Mikä ihmeen Vapaa Sana? Katso tuonnempana alhaalla.

Kolumneja
Vuoden 2010 alkupuoliskolla kolumneja lehteen kirjoittaa Johannes Niemeläinen.

What is Vapaa Sana?
Vapaa Sana is a weekly tabloid published in Toronto in Finnish and partially in English. Published since 1931, the weekly claims to be the leading Finnish language media in North America. More

This website
At vapaasana,com the paper offers a selection of material published in the Vapaa Sana. Besides this side, the company maintains also (www) Finnishcanadian.com

Meille töihin?
Vapaa Sana ottaa vastaan Suomesta Centre for International Mobilityn harjoittelijoita. Lue tästä, mitä Vapaa Sana edellyttää.

Mikä ihmeen Vapaa Sana?
Vapaa Sana on riippumaton viikkosanomalehti, joka ilmestyy kerran viikossa Torontossa. Lehden nimi periytyy 1930-luvulta.Nimi johtaa joskus lehteä tuntemattoman pitämään Vapaata Sanaa ns hengellisenä lehtenä. Sitä se ei kuitenkaan ole.

Näillä sivuilla tarjoamme poimintoja sisällöstä, emme koko aineistoa. Vapaa Sana on tilauspohjainen lehti. Vuosikerta maksaa Kanadassa 100 dollaria ja GST-veron, nopeammin kirjepostina 150 dollaria.Tilaukset numeroon 1(416) 321 0808, klo 10-13 Toronton aikaa arkisin.

Yhtiömme
Kustannusyhtiö Vapaa Sana Press julkaisee viikkosanomalehtiä Vapaa Sana (Toronto) ja Canadan Sanomat (Thunder Bay). Yhtiön internetsivustot ovat www.vapaasana.com, www.canadansanomat.com ja www.finnishcanadian.com.

Yhtiön omistajapohja käsittää toistakymmentätuhatta kanadansuomalaista. Hallituksen puheenjohtaja on nyt John Majanlahti.

Kyselyjen johdosta ilmoitamme, että internetosoite vapaasana.net ei liity tämän kustannusyhtiön toimintaan.

Historiamme
Kesällä 2008 ilmestyi Lauri Toiviasen kirja Vapaan Sanan vaiheista. Tämän linkin takana voitte lukea myös VS:n 75-vuotisjuhlanumeron reportaaseja ja haastatteluja.

Torontoa uudelle?
Mitä kaupungin perinteinen suomalaiskenttä voi tarjota tulokkaalle? Kaupungin "vanhat suomalaiset" varmasti yllättävät nykysuomalaisen, mutta kokemus voi olla kiinnostavakin.

Uusia tulijoita Suomesta tänne Kanadaan on vähän. Etenkään matalapalkka-aloille ei Suomesta tänne kannata lähteä, jo tämän maan Suomea huonomman työsuhde- ja sosiaaliturvan takia. Euroopan Unionissa suomalainen voi muuttaa vaivatta, Kanadaan on kynnyksenä valtava paperisota.
Kanadaan tullaan kuitenkin mm parisuhteitten vetäminä ja työhön erityisosaamista vaativiin tehtäviin. Laaja muutto Suomesta loppui jo kauan ennen Suomen EU-jäsenyyttä. Nykypäivän suomalaistulijoihin kuuluu torontolainen Tuuli McCully. Hän on tyypillinen kahdellakin tavalla: Maahantulon taustalla on tutustuminen ja avioliitto kanadalaisen Peter McCullyn kanssa - ja Tuuli on rahoitusalan osaajia. Hän on täällä noussut Scotia-pankissa kansainvälisen kentän asiantuntijatehtävään, erityisalanaan euro-alue.
Ja äskettäin Tuuli McCully valittiin Canadian Friends of Finlandin (Toronto) hallitukseen. Vapaan Sanan numerossa 27/2010 hän vastasi kysymyksiin.

Tuuli ja Peter McCully CFF:n vuosikokouksessa 2010.

Tuuli McCully on keväällä 2010 valittu uusi jäsen Canadian Friends of Finlandin (Toronto) johtokunnassa.

Vapaa Sana: Media on kertonut mm irlantilaisten nuorten professionaalien maahanmuutosta. Heille ehkä kielen takia on helpompaa tulla tänne kuin mennä jonnekin muualle EU-alueelle. Puhutaan Suomen olosuhteiden taantumisesta, näetkö sellaista visioita, että Kanada houkuttaisi suomalaisia koulutettuja? Kuinka paljon Suomen palvelutason ja verotustilanteen tulisi muuttua, että tällainen tilanne syntyisi.

