkin.
Vapaan
Sanan pääkirjoitus
16.11.2010.
Uusien
suomalaisten kielitaito
Suomen vihreiden vaaliohjelmaan on tullut vaatimus siitä, että
maahanmuuttajien on opittava suomea tai ruotsia. Muutoin ei ainakaan olisi
tiedossa Suomen valtion ja kuntien sosiaalihuollon apua.
Vaatimus suomen tai ruotsin oppimisesta on täältä Atlantin
takaakin kannatettava.
Ja se vie asian uusien kansalaisten suomen tai ruotsin taitoihin. Kun
entisille suomalaisille ja heidän jälkeläisilleen annettiin
takaisin - tai ensi kertaa - Suomen kansallisuus, ilmoitusmenettelyllä
suomalaisiksi tulleilta ei edellytetty suomen tai ruotsin taitoa. Kun
Suomessa hakee maassa määrävuodet asuttuaan kansalaisuutta,
on osoitettava ainakin jonkinlaista maan kielten hallintaa, toisen niistä.
Mutta "uudet suomalaiset" saivat kansalaisuuden ja sittemmin
halutessaan passitkin ilman kielitaitokriteereitä.
Väliaikaisen siirtymäkauden säännöissä tuskin
oli muuta vaihtoehtoa. Kuitenkin pitemmän päälle tilanne
on hankala, ehkä myös monille uusille suomalaisille. Monet heistä
eivät ole koskaan Suomessa käyneetkään, Suomen passista
on ehkä iloa enemmänkin muualle Eurooppaan mentäessä.
Osalle toisaalta jopa muutto Suomeen on mahdollisuuksien rajoissa.
Mutta suomalaisten tulisi kuitenkin osata kansalliskieltään,
ainakin toista.
Puhuttaessa Suomi-kouluista tulisi tässä mielessä muistaa
myös aikuisopetuksen merkitys. Uusien suomalaisten suomen (tai ruotsin)
oppimista tulisi sopivasti tukea, ja ainakin järjestää
oppimismahdollisuuksia.
Uusissa säännöksissä kansalaisuuden saamisesta takaisin
suomen ja ruotsin taidon edellyttäminen ehkä voidaan jollain
tavalla ottaa mukaan
Vapaan
Sanan pääkirjoitus
26.10.2010.
Oikeistosuunta
Torontossa
Toronton pormestarivaalissa näkyi kaupungin yleisen ilmapiirin oikeistolaistuminen.
Kyse on koko kaupungin vaalituloksesta, mielipidetilanne ei kaupunginosissa
vaihtelee.
Perinteisesti liberaalina urbaanina keskuksena pidetyn Toronton mielipidejakauman
muutos tapahtuu samaan aikaan, kun rajan takana tea party -kokoonpanot
ovat menossa kohti jonkinlaista voittoa kongressivaaleissa. Kanadan tilanne
on toinen, mutta samansuuntaisesta ilmiöstä lienee kyse.
Kaikkien yhteiseksi hyväksi tarkoitettu verotus nähdään
epäoikeudenmukaisena ja veroja halutaan laskea, seurauksista välitämättä.
Nähtäväksi jää seuraako nyt Toronton kaupungissa
Mike Harrisin Ontarion tapainen sukellus tuntemattomaan, josta sitten
jollain tavalla päästään kuiville, joskus tulevaisuudessa.
Robert Fordin valinnalla voi olla vaikutuksia myös ensi syksyn Ontarion
vaaleihin. Joko konservatiivien paluu valtaan toteutuu, tai sitten Fordin
toiminta ehtii jo tänäkin aikana nostamaan liberaalien kannatusta.
Tosin vuosi on lyhyt aika ja konservatiivisen politiikan toteuttamista
kaupungissa voidaan vaalitaktisesti viivästää.
Toronton kansainvälinen imago voi muuttua piankin, jos pormestarin
viestintäkäyttäytyminen jatkuu kuten kampanja-aikana.
Vapaan
Sanan jälkiartikkeli
26.10.2010.
Suomi-koulut
pitävät suomalaisuutta yllä
Torontossa vietetään paikallisen Suomi-koulun 50-vuotisjuhlaa.
Muistetaan ansioituneita opettajia ja heidän ahkeria oppilaitaan.
Suomi-koulut ovat yksi tukipilari suomalaiselle identiteetille asuttaessa
ulkomailla. Täällä Torontossa pääosa oppilaista
lienee vielä nykyisin suuren siirtolaisuuden toista ja kolmatta polvea,
määräaikaisesti ulkomailla asuvia lapsia on vähemmän.
Täällä meillä Suomi-koulut ovat Toronton koululautakunnan
ohjelman käyttämän ilmaisun mukaisesti heritage- eli perinneopetusta.
Sillä annetaan arvokasta henkistä pääomaa ja tuetaan
perheen historian arvostamista. Suomalaisesta koulusta Suomesta tulevia
ja sinne pian palaavia oppilaita on vähemmän. Torontossa ei
esimerkiksi siten suoriteta kotiperuskoulua Suomi-koulun puitteissa.
