Valikoimamme "jotain uutta", kun CN Tower ja kaupungintalo on katsottu monta kertaa.

1. Junassa pidetään hyvänä

Miksi junaan Kanadassa, koko rataympäristöhän vaikuttaa ränsistyneeltä ja junat ajavat aika verkkaisesti..? Suomessa junat ajavat lujaa, juna kilpailee jo Tampereen ja Jyväskylän etäisyydellä Helsingistä hyvinkin lentokoneen ja auton. Mutta miksi täällä Kanadassa junaan?
Täällä junan tekee suomalaisvieraalle kokemukseksi palvelutaso. Kanadan junissa saa uskomatonta palvelua, jota Suomessa ei junamatkoilla ole ollut vuosikymmeniin, jos koskaan. Suomessa junan kilpailukyky ei ole palvelussa, vaan nopeudessa. Siellä Suomessa siis.
VIA:n ensimmäisessä luokassa Windsor-Ottawa/Montreal käytävässä matkalipun hintaan kuuluu lämmin ateria (jossa myös vaihtoehtoja) juomineen, alkoholitarjoilu mukaan luettuna. Heti matkan alussa kiertää juomakärry, josta saa drinkin tai pari veloituksetta. Kuitenkaan ensimmäisen luokan lipun hinta ei ole päätähuimaava. Normaalihinta Torontosta Montrealiin on veroineen 207 dollaria, mutta varsin usein VIA:lla on tarjouksia. Ajoissa ennalta ostettuna hinta näyttää nyt kesällä 2007 olevan 157 dollaria.
Tuolien istuinmukavuus on on varsin hyvä, muistuttaa takavuosien lentokoneiden ensimmäistä luokkaa, aikana ennen vuoteiden tuloa lentokoneiseen.
Suomalaisen vieraan tällainen palvelutaso lyö kerrassaan ällikällä.
Tietenkin todellisuuden tausta on se, että Kanadassa rautatiet käyvät hankalaa kilpailua autoliikenteen ja lentoliikenteen kanssa. Rautatieliikenne on jatkuvasti menettänyt asemiaan, tarjonta on varjo vain muutaman vuosikymmenen takaisesta palvelutasosta. Mutta VIARail yrittää, ainakin mainitussa Windsor-Ottawa/Montreal käytävässä, ja kilpailuvaltiksi on otettu matkustamisen mukavuus. Kakkosluokkaa he kutsuvat Comfort Classiksi. Siinäkin istuinmukavuus ylittää suomalaisen kakkosluokan uudet vaunut, on suunnilleen VR:n sinisten vaunujen (poistumassa) tasoa.
Junamatka voi siis Suomen-vieraalle olla elämys. Mutta kanadansuomalaisille isännille juna on ehkä vain muisto kymmenien vuosien takaa.

2. Keski-ikäistynyt tasa-arvokatu

Suomalaisvieraalle voi olla uutta myös kävely Toronton keskustan Kirkkokadulla eli Churchillä. Kadun osa suunnilleen Wellesleyltä Collegelle oli pitkään paikallisen seksuaalisen tasa-arvoisuuskampanjoinnin kotikenttää. Nyt on heti sanottava, että osalle vieraista Church Street on varmaankin moraalisen rappion ilmentymää, mutta joillekin taas mielenkiintoinen näkymä ihmiselämään. Suomi ei asenneilmastoltaan kovasti Kanadasta poikkea, mutta tällaista katumaisemaa ihmisineen Suomessa ei ole.
Vähemmistökulttuurista on tullut Torontossa lähes mainstream. Suomen juhannukseen osuva Pride-tapahtuma paraateineen on suuren luokan show, jonne yritysmaailma kustantaa toinen toistaan suurempia osastoja. Mm pankit ovat näkyvästi mukana. Kirkkokatu on Priden keskeinen yleisöalue.
Nykytaustaa vasten on vaikea ymmärtää, että poliisi teki Kirkkokadun kulmille ja asiakaspalveluyrityksiin ratsioita vielä niinkin myöhään kuin 90-luvulla.
Kesäkuun tapahtumaa lukuunottamatta Kirkkokatu on kuitenkin hiljenemään päin. 70- ja 80-lukujen lukujen veteraanit ovat pitkälle keski-ikäistyneet. Trendipaikka Church on enää vain osittain. Nuoremmat ikäluokat viihtyvät raja-aitojen kaaduttua missä vain, ja huvimaailma onkin siirtynyt osittain mm Queen West -alueelle. Discojen ja baarien ovia on mennyt kiinni, mutta ruokapaikkoja on tullut lisää. Hieman hintaville ruokakaupoille riittää myös asiakkaita. Tämä viittaa ostovoimaisiin asiakkaisiin.Kadun ilmapiiriä voi kokea vaikkapa ruokapubissa Hair of the Dog, Woodin ja Churchin kulmassa. Ikärasismia Churchin kulmilla ei liene, tai ainakin vallitsee rauhanomainen rinnakkainelo. Alexanderin kulman Timothyn terassilla kahvejaan maisteleva miesvoittoinen asiakaskunta on hyvinkinjo keski-ikäistä.
Kuten sanottu, jos ahdistaa kovasti, Kirkkokadulle ei ehkä kannata pysähtyä. JN

