Johannes Niemeläinen on Vapaan Sanan uusi CIMO-reportteri. Hänellä on aiempaa Kanada-kokemusta myös opiskelusta York Universityllä. Siten toimittajan työhön on tiedollista pohjaa jo ensi päivästä. Suomalaistaustaisen Kanadan kohtaamiset jäivät opiskeluvaiheessa kuitenkin vähemmälle. Tavan mukaan teimme kysymyksiä visioista kuuden kuukauden tehtäväkauden alkaessa.

Ennen tätä VS-pestiä olit opiskelemassa Yorkin yliopistolla, miksi Kanadaan?
Kävin Kanadassa ensimmäisen kerran vuodenvaihteessa 2004-2005 ja tykästyin maahan silloin. Pääsyynä Kanadaan tulemisessa oli kuitenkin Yorkin yliopisto, jossa pääsin opiskelemaan poliittista taloustiedettä. Vastaavia kursseja ei omalta laitokseltani Helsingin yliopistosta löydy, varsinkaan alan huippututkijoiden opettamina.
Yhteiskunnallinen keskustelu täällä meillä, miten olet sitä seurannut, mikä siinä kiinnostaa, mitä haluaisit siitä poimia?
Yhteiskunnallinen keskustelu Kanadassa vaikuttaa olevan polarisoituneempaa verrattuna Suomeen. Eri vaihtoehdot näkyvät selkeämmin politiikassa. Toisaalta poliittinen peli vaikuttaa olevan kovaa. Erilaisia lehmänkauppoja tehtäneen myös paljon, erityisesti nyt vähemmistöhallituksen aikana. Yhteiskunnallisessa keskustelussa vaikuttaa korostuvan myös vaalien voittaminen ja poliittinen valtapeli enemmän kuin Suomessa. Yhteiskunnallisia uudistuksia ja lakeja käsitellään siitä näkökulmasta, miten ne todella vaikuttavat yhteiskuntaan, mutta paljon myös siitä näkökulmasta, miten ne vaikuttavat puolueen kannatukseen ja seuraaviin vaaleihin. Mielenkiintoista on myös seurata, miten liittovaltion ja eri provissien kiistat näkyvät politiikassa.

Koska olet jo ollut täällä puoli vuotta, sinulle lienee muodostunut kuva esimerkiksi ikäisesi opiskelijakunnan ajatusmaailmasta. Eurooppalaisena näetkö sen kuinka erilaisena?
Jos politiikka täällä on polarisoitunut, on myös opiskelijoiden ajatusmaailma. Toiset ovat hyvin poliittisesti aktiivisia ja toisilla täydellinen apatia on vallannut mielen. Osasyynä tässä lienee se, että koska poliittiseen kulttuuriin kuuluu lehmänkaupat ja loanheitto, luottamus ja ymmärrys politiikkaa kohtaan on kaventunut. Sen takia poliittisesti aktiivisia ovat ihmiset, jotka haluavat todella muuttaa yhteiskuntaa tai - valitettavaa kyllä - jotka hakevat vain henkilökohtaista hyötyä. Verrattuna eurooppalaiseen ajatusmaailmaan näkisin, että Euroopassa ollaan laajemmin kiinnostuneita yhteiskunnasta, eikä yhtä selvää jakoa yhteiskunnalisesti tiedostaviin ja kiinnostumattomiin ole havaittavissa. Tämä on tietysti vain oma kokemukseni. Euroopassa ollaan kenties myös hieman valmiimpia poliittiseen aktivismiin kuin Kanadassa.
Mistä haluaisit VS:n lukijoille kirjoittaa, rutiinijuttujen lisäksi?
Valtio-opin ja poliittisen taloustieteen opiskelijana olen luonnollisesti kiinnostunut yhteiskunnallisten juttujen kirjoittamisesta. Näkökulmana haluan luonnollisesti pitää kanadansuomalaisuuden, esimerkiksi minkälainen työkulttuuri täällä vallitsee ja minkälainen suhde paikallisilla on valtioon ja muuhun yhteiskuntaan. Liian puisevaksi en kuitenkaan halua käydä, vaan aion myös kirjoittaa pienistä ilmiöistä, joihin törmään kaupungilla. Esimerkiksi olin ajatellut kirjoittaa Torontosta löytyvistä kirpputoreista ja second hand -kaupoista, jotka ovat laadultaaan ja valikoimiltaan huippuluokkaa. Olen myös avoin juttuehdotuksille, yhteyttä voi ottaa sähköpostilla osoitteeseen johannes.niemelainen@gmail.com
Mitä ajattelet sinulta toivottavan?
Ajattelen, että minulta toivotaan mahdollisimman avointa ja reilua näkökulmaa jutuissani. Pyrinkin tarkastelemaan asioita monesta eri näkökulmasta. Ajattelen myös, että on tärkeää tutustua ihmisiin ja käydä tapahtumissa. Se helpottaa juttujen kirjoittamista ja elävöittää tarinoita.
Aiotko pitää palstaa, mikä on palstasi luonne, jos sellaisen aloitat?
