Toronton suomen kielen professuurin jatko varmistui.

CIMO ja University of Toronto pääsivät sopimukseen.
Maanantaina 16.32009. varmistui, että Suomen valtio maksaa myös seuraavat viisi vuotta puolet Toronton Yliopiston professorin palkasta. Toisen puolen maksaa edelleen yliopisto, jolla on vielä erillissopimus Canadian Friends of Finland Education Foundationin (CFFE) kanssa.
- Toronto on ainut paikka Kanadassa, jossa on oma suomen kielen professori. Halusimme turvata edelleen sen jatkon, sillä kiinnostusta suomen kieltä kohtaan on edelleen, kertoo Kansainvälisen liikkuvuuden ja henkilövaihdon keskus CIMO:n johtaja Kirsti Aaltonen.
Uusi viisivuotiskausi alkaa 1.7., jolloin virkaan astuu myös uusi professori eläkkeelle jäävän Börje Vähämäen tilalle. Hakuaika loppuu 27.3. Lopullisen päätöksen viran haltijasta tekee yliopisto, mutta valinnassa konsultoidaan myös CIMO:a.
- Vaadimme, että valittavan henkilön tulee olla suomalainen. Kiinnostusta virkaan on jo ollut, ja uskomme, että Suomesta löytyy runsaasti nuoria suomen kielestä väitelleitä, lisää puolestaan CIMO:n suomen kielen ja kulttuurin pääsihteeri Marjut Vehkanen.
Aaltonen kertoo, että neuvotteluissa CIMO:n tavoitteena oli malli, jossa professorin palkan maksaminen olisi jaettu kolmeen yhtä suureen osaan yliopiston, Suomen valtion ja CFFE:n kesken.
Uusi sopimus noudattaa edellistä viisivuotiskautta, sillä vuodesta 1994 on ollut käytössä malli, jonka mukaan Suomen valtio maksaa puolet professorin palkasta. Sen sijaan Toronton Yliopistolla ja CFFE:llä on ollut erillissopimus loppuosan maksamisesta. Finnish Studiesin ensimmäiset viisi vuotta Suomen valtio maksoi professorin palkan kokonaan.
Uusi sopimus tulee kuitenkin Suomelle aikaisempaa edullisemmaksi. Professorin virkaan valitaan nuori apulaisprofessori, jonka palkka on pienempi kuin varsinaisen professorin.
- Sopimukseen tulee varmasti joku katto palkkakuluista siltä varalta, jos esimerkiksi palkat nousevat viiden vuoden aikana, Aaltonen miettii.
Syksyllä virallisesti eläkkeelle jäävä professori Börje Vähämäki on tyytyväinen saavutettuun lopputulokseen.
- Uudessa sopimuksessa pystyimme huomioimaan niin CIMO:n kuin yliopistonkin toiveet. Viime syksynä neljällä kurssillani oli noin 50-70 opiskelijaa, mikä kertoo, että ohjelmalla on vetovoimaa. Nyt jatko on turvattu jälleen viideksi vuodeksi, Vähämäki iloitsee.

Lehtoritaso ei mahdollinen

Maailmalla on yhteensä noin sata yliopistoa, jossa opetetaan suomen kieltä. Monesti opetuksesta vastaa lehtori, ja CIMO:ssa pohdittiin aluksi myös Toronton yliopiston professuurin muuttamista lehtorin viraksi.
Se ei kuitenkaan onnistunut, sillä Toronton yliopisto vaatii virkaan väitelleen henkilön. Finnish Studies on nimittäin Suomen kielen ja kulttuurin opinto-ohjelma, jossa opiskelee niin sivu- kuin pääaineopiskelijoita. Näin ollen ohjelmassa pitää olla professoritasoinen valvoja.
- Lehtorin toimenkuvaan kuuluu vain opettaminen, mutta professori sekä tutkii, opettaa että hallinnoi, Vähämäki kuvailee.
Kolmikon mukaan ihannetilanne olisi, että tulevaisuudessa professorin virka saataisiin muutettua pysyväksi. Yliopisto vaatii lahjoitusvaroin perustettavaan virkaan kolmen miljoonan dollarin lahjoituksen.
Pysyvä virka mahdollistaisi mallin, jossa professori voisi olla esimerkiksi suomen kieleen ja kulttuuriin erikoistunut kanadalainen, kun taas Suomesta voitaisiin lähettää hänen avukseen vieraileva suomalainen lehtori.
Suomen kielen opetus halutaan turvata tavalla tai toisella Toronton yliopistossa myös jatkossa.
- Torontossa, ja yleisesti Kanadassa, on paljon suomesta saapuneita siirtolaisia ja heidän jälkeläisiään. Suomen kielellä on pitkä historia täällä. Jos emme pidä itse sitä esillä, kuolee se pikku hiljaa pois, Vähämäki pohtii.
- On tärkeää, että opettajien eläköityessä pystymme turvaamaan, että suomen kieli ja kulttuuri näkyvät maailmalla myös tulevaisuudessa. Suurelle ja arvostetulle yliopistolle on kunnia-asia, että se pystyy tar-joamaan opetusohjelmassaan myös pienempiä kieliä, Vehkanen ja Aaltonen jatkavat.

Aku Karjalainen