Uusi reportteri
Vapaassa Sanassa aloittanut Vesa Lahtinen lupaa juttuja, joihin on helppo ottaa kantaa.

Kolumnit
Vapaassa Sanassa julkaistuja toimittajien kolumneja. Keväällä 2009 kolumneja on kirjoittanut Aku Karjalainen.

Toronto uudelle?
Mitä kaupungin perinteinen suomalaiskenttä voi tarjota tulokkaalle? Kaupungin "vanhat suomalaiset" varmasti yllättävät nykysuomalaisen, mutta kokemus voi olla kiinnostavakin.

Meille töihin?
Vapaa Sana ottaa vastaan Suomesta Centre for International Mobilityn kautta harjoittelijoita. Monikulttuurinen Toronto ja sen mediakenttä ovat todennäköisesti mielenkiintoinen kokemus. Muuhun palkkaamiseen VS:llä ei ole taloudellisia mahdollisuuksia. Hakemukset hoitaa CIMO Helsingissä. Lue tästä mitä Vapaa Sana edellyttää.

Mikä ihmeen Vapaa Sana?

Vapaa Sana on riippumaton viikkosanomalehti, joka ilmestyy kerran viikossa Torontossa. Lehden nimi periytyy 1930-luvulta.

Nimi johtaa joskus lehteä tuntemattoman pitämään Vapaata Sanaa ns hengellisenä lehtenä. Sitä se ei kuitenkaan ole.

Näillä sivuilla tarjoamme poimintoja sisällöstä, emme koko aineistoa. Vapaa Sana on tilauspohjainen lehti. Vuosikerta maksaa Kanadassa 100 dollaria ja GST-veron, nopeammin kirjepostina 150 dollaria.Tilaukset numeroon 1(416) 321 0808, klo 10-13 Toronton aikaa arkisin.

Yhtiömme

Kustannusyhtiö Vapaa Sana Press julkaisee viikkosanomalehtiä Vapaa Sana (Toronto) ja Canadan Sanomat (Thunder Bay). Yhtiön internetsivustot ovat www.vapaasana.com, www.canadansanomat.com ja www.finnishcanadian.com.

Yhtiön omistajapohja käsittää toistakymmentätuhatta kanadansuomalaista.

Kyselyjen johdosta ilmoitamme, että internetosoite vapaasana.net ei liity tämän kustannusyhtiön toimintaan.

Historiamme

Kesällä 2008 ilmestyi Lauri Toiviasen kirja Vapaan Sanan vaiheista. Tämän linkin takana voitte lukea myös VS:n 75-vuotisjuhlanumeron reportaaseja ja haastatteluja.

Kansainvälisten adoptioiden määrä noussut

Kansainvälisten adoptioiden määrä on kasvanut Suomessa ennätyslukemiin. Adoptio- ja kummijärjestö Interpedian mukaan suomalaisperheisiin adoptoitiin viime vuonna ulkomailta 286 lasta. Se on noin 50 lasta enemmän kuin edellisvuonna.
Lapsista valtaosa oli alle 2-vuotiaita ja lähes kaksi kolmasosaa oli tyttöjä. Ylivoimaisesti suosituin adoptiomaa oli Kiina. Myös Venäjältä, Virosta, Thaimaasta, Kolumbiasta ja Filippiineiltä saapui runsaasti köyhistä oloista lähtöisin olevia orpoja lapsia. Kaikkiaan ulkomailta adoptoituja lapsia Suomessa on noin 2 800.
Adoptointiprosessi vie helposti jopa 2-3 vuotta. Adoptoinnin kustannukset vaihtelevat maasta riippuen noin 4 000-20 000 euron välillä.
Adoptoiminen on mahdollista 25 vuotta täyttäneille aviopuolisoille ja myös yksinäiselle henkilölle. Avoliitossa olevalle tai parisuhteensa rekisteröineille homo- tai lesbopareille adoptio ei ole sallittu.
Laki ei määrittele adoptiovanhemmuudelle yläikärajaa mutta yleisperiaatteena on, ettei aikuisen ja lapsen ikäero ylitä 45 vuotta. Lisäksi eri mailla on omia sääntöjä ja käytäntöjä adoptioon liittyen. Ne voivat koskea esimerkiksi avioliiton kestoa tai lasten lukumäärää perheessä.
"Tyypillisin (adoptointia) yhdistävä tekijä on lapsettomuus. Noin 80 prosenttia pariskunnista on sellaisia, jotka eivät ole kyenneet saamaan omaa lasta", Pelastakaa Lasten kansainvälisten adoptioiden päällikkö Tuula Kumpumäki sanoo.
"Kansainvälinen adoptio on vielä aika nuori ilmiö suomalaisessa yhteiskunnassa. Vasta nyt se alkaa pikku hiljaa olla yleisesti tunnettu ja tunnustettu perheen perustamisen tai kasvattamisen muoto", Interdpedian tiedottaja Terhi Hollo toteaa.
Myös Aasian luonnonkatastrofi on saanut kansainvälisiä adoptioita järjestävien tahojen puhelimet soimaan tavallista tiuhemmin. Terhi Hollo kuitenkin muistuttaa, ettei adoptiota voi missään olosuhteissa pitää katastrofiapuna. Parempi vaihtoehto huolenpidolle on kummitoiminta, jonka kautta voi tukea paitsi lasta myös asianomaista yhteiskuntaa pitkällä tähtäimellä.
"Esimerkiksi Interpedian kautta pääsee intialaiselle tai thaimaalaiselle lapselle kummiksi 20 euron kuukausihintaan. Summa takaa lapselle ruoan, terveydenhuollon ja mahdollisuuden käydä koulua. Hallinnolliset ja muut kulut vievät noin viidenneksen kuukausimaksusta. (Yle)