Etusivulle
Uusin pääkirjoitus
Artikkelit
News in english
Tapahtumia
Yhteystiedot
Kirjakauppa

Tilaukset
Linkit
Lukijoiden mielipiteitä
Hintoja ilmoittelusta

Mikä ihmeen Vapaa Sana? Katso tuonnempana alhaalla.

Kolumneja
Vuoden 2010 alkupuoliskolla kolumneja lehteen kirjoittaa Johannes Niemeläinen.

What is Vapaa Sana?
Vapaa Sana is a weekly tabloid published in Toronto in Finnish and partially in English. Published since 1931, the weekly claims to be the leading Finnish language media in North America. More

This website
At vapaasana,com the paper offers a selection of material published in the Vapaa Sana. Besides this side, the company maintains also (www) Finnishcanadian.com

Meille töihin?
Vapaa Sana ottaa vastaan Suomesta Centre for International Mobilityn harjoittelijoita. Lue tästä, mitä Vapaa Sana edellyttää.


Mikä ihmeen Vapaa Sana?
Vapaa Sana on riippumaton viikkosanomalehti, joka ilmestyy kerran viikossa Torontossa. Lehden nimi periytyy 1930-luvulta.Nimi johtaa joskus lehteä tuntemattoman pitämään Vapaata Sanaa ns hengellisenä lehtenä. Sitä se ei kuitenkaan ole.

Näillä sivuilla tarjoamme poimintoja sisällöstä, emme koko aineistoa. Vapaa Sana on tilauspohjainen lehti. Vuosikerta maksaa Kanadassa 100 dollaria ja GST-veron, nopeammin kirjepostina 150 dollaria.Tilaukset numeroon 1(416) 321 0808, klo 10-13 Toronton aikaa arkisin.


Yhtiömme
Kustannusyhtiö Vapaa Sana Press julkaisee viikkosanomalehtiä Vapaa Sana (Toronto) ja Canadan Sanomat (Thunder Bay). Yhtiön internetsivustot ovat www.vapaasana.com, www.canadansanomat.com ja www.finnishcanadian.com.

Yhtiön omistajapohja käsittää toistakymmentätuhatta kanadansuomalaista. Hallituksen puheenjohtaja on nyt John Majanlahti.

Kyselyjen johdosta ilmoitamme, että internetosoite vapaasana.net ei liity tämän kustannusyhtiön toimintaan.

Historiamme
Kesällä 2008 ilmestyi Lauri Toiviasen kirja Vapaan Sanan vaiheista. Tämän linkin takana voitte lukea myös VS:n 75-vuotisjuhlanumeron reportaaseja ja haastatteluja.

Torontoa uudelle?
Mitä kaupungin perinteinen suomalaiskenttä voi tarjota tulokkaalle? Kaupungin "vanhat suomalaiset" varmasti yllättävät nykysuomalaisen, mutta kokemus voi olla kiinnostavakin.

 


 



 

 

Uutena Torontossa?

Torontoon muuttaa suomalaisia Suomesta työn tai muun syyn takia. Maahan tullaan määräaikaisesti työluvilla, perheenjäseninä ja edelleen myös maahanmuuttajina, pysyvillä oleskeluluvilla,kanadalaisittain "landed immigrantteina".

Tällä sivulla on lyhyt kuvaus suomalaisuudesta Torontossa, tänne tulevan nykysuomalaisen kannalta.

Kaupungissa toimii jopa täysin suomenkielinen osuuspankki. Ja paljon muuta.

Tutustua siis kannattaa. Tulokkaan on kuitenkin hyvä tietää sekin, että suomalaiskenttä on aika hajanainen ja "kuppikuntiin" jakautunut. Mutta etsimällä löytää. Ja tueksi kannattaa tilata Vapaa Sana -lehti.

 

Yllättävänkin elinvoimaista suomalaisuutta kaupungissa edustaa mm Toronton Suomalainen Teatteri, joka tarjoaa vaihtelevia esityksiä muutaman kerran vuodessa. Kuvassa Henry Huhtanen syksyn 2007 Pohjalaisissa Harrina.


 

Mitä on Toronton vanha suomalaisuus?

