Pyörät pyörimään, kiitos!

Moni sanoo, ettei Torontoon tule enää uusia suomalaisia. Väärin. Karri Ojanen ja Carey Toane
palasivat elokuussa Torontoon kuuden Suomessavietetyn vuoden jälkeen.

– Hienoa, antakaa mennä, huudahtaa Carey Toane, kun kuukausittainen pyöräilijämielenosoitus Critical Mass ajaa Spadinaa pitkin perjantai-iltana.

Pyörätiet, kävelykadut ja julkisesti rahoitetun infrastruktuurin merkitys korostuvat keskustelussa Carey Toanen ja Karri Ojasen kanssa.

– Kun palasin Torontoon, huomasin että olin ottanut tietyt asiat annettuina Suomessa, Ojanen sanoo.

Ojanen arvelee olevansa Kanadassa jopa poliittisesti aktiivisempi kuin Suomessa.

– Esimerkiksi pyöräileminen täällä on paljon stressaavampaa kuin Helsingissä.

Ojanen ja Toane tapasivat toisensa torontolaisella klubilla vuonna 2001, jonne Ojanen oli saapunut katsomaan ystäväänsä, joka on hänen tapaansa DJ.

Ojanen ja Toane huomasivat jakavansa yhteisten ystävien lisäksi kiinnostuksen elektronista musiikkia kohtaan.

– Karrin kanssa oli mielenkiintoista liikkua kaupungilla, sillä hän tiesi enemmän joistain kaupunginosista kuin minä, Edmontonissa varttunut Toane kertoo.

Vuoden 2001 vierailu ei ollut Ojasen ensimmäinen. Hän oli vieraillut Torontossa ahkerasti vuoden 1997 jälkeen, jolloin hän kävi kaupungissa ensimmäistä kertaa DJ-keikalla.

– Ystävystyin keikan järjestäneen kaverin kanssa ja huomasin tulevani takaisin Torontoon säännöllisesti, Ojanen naurahtaa.

Kieli on avainasemassa toimittajalle

Tapaamisensa jälkeen nuoripari muutti Suomeen, jossa he viihtyivät hyvin. Karri työskenteli konseptisuunnittelijana mainostoimistoissa ja jatkoi DJ-keikkailua.

Kanadassa toimittajana työskennellyt Toane puolestaan opiskeli suomen kieltä ja kirjoitti artikkeleita Suomessa ilmestyviin englanninkielisiin asiakaslehtiin, muun muassa Nokialle.

– En ikinä kuvitellut, että asuisin kuusi vuotta Suomessa, Toane sanoo.

Toanen mukaan Helsinki muistuttaa monin tavoin hänen kotikaupunkiaan Edmontonia.

– Molemmat ovat oikeasti pieniä kaupunkeja, jotka ovat kuitenkin oman alueensa pääkaupunkeja, Toane vertaa.
Vuosina 2003 ja 2004 Ojasen työ vei parin Yhdistyneisiin Arabiemiirikuntiin hetkeksi aikaa.

– Olin juuri ostanut asunnon Helsingin Kalliosta, mutta sitten tarjoutui mahdollisuus lähteä työkomennukselle ulkomaille. Ajattelin, että se olisi kuitenkin hyvä kokemus.

Arabian keikan jälkeen pari palasi Helsinkiin.
Vaikka Toane viihtyi, hän huomasi toimittaja, että juuttuvansa työtehtäviin, joissa pärjäsi ilman suomen kielen täydellistä hallintaa.

Loppujen lopuksi Suomessa julkaistaan vain muutamia asiakaslehtiä englannin kielellä.

Päätös Torontoon palaamisesta kypsyi pariskunnan mielissä vähitellen: olihan kyseessä monikulttuurinen kaupunki, jossa kumpikaan ei ollut kasvanut.

Nuoripari palasi Junctionin kaupunginosaan

Nyt Ojanen ja Toane asuvat Junctionin kaupunginosassa lännessä.

