Etusivulle
Uusin pääkirjoitus
Artikkelit
News in english
Tapahtumia
Yhteystiedot
Kirjakauppa

Tilaukset
Linkit
Lukijoiden mielipiteitä
Hintoja ilmoittelusta

UUTENA TORONTOSSA?
Mitä kaupungin perinteinen suomalaiskenttä voi tarjota tulokkaalle?






 

Musiikkipsykoterapeutti Heidi Ahonen-Eerikäinen tuntee unen voiman

Viha muuttuu unessa katkeruudeksi

Vanha neuvo parisuhteisiin kuuluu, että riidat pitäisi aina sopia ennen nukkumaanmenoa. Musiikkipsykoterapeutti Heidi Ahonen-Eerikäinen vakuuttaa, että ohje on paikallaan. “Uni vie asian pitkäaikaiseen muistiin. Viha muuttuukin katkeruudeksi, joka on eri tunne.” Vihastuminen on luonnollista, katkeruus syö kantajaansa sisältä.
Samoin suru on normaali tunne, masennus astetta enemmän. “Se lamaannuttaa.”
Unen ratkaisevasta roolista johtuu, että myös traumaattisten kokemusten käsittely pitäisi aloittaa jo ennen ensimmäistä yötä, esimerkiksi jouluisen tsunami-katastrofin jälkeen. Siksi Suomen Mielenterveysseura Ahonen-Eerikäisen mukaan lähettääkin terapeutteja kriisialueille välittömästi.
Heidi Ahonen-Eerikäinen sanoo, että unen ja pitkäkestoisen muistin yhteydestä on olemassa neurologisia tutkimustuloksiakin.

Suomalaisten vaikea
kohdata tunteitaan

Waterloossa sijaitsevan Wilfrid Laurier Universityn professori Ahonen-Eerikäinen huomauttaa, että suomalaiset johtavat itsemurhatilastoissa. Suomalaiset sairastavat myös muita enemmän burn outeja. Suomessa nuorten miesten sydänkohtaukset ovat selvästi yleisempiä kuin muualla.
“Syy on sama, kyvyttömyys kohdata omia tunteita. Ei kuunnella oman kehon viestejä. Ei ole kosketusta kehoon, puhumattakaan tunteista!”
Suomalaisessa kulttuurissa tunteiden tukahduttamista on pidetty arvossa. Mutta maton alle lakaistut tunteet voivat pöllähtää esiin sopimattomassa tilanteessa. “Burn outin taustalla on usein lapsuuden trauma. On ollut haava, jonka päälle on tullut sopivasti arpikudosta. Sitten tulee tilanne, jossa joutuu kohtaamaan samanlaisia tunteita. Silloin haava aukeaa taas”, kuvailee Heidi Ahonen-Eerikäinen, joka johtaa yliopistonsa musiikkiterapian tutkimusyksikköä.

Musiikki toimii
porttina alitajuntaan

“Unissa asiat ovat mysteerisessä muodossa. Terapiassa unia voidaan käsitellä. Ihminen voi pohtia, millaisia viestejä alitajunta yrittää lähettää”, selvittää Heidi Ahonen-Eerikäinen. Kiireisellä nykyihmisellä on valveilla ollessaan harvoin aikaa miettiä moisia.
Musiikkipsykoterapiassa voidaan Ahonen-Eerikäisen mukaan päästä kosketuksiin alitajunnan kanssa samaan tapaan kuin unissa. “Ei tarvitse mennä kotiin, nukahtaa, nähdä unia, muistaa ne ja sitten viikon kuluttua kertoa niistä terapiassa!”
Yksi tapa on hänen mukaansa se, että potilas kuuntelee musiikkia silmät kiinni ja kuvailee terapeutille näkemiään asioita. “Ihmiset alkavat nähdä asioita, ihan kuin olisivat elokuvissa.” “Matkan jälkeen keskustellaan ja yleensä kysyn, mikä se oli, mikä merkitys sillä oli.”
Toinen menetelmä on niin sanottu kliininen improvisaatio, jossa potilas valitsee huoneesta instrumentin ja ilmaisee soittamalla tunteitaan.
“Musiikki on vähän kuin keittiön ovi tunteisiin.” Paraatiovi on Ahonen-Eerikäisen mukaan sanallinen ilmaisu. Sanomme paljon asioita, joita emme tarkoita. “Musiikki nostaa pintaan tunteita, joita emme tunnista. Siksi ihmiset itkevät konserteissa. Musiikki vapauttaa jotain omassa kokemusmaailmassa.”