Kaupungissa on yli sadan vuoden taakse ulottuva suomalainen tai suomalaistaustainen väestö. Uusille maahantulijoille ei välttämättä muodostu yhteyksiä tuohon suomalaisuuteen, tai jos muodostuu ne jäävät hyvin pinnallisiksi. Tutustuminen suomalaisyhteisöihin kaupungissa ehkä kuitenkin voisi antaa jotain. Tärkeää on myös muistaa, että suomalaiskenttä on varsin jakautunutta, pääasiassa poliittis-historiallisin perustein. Vanhoihin rajoihin voi tulokas törmätä yllättäenkin. Etenkin toisen maailmansodan jälkeisten parin vuosikymmenen siirtolaisuus loi oman kultuurinsa ja pysyi aiemmin tulleita suomalaisempana.


”Kuin pieni kunta”

Toronton suomalaiskenttää on verrattu suomalaiseksi 4000-5000 asukkaan kunnaksi, kirkkoineen, kauppoineen, vanhainkoteineen ja kouluineen. Kaikilla suomalaisseuroilla ei kuitenkaan ole yhteyksiä keskenään.

Kaupunkiin tullut uusi suomalainen voi törmätä rajoihin esim siten, että pahaa aavistamatta sanoo uudelle tuttavuudelle olleensa sen-ja-sen porukan tapahtumassa. Keskustelukumppani voi mennä ihan hiljaiseksi ja sanoa ”Ai, ne ovat niitä…heidän kanssaan en halua olla missään tekemisissä…”

Canadian Friends of Finland

Suomalaisessa kentässä tulokkaan kannalta erottuu joukosta seura Canadian Friends of Finland (Toronto). Suomesta muuttaneelle CFF ehkä tarjoaa parhaan mahdollisuuden päästä Toronton suomalaisuuden tuntumaan. CFF ja siihen liittyvä CFFE järjestävät mm elokuvailtoja, tapahtumia ja luentoja. CFF:n piirissä on suomalaisia eri taustoilta täällä Torontossa ja sen piirissä entisten aikojen rasitteet eivät paina, kuten voi jossain muualla olla asian laita. CFF ei ole varsinaisesti suomalaisyhteisön seura, vaan perustamisaikanaan 80-luvulla se suunnattiin ensisijaisesti kanadalaisille. CFF:n johtohenkilöt ja aktiivisin jäsenkunta ovat kuitenkin joko ensimmäisen tai toisen polven siirtolaisia. Toronton CFF:n löytää nettisivulta www.cff.ca

Muualla Kanadassa toimii seuroja samalla nimikkeellä Canadian Friends of Finland. Ne ovat itsenäisiä ja toiminnan painopiste ei välttämättä ole sama kuin Torontossa.

Kaksikin Suomi-koulua

Torontossa on sellainen erikoisuus kuin kaupungin koululaitoksen (School Board) ylläpitämä lauantaikoulu suomen kielellä. Muualla maailmassa toimivia Suomi-kouluja muistuttaa yksityinen Toronton Suomen Kielen koulu. Koululaultakunnan alaisen suomen kielen koulun nettiosoite on www.finnschool.com. Yksityisen koulun osoite on www.suomikoulutoronto.org.

Vähän historiasta

Toinen maailmansota jakaa poliittis-yhteiskunnallisesti suomalaisen muuttoliikkeen. Sotaan saakka muuttajat ja heidän yhteisönsä olivat pääasiassa eriasteisesti vasemmistolaisia. Suomalaiset mm vaikuttivat keskeisesti Kanadan ammattiyhdistysliikkeen syntyyn. Suomen vuoden 1918 sodan hävinneen puolen ”punaisia” muutti myös Kanadaan runsaasti. Lähes kaikkia suomalaisia yhdisti vuonna 1911 perustettu Kanadan Suomalainen Järjestö (Finnish Organization of Canada). 30-luvun alussa järjestö kuitenkin repesi ”Moskovan suunnan” ja kansallisemman ajattelun leireihin. Maahan oli syntynyt myös valkoisia järjestöjä.

Sodan jälkeen Kanadaan muutettiin mukana uudet asenteet ja elämänkokemukset. Kanada oli tosin ollut sodassa Suomea vastaan, mutta kylmän sodan ilmapiirissä Suomen ja Kanadan sodanaikainen vastakkainasettelu unohtui nopeasti. Suomesta tänne muuttaneet sotaveteraanit nousivat vaikutusvaltaiseksi aatteelliseksi tekijäksi osassa suomalaiskenttää. Tämä osa suomalaisista solmi yhteyksiä mm pakolaisvirolaisten kanssa.