– Junction on ollut paitsiossa monen vuoden ajan. Moni ei tiedä, että se on täynnä kauniita tiilitaloja, Toane sanoo.

Kanadaan palannut Ojanen työskentelee kääntäjänä SDI Media -nimisessä firmassa, joka tekee tekstityksiä tv-sarjoihin yli 30 kielellä.

Ojanen huolestii suomen kielen käännöksistä yhdessä kolmen suomea puhuvan työtoverinsa kanssa.

– Se on aloitustason paikka, mutta se onkin ensimmäinen työpaikkani Kanadassa, Ojanen sanoo.
Toane puolestaan työskentelee tutuissa hommissa.
Kanadaan palattuaan hän aloitti työt mainosalan asiakaslehtien parissa Brunico-viestintätoimistossa.

Kuuden vuoden aikana moni asia muuttunut Torontossa. Ojanen kertoo katsovansa kaupunki nyt eri silmin kuin käydessään täällä ensimmäistä kertaa kymmenen vuotta sitten.

– Suurin syy siihen on tietenkin se, että olen muuttunut itse. Elämääni hallitsevat nyt erilaiset asiat, Ojanen sanoo.

Pienituloisten verot korkeita Kanadassa

Ontarion vaalien alla pariskunnan keskustelussa pyörii erityisesti julkisen sektorin rooli yhteiskunnassa.
Ojanen ja Toane sanovat esimerkiksi tottuneensa Suomessa ajattelemaan, etteivät verot välttämättä ole rangaistuksia.

– Minulle on tullut yllätyksenä, miten paljon veroja pienituloiset maksavat Kanadassa, Ojanen sanoo.
Vaikka Ojanen ja Toane haluavat välttää yleistyksiä suomalaisista ja kanadalaisista kaikilla tasoilla, he aistivat eroavaisuuksia yhteiskunnissa.

Kärjistäen: kanadalaiset suhtautuvat epäluuloisesti liittovaltioon ja marisevat verotuksesta, suomalaiset taas luottavat toisinaan liiankin paljon siihen, että valtio ottaa huolehtiakseen kaikesta.

Toinen yllätys on ollut Kanadalainen terveydenhuoltojärjestelmä. Vaikka Kanadassa on kaikki kansalaiset kattavat sosiaalivakuutus, se astuu voimaan vasta, kun henkilö on asunut Kanadassa kolme kuukautta.

Samaan aikaan monessa työssä on kolmen kuukauden karanteeniaika, jonka aikana työntekijää ei vakuuteta.
Kanadaan muuttava työntekijä siis jää pahimmassa tapauksessa kolmeksi kuukaudeksi ilman minkäänlaista terveysvakuutusta.

Tämän Ojanen sai kokea kantapään kautta, kun jäi joutui lievään onnettemuuten pyöräillessään työpaikalleen.
Vaikka torontolaiset autoilijat ovat kohteliaita, pyöräteitä tarvitaan paljon enemmän, nuoripari vaatii.

Ojanen ja Toane kertovat kannattavansa Ontarion siirtymistä suhteellisen vaalitapaan, joka suosisi etenkin paikallista vihreää puoluetta, Green Partyä.

Monikulttuurisuus tuo mahdollisuuksia

Myös Ojanen ja Toane ovat huomanneet, ettei lasten hankkimista tueta Kanadassa samaan tapaan kuin Suomessa.

Kanadan on kuitenkin iso maa, ja se tuo mukanaan etuja: mahdollisuuksia ja valinnanvaraa on enemmän kuin Suomessa. Se onkin ehkä parasta Torontossa.

Paikalliseen suomalaisyhteisöön nuoripari on tutustunut askel kerrallaan.

– On mahtavaa, että täällä on elinvoimainen suomalainen yhteisö. Monikulttuurisuuteen on aina suhtauduttu Torontossa paremmin kuin Suomessa, Ojanen sanoo.

Teksti ja kuvat: Aleksi Moisio