Etusivulle
Uusin pääkirjoitus
Artikkelit
News in english
Tapahtumia
Yhteystiedot
Kirjakauppa

Tilaukset
Linkit
Lukijoiden mielipiteitä
Hintoja ilmoittelusta

UUTENA TORONTOSSA?
Mitä kaupungin perinteinen suomalaiskenttä voi tarjota tulokkaalle?






 

juhannustanssit Udorassa

Juhannustanssijat pyörähtelivät tällä kertaa ulkosalla. Finnairin univormupukuinen lentohenkilökuntakin pääsi illan aikana tanssimaan oikein urakalla.

Ohjelma kunnioitti sotaveteraaneja

Suomesta tuodut esiintyjät tanssittivat Udoran juhannuksessa

Cedar Club ei olisi voinut paljon menestyksekkäämmin juhlia 50-vuotista olemassaoloaan kuin lauantaisella juhannusjuhlalla Udorassa. Paikalle saapui arvioiden mukaan jopa 700 henkeä. Maksaneita kävijöitä oli yli 600, enemmän kuin koskaan aikaisemmin.
Kuuma aurinkoinen sää salli juhannustanssien pitämisen ulkoilmalavalla. Suomesta lennätetyt esiintyjät tosin hikoilivat asuissaan.
Tämänvuotinen juhannusjuhla oli tavallisuudesta poikkeava, sillä ohjelman järjesti tällä kertaa Finnairin lentävä henkilökunta, joka on viihdyttänyt sotaveteraaneja ja kerännyt heille rahaa 1960-luvun lopulta lähtien. Lentopurseri Kalevi Rönnqvist kertoi, että henkilökunta on järjestänyt vastaavaa Yhdysvalloissa neljän vuoden ajan. “Olemme ensimmäistä kertaa Kanadassa. Nyt, kun Cedar Clubilla on 50-vuotisjuhla, meillä oli mahdollisuus tulla tänne ja järjestää ohjelmaa.”
Jo 13 vuoden ajan ohjelman kohokohta on ollut rosvopaisti, jollainen kypsyi Udorassakin.
Rosvopaistissa lampaanliha haudutetaan lämpimäksi maan alla. Juhannusjuhlassa lammas muhi mureaksi viidessä tunnissa. Moni ei heti edes äkännyt syövänsä lammasta, koska maku oli maan alla pehmentynyt. Vaikka lihaa oli varattu 120 kiloa, osa juhlijoista jäi ilman. Osallistujien runsaus yllätti järjestäjät.
“Ihmisiä on tänä vuonna paljon”, totesi Alix Hagman, jonka vanhemmilla on Udorassa mökki ja siksi perhe käy juhannusjuhlassa joka vuosi.
Finnairin lentävä henkilökunta suuntasi juhannusjuhlan ohjelman etupäässä iäkkäälle yleisölle. Udorassa oli kuitenkin runsaasti myös nuorta ja keski-ikäistä väkeä. Heitä viihdytti myöhemmin illalla sytytetty kokko. Vielä aamuyöllä kuului kitaran soitanta ja puheensorina mökiltä, jossa “jatkot” pidettiin.

“Huumori on tosi tärkeää”
Juhannusjuhlien musiikkitarjonnasta vastasivat Solistiyhtye Jermut ja laulaja-kitaristi Esa Niemitalo. “Esa Niemitalo on aivan kuin Tapio Rautavaara”, kehaisi Rönnqvist.
Sekä Jermut että Niemitalo soluttivat esitykseensä runsaasti huumoria niin, että yleisö sai hekotella vähän väliä. “Huumori on tosi tärkeää. Mutta ihmiset vaistoavat välittömästi, jos sen tekee falskisti. Jos on aito, se toimii”, sanoi Jermujen laulaja Ilkka Halonen.
Hänen mielestään Udorassa oli “ihania ihmisiä, tosi lämpöisiä ja ystävällisiä”. Esa Niemitalo puolestaan oli sitä mieltä, että ulkosuomalaiset ovat erilaisia kuin Suomessa asuvat. “Suomessa on enemmän nokkimisjärjestystä.”
Sekä Jermut että Niemitalo jättävät rosvopaistijuhlissa esiintyessään palkkion kuittaamatta, sillä sotaveteraanien asia on heille niin tärkeä. “25 vuotta olen tehnyt veteraanityötä, maksanut velkaani. Tämä ei ole työtä vaan velanmaksua”, tokaisi Esa Niemitalo.

Arparahat heimoveteraaneille
Juhlapuhuja, kenraalimajuri (evp) Aarno Vehviläinen totesi, että Suomi ei ole tunnettu vain Nokiasta ja korkeasta teknologiasta. “Nykyajan menestystarinoiden rinnalla elää edelleen myyttinen kertomus pienestä kansasta, joka kykeni torjumaan ylivoimaisen vihollisen Talvi- ja Jatkosotien taisteluissa.”
Vehviläisen mukaan maanpuolustusaate elää Suomessa edelleen vahvana. Hänestä kaiken takana on kansan yhtenäisyys. “Se mahdollisti sotien uroteot ja tarjosi sodan päätyttyä edellytykset maan jälleenrakentamiselle, siirtoväen asuttamiselle, teollistumiselle, sotakorvausten maksamiselle ja lopulta Suomen nousulle maailman parhaiten menestyvien valtioiden joukkoon. Suuriin tekoihin pystyy vain yksimielinen kansa.”
Kalevi Rönnqvistin mukaan Suomen valtiovalta on kokonaan unohtanut veljeskansojen veteraanit, jotka taistelivat sodissa suomalaisten rinnalla. “Myymme täällä arpoja. Varat menevät Karjalassa asuvien heimoveljien aseman parantamiseen. Haluamme tarjota heille vanhallakin iällä edes yhden paremman huomispäivän”, ilmoitti Rönnqvist.

Udora on muistorikas paikka
Tavallista runsaampi ohjelma oli monelle syy lähteä Udoraan tänä vuonna. “Siskoni oli Finnairin juhlassa Floridassa. Hän kertoi, että se on todella osallistumisen väärti”, kertoi Liisa Greathead.
Hän ei ollut osallistunut Udoran juhannusjuhlaan 30 vuoteen. Udora on kuitenkin Greatheadille muistojentäyteinen paikka. “Menin täällä kihloihin vuonna 1962.”
Liisa Greatheadin juhannuksen kohokohta oli, kun Jermujen laulaja Ilkka Halonen pyysi hänet lavalle valssin ajaksi. Myös Maria Pihlgren istui lavalla näyttämässä yleisölle valssin keinutuksen mallia. Pihlgrenistä juhannusjuhla oli “oikein kiva”.

Minna Harmaala, teksti ja kuvat

 

 

 

Holly Davies, Alix Hagman ja Casey-koira

Holly Davies (vas.) piti juhannusjuhlaa mielenkiintoisena mahdollisuutena tutustua suomalaisuuteen. Ystävä Alix Hagmanilla (oik.) on suomalaiset juuret. Mukana juhlissa oli myös Hollyn koira Casey.

rosvopaistin maistelu

Pentti Niemi (vas.), Terttu Viisas ja Veli-Pekka Heikka avasivat ensimmäisen rosvopaistinyytin ja totesivat, että paisti onnistui.

Ilkka Halonen ja Maria Pihlgren, taustalla Liisa Greathead

Solistiyhtye Jermujen laulaja Ilkka Halonen pyysi valssin ajaksi lavalle Maria Pihlgrenin ja Liisa Greatheadin (takana). "Olen taas rakastunut", huokasi Halonen.