Jako ”järjestöön” (vanha suomalaisten keskusjärjestö) ja ”muihin” syveni sodan jälkeen ja säilyi kireänä vuosikymmenet. Amerikkalainen mccarthyismi oli levinnyt Kanadaan ja jonkin aikaa Kanadan turvallisuuspoliisi piti silmällä osaa suomalaisyhteisöstä. Tästä on jo vuosikymmeniä.

Aatehistoriallisesti osa suomalaiskenttää on aika kaukana nyky-Suomesta. Hetken menneessä voi viettää vaikkapa jossain juhlassa Agricolan kirkolla. Esimerkkinä tammisunnuntain juhla (vuoden 1918 sodan vihollisuuksien alkamisen vuosipäivä), jota Pohjalaiset Kanadassa –järjestö on viettänyt vuosittain kirkolla.

Vapaan Sanan seurapalstalla on

Kaupungissa toimii kymmeniä suomalaisseuroja. Monet niistä ilmoittavat kerran kuukaudessa sanomalehti Vapaan Sanan seurasivulla. Aikanaan seuroja on tietenkin ollut paljon enemmän ja toiminta laajaa. Sotien jälkeisen siirtolaisuuden ensimmäinen polvi on eläkeiässä tai jo joukosta poistunutta. Aiemman siirtolaisuuden järjestöt ovat joko lopettaneet tai muuttuneet valtaosin englanninkielisiksi.

Suhde englannin kieleen on osalle yhteisöä vaikea. Englannin oppiminen oli monelta jäänyt puolitiehen tai pinnalliseksi ja suomalaisyhteisössä korostuu suomen käyttö. Englanninkielisestä väestöstä käytetään nimikettä ”kieliset”. (esim ("oli mennyt kielisen kanssa naimisiin", " hän käy kielisten kirkossa" jne) Vanhemmiten myös opittu englanti alkaa unohtua ja siksi mm suomenkielinen hoito vanhuksille on tärkeää, sitä on osittain saatavillakin.

Musiikkipuolella toimii sekä mieskuoro, perinteiseen suomalaiseen mieskuorohenkeen pohjois-amerikkalaisesti tyyliteltynä, sekä kamarikuoro. Suomessa kuorolaulua harrastaneen kannattaa ainakin harkita ja tutustua. Kirkoilla on omia kuorojaan. Pääsyvaatimuksia on kysyttävä kuoroilta. Yhteystiedot Vapaassa Sanassa.

Vierailevien suomalaisten taiteilijoiden esiintymisiä järjestävät eri seurat, ja lisäksi mm Suomen kunniakonsulaatti Ottawan suurlähetystön tuella.

Nimellä Toronton Suomalainen Teatteri toimii edelleen yksi pitkän linjan suomalaisista harrastajanäyttämöistä, nykyisin Toronton Suomalaisena Teatterina tunnettu, alkujaan Social Clubin Näyttelijät. Vuosikymmeniä sitten teattereita oli useitakin. Syksyllä 2007 Suomalaisella Teatterilla on kaksi ensi-iltaa, toinen niistä suuresitys Pohjalaisia, Pohjalaiset Kanadassa –järjestön tilaamana. Teatteri esiintyy eri tiloissa, omaa taloa ei enää ole. Tiedot Vapaassa Sanassa.


Kirkot eri asemassa kuin Suomessa

Suomenkielistä hengellistä toimintaa tarjoavat Toronton alueella mm lähellä Suomen evankelis-luterilaista kansankirkkoa oleva Agricolan seurakunta sekä helluntaiherätyksen Saalem, lestadiolaisseurakunta ja apostolinen seurakunta. Seurakunnat ilmoittavat Vapaassa Sanassa.

