VAPAA
SANA KESTI KILPAILU PAINEET
Sanomalehdenteko on bisnestä.
Alkuvuosina Vapaan Sanan ympärillä oli vapaaehtoista innostusta,
mutta sittemmin lehden ilmestymisen laajuus on ollut kiinni liiketalouden
lainalaisuuksista. Suurimmillaan Vapaan Sanan levikki on ollut kuuden
tuhannen luokkaa.
Lehti ilmestyi pitkään kolmasti viikossa, sitten lyhyen
aikaa kahdesti ja jo 1970-luvun lopulla siirryttiin ilmestymään
kerran viikossa.
Vapaan Sanan perinteinen kilpailutilanne oli suhteessa Vapauteen,
josta eroamalla lehti oli syntynyt. Lehtikilpailussa oli kuitenkin
ideologisen taistelun leima, joten markkinointi ei ollut ratkaisevaa.
Levikin lasku
alkoi 1970-luvulla
Suurimmillaan sanomalehti Vapaan
Sanan levikki on ollut kuuden tuhannen tienoissa. Huippu saavutettiin
sotavuosina. Koska USA ei ollut julistanut Suomelle sotaa, tietoja
Suomesta saatiin etelän kautta varsin hyvin. Vapaa Sana oli
kasvattanut kysyntäänsä talvisodan aikana. Uutislinjauksissaan
Vapaa Sana poikkesi voimakkaasti Vapaudesta.
Vapaa Sana oli ohittanut Vapauden silloisen alle neljän tuhannen
levikin jo vuonna 1937. Vapauden ja Vapaan Sanan kilpailu jatkui
varsin tasaväkisenä pitkään, sodan päättyessä
Vapauden levikki oli 4500.
Päätoimittaja Lauri Toiviainen kertoo, että Vapaan
Sanan levikki hänen tullessaan taloon tammikuussa 1967 oli
4500, kun kilpailijan levikki oli kolmen tuhannen tienoilla. Vapaan
Sanan tilaajamäärä pysyi pitkään neljän
tuhannen tienoilla ja alkoi laskea vähitellen 70-luvulla.
- Tuohon aikaan vuosikerran tilaushinta ja kuolinilmoitus maksoivat
suunnilleen yhtä paljon. 20-luvun ja 30-luvun alun siirtolaispolven
alkaessa siirtyä kuolinilmoitusten puolelle saimme tavallaan
pitkäaikaisen tilaajan loppumaksuna “vuoden lisää”,
kertoo Toiviainen.
Vielä 90-luvun Vapaata Sanaa painettiin yli kolme tuhatta kappaletta.
Seuraavan vuosikymmenen alussa painos oli jo lähempänä
kahta tuhatta.
Kilpailijoita syntyi,
kuoli ja ostettiin
Vanha kilpailija Vapaus taantui 1970-luvulta alkaen nopeasti, välillä
lehti ilmestyi Viikkosanomien nimellä ja lopulta taas Vapautena,
kunnes kuoli 1990. Vapaassa Sanassa oli jo 80-luvulta nähty
kilpailijana lähinnä Canadan Uutiset. Thunderbayläinen
lehti siirtyi 90-luvun alussa suomalaiselle yrittäjälle,
joka oli aiemmin hankkinut floridalaisen lehden Amerikan Uutiset.
Uusi kilpailija ahdisti Vapaata Sanaa tavallaan kahdelta suunnalta
ja oli mukana aluksi myös Torontoon syntyneessä paikallislehdessä.
Markkinatilanne näkyi siinä, että avustajat saattoivat
kilpailuttaa palkkiotasoaan. Yrittäjälle kertyi kuitenkin
vaikeuksia ja Thunder Bayn lehti loppui. Siinä tilanteessa
Vapaa Sana ryhtyi voimakkaasti lisäämään Thunder
Bayn aiheiden seurantaa. Sinne kiinnitettiin kirjeenvaihtajaksi
Pirjo Hirvonen.
Thunder Bayhin syntyi kuitenkin pian uusi lehti, Canadan Sanomat,
josta tuli alueelle jalansijaa saaneen Vapaan Sanan kilpailija.
Sisältökilpailussa Vapaa Sana olikin Canadan Sanomille
varsin tasaväkinen vastus, myös paikallisesti Pirjo Hirvosen
panoksen takia. Kuitenkin sitten 2005 Vapaa Sana Press Ltd osti
vähän yllättäen Canadan Sanomat. Kilpailutilanne
hoidettiinkin siis pois toimialarationalisoinnilla.
Aikanaan vielä 1970-luvulla lehtiyhtiö sai merkittäviä
tuloja kirjapainotoiminnastaan. Kun lehden painaminen siirtyi ulkopuoliselle,
se tulolähde ehtyi. Lehden oma kirjakauppa tuotti myös
aikanaan hyvin.
Lehden omistajia ovat tuhannet kanadansuomalaiset, nykyisin usein
heidän perikuntansa, sekä muutamat suomalaiset järjestöt.
Suurin osakkeenomistaja lienee Toronton Finnish Social Club, huomattavia
osakemääriä on myös järjestöillä
Sudburyssä ja Timminsissä.
Lehden yrityskulttuurille näyttää olleen jotenkin
tyypillistä viime vuosikymmeninä omistajia edustavan johtokunnan
ja toimituksen etäisyyden vaihtelu. Lauri Toiviainen sanoo,
että johtokunnassa ei ole aina ollut lehdenteon käytännön
tuntijoita.
Suomalaisyhteisöjen englanninkielistyminen näkyy lehden
hallinnossakin. Nykyisellään kaikki lehden johtokunnan
jäsenet eivät ymmärrä suomea, ja johtokunnan
työkieleksi on tullut osittain englanti.
Kustannuksia karsittu voimakkaasti 2000-luvulla
Lehden tilaushintaa on kustannusten kattamiseksi jouduttu aika ajoin
nostamaan. Kuitenkin VS:n perinne on ollut pitää hintoja
muuttumattomina mahdollisimman pitkään. Korotukset ovat
kuitenkin silloin toisaalta vaikuttaneet suurilta. Nykyisellään
tilaushinta, 106 dollaria, voi olla mahdollisille uusille tilaajille
jo korkea.
Vuoden 2004 jälkeen Vapaan Sanan kustannusrakennetta on kevennetty
varsin voimakkain ottein tappioiden vähentämiseksi. Vielä
vuosikymmenen alussa lehdessä oli pari täysipäiväistä
toimittajaa, markkinointihenkilö ja toimistonhoitaja. Jonkin
aikaa tällä vuosikymmenellä palkkalistoilla oli myös
toimitusjohtaja. Aikanaan sillä nimikkeellä oli ollut
edeltäjiäkin.
Rajun saneerauksen jälkeen lehteä hoitaa nykyisin lähinnä
yksi toimittaja ja tuntipalkkaiset toimistonhoitaja ja kirjanpitäjä.
Suomen harjoittelijavaihtopalvelun avustuksella saatujen suomalaisten
reportterien työpanos on noussut lehdessä keskeiseksi..
|