 |











Meille töihin?
Vapaa
Sana ottaa vastaan Suomesta Centre for International Mobilityn kautta
harjoittelijoita. Monikulttuurinen Toronto ja sen mediakenttä ovat
todennäköisesti mielenkiintoinen kokemus. Hakemukset hoitaa
CIMO Helsingissä. Lue tästä mitä
Vapaa Sana edellyttää.
Muuhun palkkaamiseen VS:llä ei ole taloudellisia mahdollisuuksia.
Kolumnit
Vapaassa
Sanassa julkaistuja toimittajien kolumneja. Keväällä 2009
kolumneja kirjoitti Aku Karjalainen,
elokuusta 2009 Vesa Lahtinen.
Toronto uudelle?
Mitä
kaupungin perinteinen suomalaiskenttä voi
tarjota tulokkaalle? Kaupungin "vanhat suomalaiset" varmasti
yllättävät nykysuomalaisen, mutta kokemus voi olla kiinnostavakin.
.
Mikä ihmeen Vapaa Sana?
Vapaa
Sana on riippumaton viikkosanomalehti, joka ilmestyy kerran viikossa Torontossa.
Lehden nimi periytyy 1930-luvulta.
Nimi johtaa joskus lehteä tuntemattoman pitämään Vapaata
Sanaa ns hengellisenä lehtenä. Sitä se ei kuitenkaan ole.
Näillä
sivuilla tarjoamme poimintoja sisällöstä,
emme koko aineistoa. Vapaa Sana on tilauspohjainen lehti. Vuosikerta maksaa
Kanadassa 100 dollaria ja GST-veron, nopeammin kirjepostina 150 dollaria.Tilaukset
numeroon 1(416) 321 0808, klo 10-13 Toronton aikaa arkisin.
Yhtiömme
Kustannusyhtiö
Vapaa Sana Press julkaisee viikkosanomalehtiä Vapaa Sana (Toronto)
ja Canadan Sanomat (Thunder Bay). Yhtiön internetsivustot ovat www.vapaasana.com,
www.canadansanomat.com ja www.finnishcanadian.com.
Yhtiön
omistajapohja käsittää toistakymmentätuhatta kanadansuomalaista.
Kyselyjen
johdosta ilmoitamme, että internetosoite vapaasana.net ei liity tämän
kustannusyhtiön toimintaan.
Historiamme
Kesällä
2008 ilmestyi Lauri Toiviasen kirja Vapaan Sanan vaiheista. Tämän
linkin takana voitte lukea myös VS:n 75-vuotisjuhlanumeron
reportaaseja ja haastatteluja.
|
|
University
of Toronton suomen opetuksella arvokas 20-vuotisjuhla
28 lokakuuta 2009 säilyy University of Toronton Hart
Housen Great Hallin täyttäneiden suomalaisten ja kanadalaisten
mielissä yhtenä suomalaisen Kanadan suurista illoista. Yliopiston
Finnish Studies –ohjelman 20-vuotisjuhla ja vahdinvaihto professori
Börje Vähämäeltä professori Pia Päiviölle
oli samalla yhteisen onnistumisen juhla niille sadoille kanadansuomalaisille,
jotka olivat osallistuneet suomen kielen opetuksen turvaamiseen omalla
harrastuksellaan. Monet heistä ovat myös entisiä opiskelijoita.
Yleisö edusti laajapohjaisesti nykyistä Kanadan suomalaisuutta.
Jälleen oli todettava, että Finnish Studies ja sitä lähellä
oleva ystäväpiiri on harvoja koko suomalaisen kentän yhdistäjiä.
Finnish Studies alkoi Suomen valtion tahtotilasta edistää suomen
opetusta Pohjois-Amerikassa. Ohjelman käynnistymiseen ja sen sijoittumiseen
Torontoon vaikutti vat keskeisesti Varpu Lindström Yorkin Yliopistosta
ja silloinen Suomen suurlähettiläs Jaakko Blomberg. Börje
Vähämäki tuli professorin tehtävään Minnesotasta.
Vähämäen ja Lindströmin avioliitto loi sitten Torontoon
suomalaisuuden vaikutuskeskuksen, jonka puitteet ulottuivat paljon akateemista
maailmaa pidemmälle. Suurlähettiläs Risto Piipponen kohdisti
viestinsä molemmille. – Teidän panoksenne kantaa hyötyä
tuleville sukupolville.
Illan musiikkiohjelmassa suomalainen Kanada nousi parhaimmilleen. Kuoro
Vox Finlandiae maestro Paul Hietalan johdolla, ja riveissään
