Mikä ihmeen Vapaa Sana? Katso tuonnempana alhaalla.

Kolumneja
Vuoden 2010 alkupuoliskolla kolumneja lehteen kirjoittaa Johannes Niemeläinen.

What is Vapaa Sana?
Vapaa Sana is a weekly tabloid published in Toronto in Finnish and partially in English. Published since 1931, the weekly claims to be the leading Finnish language media in North America. More

This website
At vapaasana,com the paper offers a selection of material published in the Vapaa Sana. Besides this side, the company maintains also (www) Finnishcanadian.com

Meille töihin?
Vapaa Sana ottaa vastaan Suomesta Centre for International Mobilityn harjoittelijoita. Lue tästä, mitä Vapaa Sana edellyttää.

Mikä ihmeen Vapaa Sana?
Vapaa Sana on riippumaton viikkosanomalehti, joka ilmestyy kerran viikossa Torontossa. Lehden nimi periytyy 1930-luvulta.Nimi johtaa joskus lehteä tuntemattoman pitämään Vapaata Sanaa ns hengellisenä lehtenä. Sitä se ei kuitenkaan ole.

Näillä sivuilla tarjoamme poimintoja sisällöstä, emme koko aineistoa. Vapaa Sana on tilauspohjainen lehti. Vuosikerta maksaa Kanadassa 100 dollaria ja GST-veron, nopeammin kirjepostina 150 dollaria.Tilaukset numeroon 1(416) 321 0808, klo 10-13 Toronton aikaa arkisin.

Yhtiömme
Kustannusyhtiö Vapaa Sana Press julkaisee viikkosanomalehtiä Vapaa Sana (Toronto) ja Canadan Sanomat (Thunder Bay). Yhtiön internetsivustot ovat www.vapaasana.com, www.canadansanomat.com ja www.finnishcanadian.com.

Yhtiön omistajapohja käsittää toistakymmentätuhatta kanadansuomalaista. Hallituksen puheenjohtaja on nyt John Majanlahti.

Kyselyjen johdosta ilmoitamme, että internetosoite vapaasana.net ei liity tämän kustannusyhtiön toimintaan.

Historiamme
Kesällä 2008 ilmestyi Lauri Toiviasen kirja Vapaan Sanan vaiheista. Tämän linkin takana voitte lukea myös VS:n 75-vuotisjuhlanumeron reportaaseja ja haastatteluja.

Torontoa uudelle?
Mitä kaupungin perinteinen suomalaiskenttä voi tarjota tulokkaalle? Kaupungin "vanhat suomalaiset" varmasti yllättävät nykysuomalaisen, mutta kokemus voi olla kiinnostavakin.

Euroedustaja Ville Itälä Europarlamentin sivuilta tarjolla olleessa lehdistökuvassa. Itälä seurasi Pertti Paasiota Suomi-Seuran puheenjohtajana ja USP:n puhemiehenä.

.
VS: Suomi-Seuran tavoittavuus on kohtalainen siirtolaisten parissa, mutta työlupapohjaisen nykymuuton ihmisille (ainakin tänne Kanadaan) SS on usein aika vieras, kun taas yksityinen yritys Expatrium ja sen lehti tunnetaan paremmin. Tältä kannalta katsoen SS:llä on tavoittavuusongelma, viestinnällinen ja imagollinen, miten uusi puheenjohtaja tilanteen näkee?

Itälä: Toimintaa pitää kehittää koko ajan. Ongelma on tiedossa ja näin on tehtykin. Suomi-Seuran jäsenyys maksaa 25 euroa ja sillä saa lehden ja palveluita, lisäksi tarjotaan esim. suomen kielen ja kulttuurin seminaari nuorille aikuisille - työikäisille muuttoa harkitseville - ja apurahoja jaetaan yhä järjestöille ja medialle - ja myös nuorisolle. Olen keskustellut näistä asioista SS:n ihmisten kanssa, mutta en tiedä vielä tarpeeksi ja asiat ovat vielä hieman vieraita. En ole aikaisemmin ollut niin perinpohjaisesti mukana, mutta tulen seuraamaan tarkkaan.

VS: Ulkosuomalaisparlamentti, jonka puheenjohtaja samalla nyt olette, perustuu suomalaisten seurojen olemassaoloon. “Uudet ulkosuomalaiset” eivät kuitenkaan perusta seuroja, ehkä eläkeläisyhteisöjä lukuunottamatta. Tämä lehti on joskus esittänyt, että aluepohjaisen organisaation lisäksi tulisi olla maailmaanlaajuinen “työssä olevien” edustus, samaan tapaan kuin on maailmanlaajuinen ruotsinkielisten alue. Olisiko ajatuksella nyt kantavuutta?

Itälä: Olen avoin kaikille uusille ajatuksille. SS auttaa yhteydenpidossa ja yhteyksiä Suomeen. Olen ymmärtänyt, että tässä saattaisi olla takana aloiteoikeus, joka saattaisi sitoa liikaa henkilöstöä näihin ja niiden selvittelyyn. Resurssit eivät kuitenkaan tähän riitä.

VS: SS on käytännössä muuttunut seurasta valtionhallintoa lähellä olevaksi palveluorganisaatioksi. Sorsan puheenjohtajakaudesta lähtien valtio on rahoittanut seuraa merkittävästi. Jäsenmäärä on laskenut. Kannattaisiko jäsenyyspohjasta kokonaan luopua ja siirtyä johonkin julkisoikeudelliseen muotoon?

Itälä: Suhtaudun ajatukseen suhteellisen avoimesti. Organisaatio ei koskaan ole olemassa itseään varten, vaan ihmisiä. Pitää tutkia, mikä on paras muoto. Pitää kuitenkin olla mukana jonkin aikaa ja tutustua toimintaan tarkemmin ja tietää enemmän.

VS: Suomessa puhutaan yleisesti ns huoltosuhteen heikkenemisestä. Samaan aikaan kuitenkin Suomi rohkaisee muuttamaan sinne, ns kaksoiskansalaisuuden perusteella. Kuinka paljon nykyistä huonompi ns yhteiskunnan palvelutaso on Suomessa kymmenen vuoden kuluttua? Paluumuuttoa tai lasten Suomeen muuttoa harkitseville kysymys on konkreettinen.

Itälä: On tietenkin Suomen hallitukselle kova haaste, että saadaan palvelut pysymään maailman huippuna, kuten tähän asti. On monia asioita, joilla vielä Suomikin voi kilpailla, kuten esimerkiksi korkeatasoinen ja ilmainen koulutus.

VS: USP:n aikaansaaman kaksoiskansalaisuuden seurauksena Suomella on paljon uusia kansalaisia, jotka eivät osaa lainkaan suomea tai ruotsia eivätkä ole koskaan käyneet Suomessa. Tiedot Suomesta ovat pääasiassa perintötietoa, ja hataria. Suomi ei ole kuitenkaan aloittanut minkäänlaista tietopaketti- tai perehdyttämisohjelmaa näille uusille suomalaisille. Eikö tässä olisi SS:lle tehtävää?

Itälä: Kaksoiskansalaisuus on ollut merkittävä asia. Tottakai pitää näihinkin kiinnittää huomiota ja tässä on tärkeä tehtävä muiden joukossa.