Kanadan ensimmäinen
alan koulutus

Heidi Ahonen-Eerikäisen edustama psykoterapiasuuntaus on Euroopassa jo hyväksytty hoitomuoto. Suomessa Ahonen-Eerikäinen hoiti paljon potilaita, joiden terapian kustansi Kansaneläkelaitos eli valtio. Kanadassa hän on kuitenkin alansa pioneeri. “Olen hirveästi tehnyt lobbausta Kanadan ryhmäterapiayhdistykseen. Pikkuhiljaa he ovat innostuneet. Heidän kanssaan aloitankin musiikkipsykoterapeuttikoulutuksen.”
Musiikkipsykoterapian koulutusohjelma on laatuaan maan ensimmäinen ja sen on tarkoitus alkaa vuonna 2007. Opiskelijoiksi otetaan musiikkiterapeutteja, joilla on maisteritutkinto ja jo työkokemusta psykoterapeuttisesta työstä.

Ryhmäterapiakirja
sai heti kustantajan

Vastikään päättyneessä tutkimusprojektissaan Heidi Ahonen-Eerikäinen kehitti oman musiikkipsykoterapiamenetelmänsä.
Hän kirjoittaa parhaillaan kirjaa menetelmästään. Ensimmäinen vedos on juuri lähdössä kustantajalle. “Se on ainoa sen alan kirja, joka on olemassa.”
Heidi Ahonen-Eerikäinen iloitsee, että heti ensimmäinen kustantaja otti kirjan kustannettavakseen. “Barcelona Publisher markkinoi kirjoja ympäri maailmaa. Heillä on musiikkiterapian oppikirjoja. Kun opetin musiikkipsykoterapiaa Suomessa, käytin oppikirjoina heidän kirjojaan.”

Minna Harmaala, teksti ja kuva

 

 

Eerikäiset ovat Kanadassa jäädäkseen

Heidi Ahonen-Eerikäinen muutti Kanadaan miehensä Timo Eerikäisen ja lastensa Eliaksen, nyt 10, ja Eveliinan, 6, kanssa nelisen vuotta sitten, perheen äidin työn perässä. Nyt, kun professuuri on vakinaistettu, Eerikäiset ovat maassa jäädäkseen.
Suomessa asuessaan Ahonen-Eerikäinen edusti Suomea useissa taideterapiaorganisaatioissa ja oli mukana järjestämässä monia symposiumeja. Yhteyksistä oli hyötyä, kun hän järjesti musiikkipsykoterapiasymposiumin nykyisessä yliopistossaan toukokuun puolivälissä. Symposiumi oli lajinsa ensimmäinen maailmassa. “Se meni hyvin. Meillä oli hyviä keskusteluja.”
Vaikka koti onkin Kanadassa, Heidi Ahonen-Eerikäinen käy Euroopassa tiuhaan. Pari kertaa vuodessa hän vetää opettajille suunnattuja kursseja Kyproksella. Kursseilla käsitellään muun muassa burn outia ja tunteita.
Ahonen-Eerikäinen aloittaa heinäkuussa vuoden mittaisen sapattivapaan. Syksyllä hän matkustaa kolmeksi kuukaudeksi Suomeen opettamaan ja toimimaan vastaväittäjänä muutamalle tulevalle tohtorille.