Väliaikaisesti ulkomailla oleville Suomi-kouluilla on kuitenkin keskeisin
merkitys. On todellinen ongelma, jos väliaikaisesti etenkin täällä
englanninkielisesä maailmassa asuva nuori suomalainen jotenkin alkaa
mieltää itsensä amerikkalaiseksi tai kanadalaiseksi. ,
kun paluu Suomeen on kuitenkin edessä eikä mahdollisuutta esimerkiksi
maahanmuutton ole. Täällä on käyty englanninkielistä
koulua ja Suomessa mennään sellaiseen, ja ollaansitten Suomessa
ikäänkuin ulkomailla.
Jos molemmat vanhemmat ovat suomalaisia eikä pysyvä muutto Suomesta
esimerkiksi tänne ole näköpiirissä, vanhempien erityinen
velvollisuus on huolehtia suomalaisuuden säilymisestä perheessä
ja lasten opetuksessa.
Vapaan
Sanan pääkirjoitus
29 .6.2010
Israel-keskustelu
ja muistot Suomesta
Kanadansuomalaisessa
kentässä oudoksuttiin 70- ja 80-luvuilla Suomen median ja eliitin
kritiikitöntä suhtautumista Neuvostoliittoon Poikkeuksia Suomessa
tietenkin oli, mutta toisinpuhujat löysivät itsensä pian
säälittävän häirikön roolista ja vaikutusmahdollisuuksien
ulkopuolelta.
Tämän päivän Kanadassa suhtautuminen Israeliin on
suomalaispoliitikkojen Moskova-varovaisuuden luokkaa ja osittain ohittaakin
sen. Tosin sillä erolla, että Suomessa suuri osa käytöksestä
meni silmänpalvonnan tiliin, mistä myös Moskova oli selvillä.
Suomalaisilla oli käytökselleen myös selkeä geopoliittisen
selviämisen peruste. Kunhan yhteiskuntajärjestys säilyi
ja maa pysyi itsenäisenä, ei lähdetty mukaan kylmään
sotaan.
Täällä Torontossa asenne Israeliin on noussut esille jopa
niinkin kaukaisessa asiassa kuin seksuaalista tasa-arvoa juhlistavassa
Pride -paraatissa tällä viikolla. Pride 2010:n järjestäjät
sensuroivat paraatista pois osallistujaryhmän, jonka tunnus puhui
Israelin apartheidista. Näin tehtiin, koska muutoin Pride olisi ollut
vaarassa menettää Toronton kaupungin taloudellisen tuen, valtuustossa
vireille pannun avun peruuttamishankkeen takia. Priden taustaryhmissä
nousi kuitenkin asiasta suuria vastalauseita ja niin järjestäjät
peruivat sensuroinnin viime viikolla. Välittämänä
seurauksena oli kuitenkin se, että joukko israelmyönteisiä
järjestöjä ja avustusten peruuttaminen pantiin vireille
uudelleen.
Kaupunginvaltuutettu Giorgio Mammoliti esitti, että avustus tältä
vuodelta peruutetaan taannehtivasti ja kaupunki päättää,
ettei enää avusta Prideä. Mammoliti on yksi syksyn kaupunjohtajaehdokkaista,
Häntä asettuivat tukemaan myös ehdokkaat Rocco Rossi ja
Rob Ford.
Aikanaan Suomessa neuvostovastaiseksi leimaaminen nähtiin suunnilleen
uran loppuna, ainakin keskeisissä tehtävissä. Täällä
Kanadassa suuri osa poliitikoista pelkää kuollakseen joutumasta
katsotuksi israelinvastaiseksi. Mediamaailmassa moniarvoisuus ei ole niin
rajallista.
Kun rajan takana etelässä aletaan olla jo aika kyllästyneitä
maan 51. osavaltion aiheuttamaan päänvaivaan, täällä
Kanadassa poliittisen elitiin asenneilmasto on liikkunut toiseen suuntaan.
Kun aikanaan Suomessa oli Moskovan suuntaan kyse poliittisesta tarkoituksenmukaisuudesta
ja maan geopoliittisesta asemasta, täällä meillä suhtautumiseen
Israeliin vaikuttaa paljolti uskonto, näin etenkin nykyisen hallituksen
piirissä. Mutta tiukan ydinkannattajajoukon toimista on ilmeisesti
muodostunut yleisen poliittisen korrektiuden normi. Tämä on
ajanut toisinajattelijat vaikeaan tilanteeseen, kuten nähdään
Toronto Pride 2010:n ongelmista.
Kanadansuomalaisen kenttään mahtuu edelleen monia mielipiteitä.
Siihen vaikuttaa myös suomalainen viestintä. Ero Suomen ja yleensäkin
Länsi-Euroopan suhtautumisessa Israeliin Pohjois-Amerikkaan verrattuna
on ollut suuri. Israelin viimevuotisen Gaza-operaation jälkeen mm
Suomen kirkon ulkomaanapu protestoi tiukasti suomalaisrahoitteisen sairaalan
tuhoamista eivätkä Israelin myöhemmät selitykset juuri
kirkon kantaa muuttaneet.
Tiedämme tämän lehden lukijakunnassa olevan paljon Israelin
kannattajia. Koko kanadansuomalainen kenttä ei sitä näkemystä
kuitenkaan jaa,
|
 |
VS:n pääkirjoituksia 18.5.2010 ulkosuomalaisparlamentista
tästä.
VS:n vanhoja pääkirjoituksia vuoden 2005
jälkeen.
l
|
 |
 |