Tarkoituksenani on pitää palstaa Vapaassa Sanassa. Aion kommentoida päivän poliittisia tapahtumia sekä yhteiskunnallista keskustelua niin Kanadassa, Suomessa kuin maailmallakin. En kuitenkaan halua jämähtää pelkästään politiikan pariin, vaan pyrin kirjoittamaan myös muista aiheista.
Olet Pohjois-Karjasta. Miten luonnehtisit alueesi ihmisiä osana Suomen nyky-kuvaa? Kunka pahasti rakennemuutos on iskenyt Joensuussa, miten siitä on selvitty?
Suomessa on tällä hetkellä käynnissä murros, jossa nuoret ihmiset muuttavat Etelä-Suomeen töihin ja opiskelemaan, ja syrjäseudut kuten Itä- ja Pohjois-Suomi ovat muuttumassa eläkeläisten alueiksi. Pohjois-Karjalassa tämä rakennemuutos on käynnissä, mutta Joensuu on toistaiseksi selvinnyt siitä yllättävän hyvin. Suurena syynä on varmasti ollut Joensuun yliopisto, joka vuodenvaihteessa yhdistyi Kuopion yliopistoon muodostaen Itä-Suomen yliopiston. Laman aikana, ja jo ennen sitä, katosi Joensuun seudulta paljon teollisuutta. Nokialle matkapuhelinten kuoria valmistavan Perloksen siirtyminen Kiinan oli kova isku Pohjois-Karjalalle. Nyt myös suuri lukkovalmistaja Abloy on ollut ongelmissa. Joensuussa ja Pohjois-Karjalassa ollaan suurten haasteiden edessä. Paikalliset ihmiset ovat suhtautuneet asiaan pintapuolisesti leppoisasti, niinkuin karjalaiseen luonteenlaatuun kuuluukin.
Itäraja on siellä lähellä, sieltä tullaan Suomeen, kuinka molemminpuolista liikenne on. Oletko itse käynyt esim. Sortavalassa tai kauempana?
Hävettää tunnustaa, mutta en ole itse ikinä käynyt Venäjällä huolimatta siitä, että olen asunut 19 vuotta 70 km päästä rajasta. Minulla oli 11-vuotiaana mahdollisuus aloittaa venäjän opiskelu, mutta hölmöyttäni en sitä tehnyt. Nyt siitä taidosta olisi suurta hyötyä. Ylipäänsä ole sitä mieltä, että Itä-Suomessa koululaisilla pitäisi olla mahdollisuus valita pakkoruotsin sijasta venäjä, josta on turismin takia suurta hyötyä. Aikomuksenani on käydä Venäjällä muutaman vuoden sisään.
Mitä haluaisit oppia näiltä kanadansuomalaisilta yhteisöiltä ja yksilöiltä?
Haluaisin oppia, kuinka selvitä vieraassa maassa ja kuinka sopeutua täysin vieraaseen yhteiskuntaan, vaikka kielitaito on hataralla pohjalla. Sopeutuminen on varmasti ollut hetkittäin vaikeaa, ja olisi hienoa kuulla miten vaikeuksista on päästy yli. Mielelläni kuulisin myös kokemuksista kaksikielisyydestä, sekä Kanadassa että Suomessa. Haluaisin oppia miten omaa yhteisöä pidetään yllä Kanadassa.
Et halunnut toimitajan maahantulon oikeuttavaa mediaviisumia USA:han, Kanadassa on riittävästi miettimisen aihetta?
Kanadassa riittää toistaiseksi pureskeltavaa. Olen kyllä kiinnostunut myös Yhdysvalloista, mutta kiinnostus Kanadaa kohtaan on suurempi. Maassa kiehtoo erityisesti se, että Kanada on jossain määrin eurooppalainen ja jossain määrin amerikkalainen. Yhdysvalloissa on liikaa ristiriitoja, jotta olisin halunnut muuttaa sinne vielä. Olen ollut tyytyväinen päätökseeni. Kanadassa kiehtoo yhteiskunnan lisäksi luonto. Kävin syksyllä kertaalleen melomassa ja tarkoituksena on käydä uudelleen keväällä. Verrattuna Yhdysvaltoihin, ihmiset ovat täällä ystävällisempiä. Tosin Yhdysvalloista minulla ei ole kokemusta muualta kuin New Yorkista.
Uutiset Suomen taloudesta ja etenkin valtion kantokyvystä ovat huonoja. Luuletko Suomesta vielä joskus tulisi siirtolaisia luovuttava maa?
En usko, että Suomesta tulee siirtolaisia luovuttava maa. Tai se ainakin on vielä kovin kaukana. Tällä hetkellä maailmassa on käynnissä globalisoituminen ja välimatkojen pienentyminen, ja Suomessa menee kuitenkin niin hyvin, että se on houkutteleva maa monelle kolmannen maailman ihmiselle. Tosin jos Suomessa ei osata kohdata väestön ikääntymisen aiheuttamaa yhteiskuntamurrosta, on skenaario Suomesta siirtolaisia luovuttavana maana mahdollinen.
Kysymykset: J.Niinistö