Etusivulle
Uusin pääkirjoitus
Artikkelit
News in english
Tapahtumia
Yhteystiedot
Kirjakauppa

Tilaukset
Linkit
Lukijoiden mielipiteitä
Hintoja ilmoittelusta

UUTENA TORONTOSSA?
Mitä kaupungin perinteinen suomalaiskenttä voi tarjota tulokkaalle?






 

Kanadassa työskentelevä suomalaistutkija löysi koiran epilepsiageenin

"Epilepsia on hyvin yleinen hermostosairaus, josta kärsii noin prosentti väestöstä eri puolilla maailmaa. Suomessa yli 45 000 ihmistä hakee lääkehoitoa epilepsiaansa. Epilepsia tunnettiin aikaisemmin pelottavana kaatumatautina, jonka ympärille on rakennettu eri aikoina erilaisia uskonnollisia myyttejäkin: joillekin se on ollut pyhä ominaisuus, toisille kirous.
Epilepsian oireisiin kuuluvat eriasteiset tajuttomuus- ja kouristuskohtaukset. Kohtaustyypit saattavat vaihdella muutaman sekunnin poissaolosta yhtämittaiseen henkeäsalpaavaan kouristukseen. Epilepsioiden diagnosointi vaatii neurologista erityisosaamista. Sairautta hoidetaan pääasiassa pitkäaikaisella lääkityksellä, ja niillä saadaan 70-80% potilaista hoitotasapainoon. Epilepsian varsinainen aiheuttaja on kuitenkin useimmiten tuntematon. Sen kehittymiseen vaikuttavat sekä ympäristötekijät että peritty alttius.
Monille koiranomistajille sairaus on tuttu. Epilepsia on nimittäin koi-rilla kymmenen kertaa yleisempää kuin ihmisillä. Epilepsian yleisyys koirilla on jäänyt epäselväksi, mutta nyt saattaa olla uutta valoa tiedossa: suomalaistutkijan avulla on löydetty ensimmäinen epilepsiageeni koirilta. Tohtori Hannes Lohen johtaman tutkimuksen tulos julkaistiin arvostetussa Science tiedelehdessä 7. tammikuuta.
Tutkimuksen keskeinen havainto osoittaa, että koirat ovat altistuneet kehittämään mutaation geeniin, jota kutsutaan Epm2b:ksi. Koirien perimässä, DNA:ssa, on toistuva sekvenssirakenne, joka saattaa yhtäkkiä laajentua niin että se tuhoaa tämän geenin rakenteen ja toiminnan. Geenin rikkoutuminen estää solun toiminnalle tärkeän entsyymin muodostamisen. Entsyymin puutos sotkee puolestaan solujen sokeriaineenvaihdunnan aiheutten epilepsian.
Koirien perinnöllinen altistuminen epilepsiaan juontaa juurensa noin 60 miljoonan vuoden päähän lihansyöjien evoluutiossa, jolloin kissamaiset ja koiramaiset eläimet eriytyivät omiksi lajeikseen. Toistuva sekvenssirakenne ilmestyi koirille ja sen lähisukulaisille, susille ja ketuille, mutta sitä ei löydy kissoilta eikä muilta tutkituilta eläimiltä.

Sisäsiittoisuus ongelmana

Kaikki koirat ja sen lähisukulaiset ovat alttiita tälle epilepsiaan johtavalle perimän muutokselle. Tilannetta kuitenkin pahentaa merkittävästi koirien sisäsiittoisuus (lähisukua olevien siittäytyminen) ja puhdasrotuisuus, joka johtaa molempien Epm2b geenikopioiden tuhoutumiseen. Sisäsiittoisuuden vuoksi rikkoutuneet geenikopiot leviävät koirasta toiseen rodun sisällä ja kokonainen rotu voi joutua uhanalaiseksi epilepsian edessä. Esimerkkinä tästä ovat englantilaiset puhdasrotuiset kääpiömäyräkoirat, joita tutkimme. Yli viisi prosenttia koirista oli sairastunut ja noin neljännes koirista kantaa rikkoutunutta geenikopiota. Puhdasrotuisuuden ja sisäsiittoisuuden vuoksi virheelliset geenit ovat rikastuneet nopeasti koirapopulaatiossa ja nyt myös hiljattain levinneet eri puolille maailmaa. Mäyräkoirissa leviämistä pahentaa vielä entisestään epilepsian myöhäinen puhkeaminen vasta 6–9-vuotiaana. Tällöin sairaitakin koiria ehditään käyttää siitoksissa ennen kuin tauti paljastuu.

