Työehtosopimukset eivät ole yleissitovia Kanadassa

- Kanada on hyvä varoitus siitä, että järjestäytymisestä on pidettävä huolta.
Näin tiivisti Vapaalle Sanalle pariviikkoisen Kanadan matkan antia syyskuussa 2008 Suomen Metallityöväenliiton Tampereen Murikka-opiston rehtori Aki Ojakangas.
- Kaikki ei pysy itsestään. Kanadassa järjestäytymisaste on suomalaisittain heikko. - Täällä puheet ovat liikkuneet 17 ja 30 prosentin välillä.
Keskeinen ero Suomeen on myös se, että työehtosopimusten yleissitovuutta ei täällä ole. Jos union ei toimi työpaikalla, palkkataso ja muut edut voivat olla mitä vain. Suomessa ei ammattiliittojen jäsenyydellä ole suoranaista merkitystä palkkatasoon ja työsopimuksiin, koska lain mukaan kyseisen sektorin johtavaa sopimusta on noudatettava kaikilla työpaikoilla, ellei omaa parempaa ole. Ministeriötaso vahvistaa kunkin alan yleissitovan sopimuksen. Tässä etäisyys Kanadaan on suuri.
- Kanadassa näyttää olevan jonkin verran liittojen välistä kilpailua, ainakin terästyöläisten ja autotyöläisten välillä (CAW). Keskeiset liitot ovat monialaliittoja, nimistään huolimatta. Osa hoitohenkilökunnasta esimerkiksi kuuluu CAW:n piiriin.
Suomalainen ay-mies ei ole huolissaan esimerkiksi yleissitovuuden purkamisesta. - Se ei ole mahdollista. - Sellaista enemmistöä ei eduskunnassa saada aikaan, että yleissitovuus purettaisiin. Mutta muita huolenaiheita on: Ojakangas ounastelee ikäviä yllätyksiä Suomen sosiaaliturvaa uudistavalta komitealta. - Sillä ei ole edes väliraporttivelvoitetta, hän sanoo. Komitean määräaika on vuoden 2008 loppuun.
Suomalaisessa järjestäytymisessä on rakenteellinen erikoisuus se, että järjestäytyminen perustuu koulutukseen, saman teollisuudenalan sisälläkin. Vähemmän koulua käyneet ovat yleensä SAKlaisissa liitoissa, opistotasoiset ja toimihenkilöt STTK:ssa ja akateemiset sitten Akavassa.
Suomen IT-buumin aikana monet nuoret asiantuntijat eivät aluksi lähteneet liittoihin. Alan rakennemuutosten tuotua irtisanomisia ja ongelmia työsuhteissa liittojen suosio on noussut. - Siellä ollaan STTK:ssa ja osittain akalavaisessa Ylempien toimihenkilöiden neuvottelujärjestössä.
Ammattiliittoihin liittyy Suomessa yleensä työttömyyskassa. Tämä on ollut liitoille jäsenyyden mukana annettava etu, mutta viimeisten kymmenen vuoden aikana vaihtoehdoksi on tullut myös “yksityinen” työttömyyskassa (“Loimaan kassa”) , joka on saanut etenkin toimihenkilöjäseniä. Yksityinen työttömyyskassa ei kuitenkaan tarjoa liittojen koko palvelua.. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan saaminen on Suomessa sidottu jonkin kanssan jäsenyyteen. Jos ei ole kassassa ja työttömyys iskee, saa vain huomattavasti pienempää KELA:n korvausta. Ansiosidonnaisessa työttömyysturvassa on kuitenkin kattoleikkuri. Kuukausittain korvaus, jota saa 500 työpäivältä, päättyy jossain puolentoista tuhannen euron tuntumassa.

"Lakko taittoi
militanttia kommunismia"

