Vapaa Sana

Uusi reportteri
Vapaassa Sanassa aloittanut Vesa Lahtinen lupaa juttuja, joihin on helppo ottaa kantaa.

Kolumnit
Vapaassa Sanassa julkaistuja toimittajien kolumneja. Keväällä 2009 kolumneja on kirjoittanut Aku Karjalainen.

Toronto uudelle?
Mitä kaupungin perinteinen suomalaiskenttä voi tarjota tulokkaalle? Kaupungin "vanhat suomalaiset" varmasti yllättävät nykysuomalaisen, mutta kokemus voi olla kiinnostavakin.

Meille töihin?
Vapaa Sana ottaa vastaan Suomesta Centre for International Mobilityn kautta harjoittelijoita. Monikulttuurinen Toronto ja sen mediakenttä ovat todennäköisesti mielenkiintoinen kokemus. Muuhun palkkaamiseen VS:llä ei ole taloudellisia mahdollisuuksia. Hakemukset hoitaa CIMO Helsingissä. Lue tästä mitä Vapaa Sana edellyttää.

Mikä ihmeen Vapaa Sana?

Vapaa Sana on riippumaton viikkosanomalehti, joka ilmestyy kerran viikossa Torontossa. Lehden nimi periytyy 1930-luvulta.

Nimi johtaa joskus lehteä tuntemattoman pitämään Vapaata Sanaa ns hengellisenä lehtenä. Sitä se ei kuitenkaan ole.

Näillä sivuilla tarjoamme poimintoja sisällöstä, emme koko aineistoa. Vapaa Sana on tilauspohjainen lehti. Vuosikerta maksaa Kanadassa 100 dollaria ja GST-veron, nopeammin kirjepostina 150 dollaria.Tilaukset numeroon 1(416) 321 0808, klo 10-13 Toronton aikaa arkisin.

Yhtiömme

Kustannusyhtiö Vapaa Sana Press julkaisee viikkosanomalehtiä Vapaa Sana (Toronto) ja Canadan Sanomat (Thunder Bay). Yhtiön internetsivustot ovat www.vapaasana.com, www.canadansanomat.com ja www.finnishcanadian.com.

Yhtiön omistajapohja käsittää toistakymmentätuhatta kanadansuomalaista.

Kyselyjen johdosta ilmoitamme, että internetosoite vapaasana.net ei liity tämän kustannusyhtiön toimintaan.

Historiamme

Kesällä 2008 ilmestyi Lauri Toiviasen kirja Vapaan Sanan vaiheista. Tämän linkin takana voitte lukea myös VS:n 75-vuotisjuhlanumeron reportaaseja ja haastatteluja.

Kanadansuomalainen markkinoi suomalaista ammattikorkeakoulua

Suomen korkeamman opetuksen markkinointi Kanadassa näyttää suuntautuvan entistä tehokkaammin Kanadaan.. Äskettäin Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen sekä Hämeen ammattikorkeakoulun edustajat esittelivät Torontossa ja Thunder Bayssa Suomen koulutustarjontaa houkutellakseen opiskelijoita Suomen korkeakouluihin.

Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) on myös aloittamassa yhteistyön Toronton suomalaisen Osuuspankin kanssa. HAMK:ssa lehtorina toimiva torontolaistaustainen Laura Ojanen on innoissaan uusista yhteistyökuvioista. Hän toivookin kanadalaisten ja kanadansuomalaisten innostuvan opiskelusta Suomessa.
-Meillä on hyvä koulutustaso ja opiskelu on kaikille ilmaista, sitä eivät monet täällä Kanadassa tiedä. Lukukausimaksut Kanadan korkeakouluissa ovat niin huimia, ettei pystytä opiskelemaan vaikka haluttaisiinkin, Ojanen toteaa.
-Messuilla osastollemme tuli moni vielä uudemman kerran hämmästelemään, että voiko opiskelu todellakin olla ilmaista, Ojanen naurahtaa.
Suomessa on jo pohdittu maksujärjestelmän päivittämistä. Ojanen vastustaa sitä, että ulkomaisilta opiskelijoilta alettaisiin periä lukukausimaksuja.
-Toivottavasti siihen ei mennä. Tanskassakin hakijamäärät laskivat heti, kun EU:n ulkopuolelta tulevia alettiin laskuttaa. Samaa käytäntöä kaavaillaan Ruotsiinkin. Toivottavasti Suomessa pysytään nykyisellään, hän sanoo.