Tuuli McCully: En näe etta Suomen olosuhteet olisivat taantumassa, enkä usko, että Suomen palvelutaso tai verotus olisivat merkittäviä syitä muuttaa pois Suomesta. Ne suomalaiset nuoret koulutetut, jotka lähtevät Suomesta, lähtevät lähinnä hakemaan ulkomaankokemuksesta kannuksia uralla etenemista varten, ja usein palaavat myöhemmin Suomeen.
Tassä mielessä Euroopan Unionin sisällä tapahtuva muutto on työvoiman vapaan liikkuvuuden vuoksi äärimmaisen vaivatonta. Kanadan on vaikea menestyksekkäästi kilpailla tällä saralla, sillä työlupa- ja permanent resident-prosessien läpikäynti on hyvin työlästä. Kanada on kuitenkin vahvoilla niiden suomalaisten parissa, jotka tahtaavat tänne valtameren toiselle puolelle, sillä Kanadan imago on esimerkiksi Yhdysvaltoihin verrattuna hyvin suotuisa.
Vapaa Sana: Kanada on vähän Eurooppaa, mutta (ainakin Quebecin ulkopuolella) melkoisesti myös Amerikkaa. Miten näet oman ammattiryhmäsi “maailmankuvan”. Ihmetelläänkö eurooppalaisia ratkaisuja koulutuksesta ja sosiaaliturvasta, vai nähdäänkö ne mielekkäinä.
Työssäni olen usein törmannyt sellaiseen näkemykseen etta euro-alue on yksi kokonaisuus, missä eri maiden taloudet nähdään samanlaisina. Tämä kärjistetty olettamus ei luonollisesti pidä paikkaansa; Kreikan talous on hyvin eri tilanteessa kuin vaikka Suomen tai Saksan taloudet.
Mutta kuten euron heikentymisestä voidaan nähdä, sijoittajat tuntuvat ajattelevan, etta koska Kreikka - joka on vain kaksi ja puoli prosenttia koko euro-alueen bruttokansantuotteesta - on talouskriisissa niin silloin koko euro-alueen taytyy olla pulassa. Tämän nakemyksen takia epävarmuus on levinnyt rahoitusmarkkinoilla laajalle.
Mita eurooppalaiseen koulutussysteemiin tulee, näen että sita pidetään täälla arvossa. Kanadassa on annettu paljon huomiota esimerkiksi sille, että Suomen koulutus on OECD:n PISA testien mukaan vuodesta toiseen maailman huippuluokkaa. On erityisen mielenkiintoista verrata esimerkiksi Suomen ja Kanadan testituloksia, kun pitaa mielessa etta Suomessa lapset menevat kouluun myöhemmin kuin Kanadassa ja Suomessa lasten koulupaivat ovat huomattavasti lyhyempia.
Koen, että sosiaaliturvaan liittyvat eurooppalaiset ratkaisut nahdään täällä usein tehottomina (tosin terveydenhuollon kohdalla asenne lienee toinen). Yleistetty näkemys tuntuu olevan,etta eurooppalainen kattava sosiaaliturva ei kannusta työntekoon, ja työvoimalainsaadanto hankaloittaa yritysten työvoimapolitiikkaa ja johtaa pitkällä tähtäimella alhaiseen työn tuottavuuteen.

Vapaa Sana: Mitä haluaisit CFF:n tekevän tulevaisuudessa. Sinusta voi tulla pitkäaikainen CFF:n vaikuttaja. Mitä CFF:n tulisi kertoa Suomesta?