Tämän lehden lukijat ovat valtaosaltaan vuosikymmeniä sitten Suomesta muuttaneita ja heillä ovat mielessä menneitten vuosikymmenten “suuret” lakot. Nyt voikin kysyä, kuka lopulta voitti, ilman päivänpropagandaa.
- Metallin lakko 70-luvun alussa oli liitolle edullinen. - Siinä päästiin hallittuun palkanmuodostukseen ja lakko taittoi militanttia kommunismia. Ja lakon jälkeen jäseniä tulvi liittoon, yhtenä vuonna kolmisenkymmentä tuhatta. Lakon kustannukset saatiin maksettua kahdessa vuodessa.
Sen sijaan monen lukijan varmaankin muistaman vuoden 1956 suurlakon loppusaldo oli huono. Silloin laukannut inflaatio söi palkankorotukset muutamassa vuodessa.
60-luvun loppu oli ollut Metalliliitolle vaikea. Hakaniemen Metallitalon rakentamishankkeeseen meinasi kariutunua osuuspankkiliikekin. SAK:n puheenjohtaja Hämäläinen ja työnantajapuolen Hetemäki olivat kuitenkin sotakavereita. Legendaarinen uutinen Suomessa olikin sitten Hämäläisen käynti ikäänkuin hattu kourassa Kansallispankin pääjohtaja Virkkusen puheilla. Virkkunen lupasi rahoitusta, toki sen ajan henkeen ehdolla, että pankki voi perustaa taloon konttorin.
Lakkoja on edelleen, mutta lakkotaktiikat ovat muuttuneet, taustoittaa Ojakangas. Lakot ovat porrastettuja ja kohdistettuja. - Taannoin Kemian liitto kohdisti lakkonsa yrityksiin, jonka omistajat ovat alan työnantajaliiton johdossa.
Metalliammattilaisilla menee Suomessa hyvin. Kysyntä mm hitsareista ylittää tarjonnan. Pari vuotta sitten Voikkaalla sulkeneen puunjalostustehtaan työntekijöistä koulutettiin suureksi osaksi metallimiehiä telakkateollisuudelle.
Tapaamme aamuna, jolloin Suomen uutiset ovat kertoneet taas suurista metsäteollisuuden sulkemisista, mm Valkeakoskella loppuu sellunkeitto ja Kajaanissa suljetaan paperitehdas. Ei kannata.
- Mistä ihmeessä Kajaanissa saadaan kaikille töitä, Ojakangas pohtii.
Kannattavuudesta johtuneita takaiskuja on toki ollut metallinkin piirissä. Lähellä Ojakangasta on se, että Volvo lopetti autokoritehtaan Tampereella. Aikanaan mm nimellä Ajokki tunnetun tehtaan tuotanto jatkuu, mutta Puolassa.
Toisaalta Puolasta käydään töissä Suomessa metallialalla. - Turusta on joka viikko tilauslento Danskiin, hitsarit menevät viikonlopuksi kotiin, kertoo Ojakangas.
Ammattiyhdistysliikkeellä on opistoja, joissa annetaan erilaista ay-alan koulutusta. Ojakankaan johtama Murikka-opisto on tyypillinen sellainen. Opistoilla kurssitetaan luottamusmiehiä työpaikoille. Keskeistä on myös työsuojelukoulutus. - Valtion työsuojeluorganisaatiota on vähennetty ja monet työsuojeluasiat sekä niiden valvonta on siirtynyt työpaikoille. - Liitto vastusti kyllä sekä hallinnollisia siirtoja että supistuksia, Ojakangas tähdensi.
Ojakangas oli vieraillut täällä myös ay-koulutuspaikoissa. - Täällä joudutaan ottamaan huomioon sellainenkin asia kuin lukutaito. Esiintymis- ja puhetaitokoulutusta näyttää olevan myös runsaasti.
- Kun kävin yhdessä opistossa, siellä oli juuri menossa esiintymistaidon käytännön harjoitus. Jossain oli vielä muistettu suomalaisten maine 1900-luvun alkupuolelta. Lukutaitoisina suomalaiset nousivat työntekijöiden etujen valvonnassa etujoukkoihin Kanadassa.
Vain noin kolme prosenttia Metallin jäsenistä on Suomessa ulkomaalaistaustaisia. - Pääasiassa he ovat ns paluumuuttajia, usein entisestä Neuvostoliitosta. Metallilla ei ole ollut vaikeuksia ulkomaalaisten käyttämisestä työpaikalla, mutta Rakennusliitolla sitäkin enemmän. - Siellä ovat ongelmana vuokratyöfirmat, jotka on rekisteröity ulkomaille.
Vieras katseli Vapaan Sanan vaatimattomien tilojen seinällä olevaa Sami Suomalaisen taulua yhtiön suuruuden ajan toimitalosta osoitteessa 400 Queen Street West.. Selitän, että sitten hankittiin uudet tilat, mutta niistä jouduttiin luopumaan huonohkoon hintaan lehden kannattavuuden heikennyttyä, ja nyt ollaan selkeästi vuokralla.... - Tämähän on kuin Kansan Lehden vaiheet Tampereella. Tehtiin uudet tilat ja se oli virhe. Kansan Lehden kaatuminen Tampereella aikanaan oli suuri menetys. Nykyään on tarjolla vain Aamulehti. JN

Julkaistu Vapaassa Sanassa 18.9.08