Tietotekniikka ja ympäristötieteet kiinnostavat
Myös Suomen laaja englanninkielinen opetustarjonta on yllättänyt kanadalaiset nuoret.
-Kaikkiaan nyt on jo varmaan yli 400 koulutusohjelmaa tarjolla englanniksi. Tuossa luvussa ovat kaikki alat, Ojanen kertoo.
Ammattikorkeakoulujen englanninkielinen nimi on herättänyt närää Suomessa etenkin yliopistopiireissä. Ammattikorkeakoulujen käännös university of applied sciences saattaa johtaa harhaan. Ojasen mukaan ammattikorkeakoulut eivät tallaa nimellä yliopistojen varpaille.
-Tämä on hankala asia, mutta ainakin me olemme tehneet eron selväksi markkinoidessamme opintotarjontaa. Sana applied viittaa ammattikorkeakoulujen työelämäpainotteisuuteen, Ojanen perustelee.
Ammattikorkeakoulut ja yliopistot eivät hänen mukaansa kilpaile keskenään.
-Amk:t tarjoavat bachelor-tason opintoja, yliopistot master-tason opintoja. Ne, jotka haluavat suorittaa kanditason tutkinnon, saavat sen ammattikorkeakoulusta Suomessa. Maisterintutkintoa hakevat ovat automaattisesti kiinnostuneita yliopisto-opinnoista, Ojanen painottaa.
Markkinoinnin suuntaaminen Kanadaan on sydämen asia maassa syntyneelle ja kasvaneelle Ojaselle.
-Opiskelin Yorkin yliopistossa ja lähdin Suomeen vaihtoon. Päädyin sitten opiskelemaan tutkintoni loppuun Suomessa, jonka jälkeen jäin sinne töihin.
- Monet jäävät, jos saavat omalta alaltaan töitä. Suomessa on hyvä olla. Maa on turvallinen, elintaso on korkea ja elämä on kaikin tavoin helpompaa kuin Kanadassa.
-Myös kunnon lomat ovat yksi Suomen hyvistä puolista, Ojanen luetteli taannoisella markkinointimatkalla Kanadassa.
-Meille haetaan paljon Afrikasta ja Aasiasta, Pohjois-Amerikasta melko vähän. Toivottavasti hakijamäärä nyt kasvaa, Ojanen toteaa. MLK

Julkaistu Vapaassa Sanassa 41/08.

Laura Ojanen ja joukko Hämeen Ammattikorkeakouluun rekrytoituja ulkomaalaisia retkellä Evolla. Laura Ojanen on eturivissä, eurooppalaisista piirteistään helposti tunnistettavissa.

Vapaan Sanan kommentti

Sivistyksen arvostus on suomalainen perinne

Käytännössä kanadalainen opiskelija hyötyy suomalaisesta asenneilmastosta. Sivistystä arvostetaan Suomessa ja suomalaiset ovat valmiita siitä aiheutuvaan verorasitukseen. Kanadassa ei kattavasti julkirahoitteinen opiskelu menisi poliittisena tahtona läpi, totesi Vapaalle Sanalle mm asiasta viime vuonna haastateltu Ontarion opetusministeri Kathleen Wynne.

Suomalainen malli on ollut ensin sivistyä ja sitä kautta rikastua. Täällä Kanadassa linjana on enemmänkin se, että ensin täytyy jotenkin rikastua, ja sitten voi halutessaan sivistäytyäkin, tai ainakin seuraava polvi voi.

Suomalaisessa järjestelmässä vanhempien ja suvun varallisuus opiskelun edellytyksenä on kutakuinkin eliminoitu. Kanadassa opiskelun tasa-arvoistaminen on kuulunut näkyvästi etenkin NDP:n tavoitteisiin.
Mutta paljon täällä Kanadassa myös äänestäjiä, joiden mielestä perhe ja suku hoitakoon koulutusbudjettinsa itse. Ja jos varoja ei ole, yrittäkööt stipendiä.
Yhtälön ratkaisuna muutamille voi olla opiskelu Euroopassa, ja nimenomaan Suomessa. JN