Tuuli McCully: Kärjistäen sanottuna tuntuu, että suomalaisuus täällä keskittyy sellaisiin vanhanaikaisiin elementteihin, (kuten tanhuun ja haitarinsoittoon seka puna-valkoasetelmiin), joilla ei ole nyky-Suomessa enää juurikaan sijaa. En halua väheksyä vanhoja perinteita ja historiaa, mutta haluaisin keskittya edistaämään nykyaikaista Suomi-kuvaa. Uskon myös että se auttaisi täkälaisen nuoremman suomalaissukuisen sukupolven aktivoimisessa. Koen, että suomalaisella nyky-kulttuurilla, niin musiikin, kuvataiteen, kirjallisuuden kuin teatterinkin aloilla, olisi meille paljon tarjottavaa. Suomalainen osaaminen on saanut viime aikoina paljon maailmanlaajuista kiitosta osakseen. Kansainvalisyys onkin tarkea osa nykypaivan Suomea ja uskon, että eri kultturialojen edustajilla olisi kiinnostusta tulla vierailulle Kanadaan.
Suomi on erittain edistyksellinen ja innovatiivinenä rooli jokapaivaisessa elämässä, niin kulttuurin kuin liike-elämänkin saralla. Suomalaiset - sekä nuoret että vanhat - eivat pelkää teknologiaa, vaan ottavat uutuudet käyttoöön ennakkoluulottomasti.
Esimerkiksi suomalaisten kaupunkien keskustat ja julkisen liikenteen välineet on usein katettu ilmaisella langattomalla verkkoyhteydella, niin että kuka tahansa voi surffata netissä tai tehdä töita työmatkojen aikana tai vaikka puiston penkillä istuessaan.
Mobiilityhteydet ovat kommunikoinnin perusta; tuttava-ja perhepiirissani kenelläkään ei ole vuosikausiin ollut lankapuhelinta, ja “skypettaminen” on arkipaivää. Suomalaiset ovat myos edistyksellisiä ymparistöön liittyvissa asioissa, ja esimerkiksi rakentamisen saralla energiatehokkuus on huippuluokkaa.
Suomalaisten parissa ei näy muutosvastarintaa, vaan uudet haasteet otetaan vastaan ennakolulottomasti. Näitä suomalaisuuden aspekteja ei täälla tunneta juurikaan, ja tässä suhteessa Kanadalla on mielestäni paljon oppimista ja CFF:lla työsarkaa.

Mitkä uskot Suomen vahvuuksien olevan 20 vuoden kuluttua, Kanadasta katsottuna.

Koulutus tulee varmasti pysymaan Suomen vahvuuksien karjessa. Suomalainen koulutus on laadukasta ja suomalaisilla on ilmaisen koulutuksen ansiosta erittain korkea koulutustaso, milla on tarkea rooli Suomen innovatiivisuuden tukemisessa ja kansainvälisessä kilpailukyvyssa. Suomalainen työmoraali on myös yksi liike-elämän valttikorteista; kun jostakin sovitaan, hommat hoidetaan aikataulun mukaisesti ilman sen kummempia kommervenkkeja.

Vapaa Sana: Edustat nykyistä koulutettua ja nopeasti Kanadassa etenevää maahanmuuttajapolvea. Aikaisemmassa suomalaismuutossa on ollut eri vaiheita ja niiden perusteella on syntynyt hyvin erilaisia perinteitä, yhteistä historiaa on vähän. Oletko ehtinyt perehtyä suomalaiseen perinteeseentäällä, miltään osalta.
Toistaiseksi olen ollut suhteellisen vähän tekemisissä täkäläisen suomalaisen yhteisön kanssa. Lähinnä kanssakäyminen on rajoittunut Finnophilen tapahtumiin. Täällä asuvien suomalaisten ysävieni kanssa olemme luoneet omia kanadansuomalaisia perinteitä, missa yhdistämme seka Suomen etta Kanadan kultturien parhaat puolet.
Täysin subjektiivinen käsitykseni toimittajana on, että nykyisistä yhteisöistä CFF ja kauppakamari CFCC ovat niin kaksikielisiä ja nyky-Kanadaan liittyviä, että ne tulevat toimimaan jossain muodossa pitkään suuren siirtolaisuuden ajan yhdistysten sammuttua. CFF ei kuitenkaan toimi lainkaan muutamilla suurilla suomalaispaikkakunnilla. Näetkö ideaa sille, että franchisia markkinoitaisiin muualle Kanadaan (Nyt ovat Montreal, Ottawa, Toronto ja Vancouver).

Tuuli McCully: Uskon etta suurimmille paikkakunnille keskittyminen on pitkällä aikavalilla toimivin ratkaisu resurssien rajallisuuden vuoksi. Laajentamispyrkimiksistä näen kaikkein mielekkaimmäksi sen että yhteyksiä Suomeen parannettaisiin.
Syvempi vuorovaikutus Suomen ja Kanadan välillä pitäisiä täkäläisen suomalaisyhteisön paremmin ajan hermolla suomalaisuuteen liittyvissä asioissa. Kuten aiemmin manitsin, Suomessa on paljon kiinnostusta kansainvälisien yhteyksien luomiseen ja ylläpitämiseen.

Kysymykset: Juhani Niinistö