Etusivulle
Uusin pääkirjoitus
Artikkelit
News in english
Tapahtumia
Yhteystiedot
Kirjakauppa

Tilaukset
Linkit
Lukijoiden mielipiteitä
Hintoja ilmoittelusta

UUTENA TORONTOSSA?
Mitä kaupungin perinteinen suomalaiskenttä voi tarjota tulokkaalle?






 

Tarjalla on kuntoa
kiertää näyttelyissä



Eikö olisikin kiva pitää joskus kokonainen vuosi vapaata? Voisi tehdä ihan mitä huvittaa ja missä huvittaa. Tarja Lamminperällä alkoi tammikuussa juuri sellainen vuosi. Tarja on työskennellyt viisitoista vuotta Helsingin Diakoniaopiston terveydenhuollon lehtorina, ja hän tuumasi, että nyt on aika kerätä energiaa.
Alkuvuodesta Tarja laittoi valokuvat järjestykseen, lensi sitten muutamaksi viikoksi ystäväperheensä luokse Kreikkaan ja tuli maaliskuussa Torontoon. Pirteä nainen työskenteli Suomi-Kodissa vapaaehtoisena, mutta haastatteluhetkellä Tarja odotti jo sisartaan Jaanaa reissuseuraksi Kanadaan. Naisten suunnitelmissa on käydä kolmen viikon ainakin Nova Scotiassa, Prince Edwardin saarella ja Montrealissa.
"Viime yönä viimeksi viestiteltiin. Olemme tehneet siskon kanssa paljon omatoimimatkoja. Olemme seikkailleet Egyptissä, Uudessa-Seelannissa, Australiassa... Meillä on sellainen työnjako, että sisko ajaa autoa ja minä luen karttaa."
Torontoa Tarja on ehtinyt koluta ehkä enemmän kuin moni paikallinen. Hän on käynyt museoissa, teattereissa ja konserteissa. Muun muassa Tuhkimo- ja Neljä vuodenaikaa -baletit, Ricoletto-ooppera ja Toronton sinfoniaorkesterin konsertit ovat nyt tuttuja.
"Käyn paljon näyttelyissä Suomessakin, mutta täällä olen käynyt vielä enemmän, koska Toronto on tässä suhteessa yksi maailman parhaista paikoista."

Filmiryhmä antaa juosta

Taidenäyttelyissä ja museoissa kiertelyyn tarvitaan kuntoa, ja sitähän Tarjalla riittää. Hän treenaa nimittäin maratonia varten juoksemalla päivittäin 5–20 kilometriä.
"Casaloman maisemissa kuvataan nyt jotain elokuvaa, mutta ne antavat minun juosta siitä ohi. Alkuvuodesta hiihdin Suomessa ja kevättalvella juoksin Suomi-Kodin uima-altaassa", hän kertoo harjoittelemisestaan.
Tarja alkoi harjoitella maratonia varten kymmenen vuotta sitten. Hän halusi lajin, joka vaatii säännöllistä harjoittelua. Diakoniopiston urheiluvalmentaja heitti ajatuksen maratonista.
42, 192 kilometriä ei juostaihan äkkiseltään, ja maratonissa vaaditaan myös henkistä kuntoa.
"Harjoittelin vuoden ennen kuin uskalsin kertoa ystävilleni, vaikka kyllähän ne sen pikkuhiljaa tajusivat. Nykyään ystävät tulevat kannustamaan Helsingin Citymaratonille, ja illalla syödään yhdessä kalakeittoa."
Kreikassa Tarja kävi katsomassa maratonin alkulähdettä. Hän on harjoitellut myös Kiinassa, Tunisiassa ja Italiassa.
"Tunisiassa piti kulttuurin vuoksi olla tarkkana, millaisissa vaatteissa juoksi. Pukeuduin tummaan tuulipukuun. Pikkukujille en uskaltanut."
Helsingin Citymaratonille Tarja aikoo taas elokuussa. Sitä seuraavan maratonin hän haluaisi juosta vähän kauempana, vaikka New Yorkissa, Hawaijilla, Budapestissä tai Berliinissä.
"Torontossakin on maratoni lokakuussa."
Ennen syksyä Tarja aikoo kuitenkin nauttia Suomen suvesta. Perheen mökki kotiseudulla Ähtärissä odottaa maailmanmatkaajaa jo juhannuksena.

Toronton metrosta idea

Toronto on Tarjalle tuttu jo kahden vuoden takaa, sillä hän piipahti silloin Suomi-Kodissa työmatkalla.
"Tykkään kaupungin monikulttuurisuudesta. Pääsin Lions Clubin tilaisuuteen, missä eri kulttuurit esittäytyivät. Koko maailma pienessä koossa, aivan mahtavaa."
Tarja veisi Torontosta Suomeen ainakin kaksi asiaa: vapaaehtoistyön ja metromatkustajien kontrollin.
"Moni asia ei toimisi täällä ilman vapaaehtoistyötä. Vapaaehtoisia on paitsi suomalaisyhteisössä myös esimerkiksi baletin myyntikojuissa ja Royal Ontario Museossa."
Helsingissä kukaan ei kontrolloi ennen metroon menoa, onko matkustajalla lippu vai ei. Tarjan mielestä joku kannattaisi ehdottomasti palkata tähän tehtävään.
"Metrolippujen hinnat nousivat taas, koska vapaamatkustajia on niin paljon."
Kolmannenkin asian hän voisi viedä Torontosta Suomeen:
"On ihana nähdä viikonloppuisin perheitä puistossa piknikillä. Suomessa sellainen on harvinaista."

Tiina Hämäläinen

 

KUVA: TIINA HÄMÄLÄINEN

Tarja Lamminperä on juoksunaisia, mutta Suomessa hän myös pyöräilee paljon. Torontossa pirteälle naiselle maistuu kahvin ja auringon lisäksi monikulttuurisuus ja paikallinen metrokäytäntö.