3. Vanhaa uuden puristuksessa

Distillery district on useimmille tuttu ainakin nimeltä, mutta yllättävän harva on käynyt siellä - tai vienyt sinne vieraansa. Alue on kuitenkin visiitin arvoinen, ainakin jos Suomen-vieras pitää taiteesta, arkkitehtuurista - tai ihan vain vanhoista alueista.
Distillery district ei ole ainoa entinen teollisuusalue maailmassa, josta on tehty jotain aivan muuta. Hyvin usein se jotain muuta on vieläpä taidetta ja ravintoloita, eikä Distillery district ole poikkeus.
Vanhoja punatiilisiä rakennuksia on miellyttävä katsella samalla kun siemailee kupillisen kahvia tai vaikka tuopillisen olutta.
Taidegallerioita ja design-tuotteiden kauppojakin alueella on kierreltäväksi asti. Lisäksi Distillery districtillä järjestetään kesän mittaan monia festivaaleja.
Distillery district on arkkitehtonisesti suojeltua aluetta, mutta sen ympärille kasvaa jatkuvasti condominiumeja. MH

4. Rantaan kävelylle

Järvikaupunki Toronto on saanut keskustarantansa siihen kuntoon, että sitä kehtaa näyttää turisteillekin.
Harbourfront on kenties jo kuulunutkin monen reitille, mutta nyt ranta tarjoaa miellyttävän, ainakin pari kilometriä pitkän kävelyretken Harbourfrontista Bathurstin risteykseen saakka.
Tämä lenkki kannattaa tehdä viikonloppuna, sillä Harbourfrontissa tapahtuu joka viikonloppu. Tarjolla on musiikkia ja ruokaa sekä kansainvälinen tori. Alueella on myös pari mukavaa terassia, joilla voi levähtää katsellen eri kulkuvälineiden kuhinaa Ontario-järvellä.
Harbourfrontista järvenrantaa kannattaa kävellä länteen, jolloin toisella puolella avautuu järvi ja toisella puolella Queen’s Quey -kadun vilinä, matkan varrella on CN Towerkin.
Suurimman eron vanhaan tekee HTO-puisto. Kadunpuoleinen osa puistoa muistuttaa nurmikumpuineen golf-kenttää, mutta rantaan on luotu Toronton oma pieni aurinkoranta pehmeine hiekkoineen, auringonvarjoineen ja -tuoleineen. Rannalla istahtaessa voi samalla katsella, kun lentokoneet nousevat ja laskeutuvat Toronton saarten lentokentältä ja -kentälle.
Rannasta voi myös lähteä risteilylle vanhalla aluksella tai vuokrata pienen moottoriveneen.
Kävelylenkki päättyy mukavasti Musical Parkiin, jossa voi hetkeksi lähes unohtaa olevansa suurkaupungin keskustassa. MH

5. Rentouttava Riverdale

Mitä tekee lammas kaupungissa, ja vieläpä matkailuvinkkien lomassa Jos kaupungin keskustanähtävyyksien katselu alkaa uuvuttaa, on aika rentoutua luonnon ja eläinten parissa.
Riverdale Farm on ehdottoman hyvä ajatus varsinkin, jos vierasten joukossa on yksikin lapsi. Paikka tarjoaa virkistystä myös aikuisille. Riverdalessa voi ihmetellä monia maatilan eläimiä, mutta toisille päivän kohokohta ovat maatilan koneet.
Ainakin maaseudulta tulevalle Suomi-vieraalle kokemus voisi muuten olla melko tavanomainen, ellei Riverdalessa olisi myös uskomattoman kaunis pieni kosteikko - aivan Don Valley Parkwayn kupeessa.
Kulkijan korvista kilpailevat samaan aikaan monenlaisten lintujen laulu ja moottorien hurina. Hyvällä tuurilla voi nähdä myös maaoravan tai kolibrin, jollaisia Suomessa ei esiinny.
Tiistaisin Riverdale Farmilta voi ostaa erilaisia kasviksia ja muita maatilan tuotteita, kun Farmer’s Market valtaa paikan kello 15 - 19.
Vaikka eläimet eivät niin kiinnostaisikaan, Riverdale Farmin ja Riverdale Parkin alue on silti vierailun arvoinen. Se kuuluu Old Cabbagetown -kaupunginosaan.
Talot Old Cabbagetownissa ovat hyvin erilaisia kuin Suomessa ja miellyttävät varmasti pitkään Torontossa asuneenkin silmää. Komeat talot ovat hyvässä kunnossa ja monen pihaa koristaa tyylikäs puutarha.
Riverdale Farm sijaitsee läntisessä Riverdale-puistossa Winchester Streetillä (Parliament ja Winchester). Ilmainen sisäänpääsy. MH

6. Nämäkin kannattavat

Vierailun arvoisia kohteita Torontossa riittää. Näiden jo mainittujen lisäksi kannattaa katsastaa:
* Museot ROM ja AGO. Jos ei sisältö kiinnosta niin rakennukset itsessään ovat näkemisen arvoiset vaikka ulkoapäinkin. ROMin remontti alkaa olla valmis.
* Yonge-Dundas-aukio. Eaton Centren vieressä oleva on monen mielestä kuin köyhän miehen Times Square, mutta kesällä siellä tapahtuu. Ainakin nuoria vieraita sykähdyttävä kokemus on elokuvanäytös keskellä kaupunkia kaupungin valojen loisteessa.
* Festivaalit. Toronto on kesäisin täynnä erilaisia tapahtumia. Kun kaivaa eri lähteitä, löytää mitä erikoisempia festivaaleja. Now-lehti ja TTC:n nettisivu ovat hyviä tietolähteitä.
* Brunssi. Suomessa ei ole samanlaista brunssikulttuuria kuin Torontossa. French toast on tuntematon. Vie siis vieras aamaiselle kahvilaan tai ravintolaan! MH.