myös Börje Vähämäki, lauloi suomalaista kamari-
ja kansanmusiikkia. Kuoro esiintyi tavallista suurempana, mukana oli myös
muualle muuttaneita, jotka olivat palanneet kuoroon täksi illaksi.
Kolme eturivin suomalaistaustaista solistia Carla Huhtanen, Karen Davidson
ja Cindy Koistinen lauloivat pääasiassa suomalaisia säveliä,
useimmat numerot säesti suomalaisten juhlien "hovipianisti"
Heidi Saario. Hanuritaiteilija Hannu Lambert heläytti saliin Kesäillan
valssin ja Säkkijärven polkan. Ilta huipentui kuoron ja Cindy
Koistisen yhdessä esittämään Finlandiaan. Heidi Saario
säesti pianolla.
Yliopiston Slavic Languages and Literatures –osaston johtaja professori
Christina Kramer kiitti University of Toronton puolesta. Vähämäki
on monille hyvä ystävä, mutta vain harvoilla on mahdollisuus
pitää häntä kollegana, sanoi Kramer. Hän luonnehti
Toronton Finnish Studies –ohjelmaa ”yhdeksi Pohjois-Amerikan
eturivin suomen ohjelmaksi”.
Entisten opiskelijoiden yhdistys oli koonnut muisteluja. Niitä esittivät
Susan Vickberg-Friend ja Ron Walenius.
Illan juontaja oli majuri Allan Best. Hän on toinen Varpu Lindströmin
pojista edellisestä avioliitosta. Allan Best esitti illan yksityisimmät
luonnehdinnat Börje Vähämäestä ihmisenä,
ja myös isäpuolena, suomen kielen hauskojen merkitysten pohdinnasta
saunan lauteilla siihenkin, kuinka isäpuolen tehtäväksi
oli langennut vastuullisen elämän selvittäminen kasvuikäiselle
Allanille. Suurten ajattelijoiden historiasta löytyneen teeman ”ajattelen,
olen siis olemassa” jatkoksi oli löytynyt tosiasia, että
joku voi olla olemassa, kun joku toinen ei tullut ajatelleeksi. Bestin
juonnot tarjosivat joitakin illan hauskimmista hetkistä.
Best kuvasi ihaillen Vähämäen johdonmukaisuutta ja rehellisyyttä,
sekä tukea ja läsnäoloa vaimolleen tämän terveyden
yllättäen horjuttua tänä vuonna.
Juhlan henkilökohtainen sävy korostui edelleen Börje Vähämäen
puheessa. Vähämäki loi aluksi katsauksen Finnish Studiesin
akateemisiin puitteisiin ja esitti asiaankuuluvat kiitokset University
of Torontossa myötävaikuttaneille.
Sitten Vähämäki palasi hankkeen alkuun. Canadian Friends
of Finland –yhdistys teki perustyön ja suunnitelmasta tehtiin
ennakkotutkimus. Varpu Lindström ja suurlähettiläs Blomberg
neuvottelivat University of Toronton kanssa. – Minulle Minnesotassa
Varpu oli silloin vain nimi tieteellisten teosten luetteloissa, ja tietenkin
jo ansioitunut alallaan, kuvalisi Vähämäki. – But
I was soon to know her, and love her..
Vähämäki piti pienen tauon ja sanoi haluavansa omistaa
illan ennen kaikkea Varpu Lindströmille.
Seurasivat illan pisimmät suosionosoitukset, yleisö nousi seisomaan
ja suosionosoitukset jatkuivat.JN
|
 |
Illan pisimmät ja voimakkaimmat suosionosoitukset sai Varpu Lindström.
Börje Vähämäki kertoi kuulijoille Varpu Lindströmin
panoksesta alkuselvityksissä ja neuvotteluissa University of Toronton
kanssa.

Börje
Vähämäki ja Varpu Linström kuuntelevat Suomen suurlähettilään
Risto Piipposen puhetta.

Suurlähettiläs
Risto Piipponen korosti Vähämäen ja Lindströmin yhteistä
panosta. - Työnne hyödyttää monia tulevia sukupolvia,
sanoi Piipponen.
Sibeliuksen
Finlandian esitti pianisti Heidi Saario, kuoro-osissa soprano Cindy Koistinen
ja torontolainen suomalainen kuoro Vox Finlandiae, johtajana Paul Hietala.

Illan
juontaja Allan Best.
|
 |
 |