Agricolan evl-seurakunnan keskeinen ero Suomeen on se, että suomalaisen kirkollisverojärjestelmän puuttuessa seurakuntalaisten suorat maksut kirkolle ovat keskeisiä. Tämä luo myös Suomesta tulevalle oudon ”asiakassuhteen”, jossa seurakunta on suoraan riippuvainen seurakuntalaisten myönteisestä suhtautumisesta. Suomessa kirkko on pitkälti isäntä talossaan, mutta täällä seurakuntalaiset voivat maksujensa kautta vaikuttaa välittömästi. Toimintamalli tukee Suomesta katsottuna vähän vanhoillisempia asenteita. Toisaalta on huomautettu, että suomalaisia toimintamalleja ja nykyarvoja ei tänne pitäisikään tuoda.

Taloja nousi

Suomalaiset rakensivat aikanaan toimintatiloja eri puolille Torontoa. Ne ovat lähes kaikki poistuneet. Edelleen on avoinna Suomi-talo (hankittu 80-luvulla), jossa ei kuitenkaan ole paljon toimintaa. Varsinaiset ”haalit” ovat sulkeneet, viimeistään tällä vuosikymmenellä. Kesänviettopaikka Udora (Torontosta koilliseen) on edelleen käytössä, sen omistaa yksi vanhoista seuroista, 30-luvulla aloittanut Finnish Social Club.

Suomalaisten ehkä suurin yhteinen saavutus täällä on Suomi-Koti, suomalainen senioriasuntojen talo, jossa on myös hoivaosasto. Osoitteessa 793 Eglington Ave East sijaitseva talo valmistui 80-luvulla.


Suomenkielinen pankki

Suomalainen Osuuspankki (virallisesti Finnish Credit Union)on asiakkaiden käytössä suomeksi tai englanniksi. Pienen kokonsa takia pankki pystyy tarjoamaan poikkeuksellisen henkilökohtaista palvelua. Samaan henkilökohtaisuuteen päässee Suomessa (pieniä maaseutupaikkoja lukuun ottamatta) vain varakkaille asiakkaille suunnatussa yksityispankkitoiminnassa. Kaupunkiin muuttavalle suomalaiselle Osuuspankki olisi mitä ilmeisemmin hyvä pankkivalinta, ainakin aluksi. Asiakkuus eli pankin jäsenyys edellyttää oleskelulupaa Kanadaan, mutta määräaikainenkin lupa riittää.. Osuuspankki tarjoaa myös nettipankin, joskaan pankkipalvelut eivät ole teknisesti Suomen tasolla, kuten eivät yleensäkään Kanadassa.

Suomalaisia kauppoja

Aiemmin Torontossa oli runsaastikin suomalaisia kauppoja ja leipomoita. Venäläis- ja saksalaistaustaisissa kaupoissa on suomalaisia elintarvikkeita ja lihatiskit lähellä suomalaista perinnettä.

 


Omia lehtiä

Kerran viikossa 16-sivuisena ilmestyvä sanomalehti Vapaa Sana selostaa suomalaisiin ja Suomeen liittyviä tapahtumia Torontossa ja muualla Kanadassa. Pieni osa lehden sisältöä tarjotaan netissä. Lehti kannattaa kuitenkin tilata kotiin. 106:n dollarin tilaushinnalla saa suomalaisen perspektiivin uuteen asuinmaahansa. Maksamalla 150 dollaria saa lehden kirjepostina sanomalehtijakelua nopeammin. Vapaa Sana on kaksikielinen, mutta englanti rajoittuu toistaiseksi joka toinen viikko mukana tulevaan liitteeseen Finnish Canadian Reporter.

Lehden nimi ihmetyttää ehkä. Vapaa Sana erosi vuonna 1932 lehdestä, jonka nimi oli Vapaus. Nimellä Vapaa Sana ei ole yhtymäkohtaa Suomessa 40-luvulla ilmestyneeseen lehteen Vapaa Sana. Lehden historiasta enemmän toisaalla tässä sivustossa.

Entisen Vapauden (kuollut 1990) perinteitä jatkaa aikakausilehti Kaiku-Echo. Lehti on kaksikielinen ja ilmestyy muutaman kerran vuodessa. Nyt syksyllä 2007 lehteä ollaan uudistamassa. Kaiku on ilmaisjakelussa, mutta toivoo lukijoilta avustuksia. Niiden varassa lehti elää.

Uskonnollisilla yhteisöillä on lisäksi omia lehtiään. Niistä merkittävin lienee luterilaisen kirkon Isien Usko.