Uusi geenitesti vastalääkkeeksi
Tutkimuksen aikana kehitimme ongelmaan vastalääkkeen, jonka avulla taudin leviäminen voidaan estää ja koirarodut voidaan puhdistaa epilepsiasta. Uusi testi tunnistaa koirat, jotka kantavat virheellisiä geenikopioita. Siitoksiin voidaan sen perusteella valita vain terveitä koiria ja näin tauti saadaan eliminoitua ja estettyä sen leviäminen.
Epilepsiaa, josta koirat kärsivät, kutsutaan ihmisillä Laforan taudiksi. Taudissa potilaiden sokeriaineenvaihdunta häiriintyy ja eri kudoksiin alkaa kasaantua solulle vierasta tärkkelyssakkaa. Sakkakertymät voivat olla massiivisia ja ne voivat täyttää koko solun estäen sen toiminnan. Hermosolut ovat erityisen herkkiä tälle sokerisakalle ja ne tuhoutuvat nopeasti aiheuttaen epilepsiaa. Jatkotutkimuksissaan Lohi keskittyy selvittämään häiriintyneitä solumekanismeja uusien hoitomuotojen kehittämiseksi. Samalla saadaan lisää tietoa normaalien aivosolujen toiminnasta.
Laforan tauti on harvinainen, mutta tappava perinnöllinen epilepsia ihmisillä. Tauti puhkeaa noin 12-vuotiaana. Puhkeamisen jälkeen sairaus pahenee päivä päivältä eikä sitä pysäytä enää mikään. Potilaat dementoituvat nopeasti ja joutuvat rullatuoliin toistuvien kouristuksien seurauksena. Lopulta epilepsiakohtaukset yleistyvät yhtämittaisiksi niin että potilaat kouristavat niin valveilla kuin unessakin. Alkuvaihetta lukuunottamatta tautiin ei toistaiseksi ole mitään hoitoa. Potilaat kuolevat useimmiten tukehtumalla 2-10 vuoden kuluttua epilepsian puhkeamisesta. 
Koirilla epilepsia on hyvin samanlainen kuin ihmisillä, mutta puhkeaa myöhemmin aikuisiässä. Epilepsian kehittyessä koira joudutaan lopettamaan.
 
Koiran epilepsiageeni sama kuin ihmisellä
Koiran mutatoitunut geeni on sama kuin ihmisellä. Laforan tautia ai-heuttavat mutaatiot ainakin kolmessa eri geenissä: EPM2A, EPM2B ja kolmas vielä tuntematon tauti-geeni EPM2C, jonka tunnistaminen on parhaillaan käynnissä.
EPM2A geeni tuottaa valkuaisainetta, jota kutsutaan laforiiniksi. Laforiinissa on mielenkiintoinen bakteereille tyypillinen tärkkelyksen tunnistava rakenne, joka suojaa normaaleja soluja vaarallisilta tärkkelyssakoilta. EPM2B geeni, sama joka rikkoutuu koirillakin, tuottaa puolestaan entsyymiä nimeltä malin. Tämä entsyymi säätelee mahdollisesti muiden proteiinien toimintaa. Entsyymin tarkempi osuus hermosolujen toiminnassa ja epilepsiassa on kuitenkin vielä mysteeri ja vaatii lisätutkimuksia.

Kansalliskoirammekin kärsii epilepsiasta
Tutkimuksemme keskeisin löytö on koirien perinnöllisen epilepsia-alttiuden paljastuminen, mikä saattaa osittain selittää taudin yleisyyttä lemmikeissämme. Epilepsia ei ole säästänyt kellanruskeaa kansalliskoiraammekaan, Suomen pystykorvaa. Tauti on hyvin yleinen tässä rodussa ja rohkeimpien arvioiden mukaan jopa joka viides pystykorva on altistunut epilepsialle. Jalostustoiminnassa on pyritty kartoittamaan sairaat koirat ja välttämään niiden käyttöä siitoksissa, mutta tilannetta on vaikeuttanut taudin vaihteleva puhkeamisikä.
Ilman perinnöllisen syyn, geenivirheen selvittämistä, taudin leviämistä on kuitenkin vaikea estää. Pystykorva on monien suosikki metsästyskoira ja osa ikivanhaa kulttuuriperintöämme Suomessa. Meidän täytyy pelastaa pystykorvat! Edellisen tutkimuksen rohkaisemana olenkin käynnistänyt hankkeen epilepsiageenin selvittämiseksi nyt pystykorvistamme. Geenitutkimuksen avulla selvitämme syyn pystykorvien sairauteen. Se puolestaan tarjoaa aivan uudet keinot taudin ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi.
Koiran epilepsiageenin löytyminen helpottaa myös ihmisen epilepsioiden tutkimusta, ja kun uusia lääkehoitoja ilmestyy, niillä voi samalla auttaa rakastettuja lemmikkejä. Uskollinen ystävämme, koira auttaa meitä jälleen, nyt vaarallisen kaatumataudin tutkimisessa, ehkäisemisessä ja parantamisessa."

Hannes Lohi
e-mail: hannes@genet.sickkids.on.ca

Kirjoittaja on filosofian tohtori ja geenitutkimukseen erikoistunut biokemisti Oulun yliopistosta. Tällä hetkellä hän tekee tutkimusta lastensairaalassa, The Hospital for Sick Children, Torontossa.

KUVA: INKA LOHI
Geenitutkimukseen erikoistunut oululaislähtöinen tohtori Hannes Lohi on Kanadassa määräaikaisvakanssilla v. 2006 syksyyn saakka ja asuu Inka-vaimon ja viiden lapsensa kanssa Ontarion Newmarketissa.

KUVA: CLARE RUSBRIDGEAivan tavallisetkin aurinkolasit vähentävät huomattavasti epilepsiaa sairastavien ja siksi valolle yliherkkien lemmikkien sairaskohtauksia