Meille töihin?
Vapaa Sana ottaa vastaan Suomesta Centre for International Mobilityn kautta harjoittelijoita. Monikulttuurinen Toronto ja sen mediakenttä ovat todennäköisesti mielenkiintoinen kokemus. Hakemukset hoitaa CIMO Helsingissä. Lue tästä mitä Vapaa Sana edellyttää.
Muuhun palkkaamiseen VS:llä ei ole taloudellisia mahdollisuuksia.

Kolumnit
Vapaassa Sanassa julkaistuja toimittajien kolumneja. Keväällä 2009 kolumneja kirjoitti Aku Karjalainen, elokuusta 2009 Vesa Lahtinen.

Toronto uudelle?
Mitä kaupungin perinteinen suomalaiskenttä voi tarjota tulokkaalle? Kaupungin "vanhat suomalaiset" varmasti yllättävät nykysuomalaisen, mutta kokemus voi olla kiinnostavakin.

.

Mikä ihmeen Vapaa Sana?

Vapaa Sana on riippumaton viikkosanomalehti, joka ilmestyy kerran viikossa Torontossa. Lehden nimi periytyy 1930-luvulta.

Nimi johtaa joskus lehteä tuntemattoman pitämään Vapaata Sanaa ns hengellisenä lehtenä. Sitä se ei kuitenkaan ole.

Näillä sivuilla tarjoamme poimintoja sisällöstä, emme koko aineistoa. Vapaa Sana on tilauspohjainen lehti. Vuosikerta maksaa Kanadassa 100 dollaria ja GST-veron, nopeammin kirjepostina 150 dollaria.Tilaukset numeroon 1(416) 321 0808, klo 10-13 Toronton aikaa arkisin.

Yhtiömme

Kustannusyhtiö Vapaa Sana Press julkaisee viikkosanomalehtiä Vapaa Sana (Toronto) ja Canadan Sanomat (Thunder Bay). Yhtiön internetsivustot ovat www.vapaasana.com, www.canadansanomat.com ja www.finnishcanadian.com.

Yhtiön omistajapohja käsittää toistakymmentätuhatta kanadansuomalaista.

Kyselyjen johdosta ilmoitamme, että internetosoite vapaasana.net ei liity tämän kustannusyhtiön toimintaan.

Historiamme

Kesällä 2008 ilmestyi Lauri Toiviasen kirja Vapaan Sanan vaiheista. Tämän linkin takana voitte lukea myös VS:n 75-vuotisjuhlanumeron reportaaseja ja haastatteluja.

Suomi TV:n logo.

Omistajat: Tämä ei ole uskonnollinen kanava

Kanadalaisrahalla Suomeen uusi televisiokanava

Suomessa on aloittanut uusi televisiokanava, täkäläisellä rahalla. Nimellä Suomi-TV toimiva kanava on nyt nähtävissä koko Suomessa. Kanava on ilmoittanut heijastavansa “perhearvoja”. Sen ilmeisesti suosituin ohjelma toistaiseksi on aiemmin MTV3:ssa (lukijamme muistavat sen Mainos-TV:nä) mennyt Napakymppi, jota uudella kanavalla juontaa sen mtv-aikainen juontaja Riitta Väisänen.
Suomi-TV tavoittelee viidessä vuodessa kymmenen prosentin markkinaosuutta mainosrahoitteisella tv-alalla. Tämä tarkoittaa siis kymmenesosaa muusta toiminnasta kuin Yleisradion kanavien katsojaosuudesta. Täällä Kanadassa “julkisen palvelun” CBC lähettää mainoksia, Suomessa YLE ei. Kanadassa käsite mainosrahoitteinen pitäisi sisällään myös public service -toimintaa.

Suomen media on yrittänyt ottaa selvää tulokkaasta. Helsingin Sanomat luonnehti kanavaa arvopohjaiseksi. “Amerikkalainen rahamies syytää miljoonia arvopohjaiselle tv-kanavalle. Hän sanoo tavoittelevansa vain voittoa.” (HS)
HS:n haastattelureportaasissa (toim Jyrki Räikkä ja Juhani Niiranen) kuvattiin, kuinka suursijoittaja Jeffrey Royer “katsoo silmiin ja naputtaa sormella painokkaasti boutique-hotellinsa aamiaispöytää” ja haluaa tehdä täysin selväksi sen, että SuomiTV ei ole uskonnollinen kanava.

Maksutta kaapeli- ja antenniverkoissa näkyvä SuomiTV markkinoi itseään valtakunnallisena perhekanavana, jonka ensisijaista kohderyhmää ovat lapsiperheet ja isovanhemmat. Suomen median epäilyn takana on se, että kanavan omistajat liikkuvat herätyskristillisissä piireissä. (Termi viittaa tässä nykyaikaiseen evankelikaaliskristillisyyteen, ei niihin kesäjuhlistaan tunnetuihin Suomen perinteisiin herätysliikkeisiin.)
Kanavan suomalainen puuhamies Hannu Haukka on tunnettu aiemmin etenkin Venäjällä ja Aasiassa medialähetystyötä tehneen IRR-tv:n toiminnanjohtaja. Family Channelin hallituksen varapuheenjohtajaviime vuonna toimitusjohtajuuden toiselle pienosakkaalle Jarmo Kalliolalle, jolla on HS:n mukaan vankan bisnestaustan ohella herätyskristillinen vakaumus.
90 prosenttia kanavasta omistava torontolainen Jeffrey Royer on Israelia tukevan kansainvälisen juutalais-kristillisen ystävyysjärjestön IFCJ:n johtokunnan puheenjohtaja. Hän korosti Helsingin Sanomille, ettei sillä ole mitään tekemistä hänen liiketoimintansa kanssa. International Fellowship of Christians and Jews on mm kerännyt varoja pommisuojien kunnostamiseen Israelissa.
Torontossa asuva Royer on mennyt Suomeen vakavissaan. Hän on median mukaan investoinnut uuteen kanavaan miljoonia dollareita, mutta uskoo sijoitusten maksavan itsensä takaisin ja kääntyvän lopulta voitoiksi.
Suomen televisioyritystoiminnasta Royer kiinnostui HS:n mukaan perhetuttunsa Hannu Haukan ansiosta. Ensin hän torjui Haukan pyynnön, mutta vaimo Julia sai Royerin harkitsemaan asiaa uudelleen. Julia Royer ja Hannu Haukka tutustuivat täällä Kanadassa kristillisen tv-ohjelman kuvauksissa.
Jeffrey Royer uskoo, että Suomi on hyvä koekenttä myös laajemmille eurooppalaisille markkinoille. Royer on suursijoittaja.

Suomalaiset toimittajat tarttuivat käsitteeseen “perhekanava” ja pyrkivät ottamaan selvää kanavan taustavoimien perhekäsityksestä. Royer totesi HS:lle, että nykyperheiden kirjo on laaja. SuomiTV aikoo kuitenkin suunnata ohjelmansa ensi sijassa ryhmille, jotka kiinnostavat määränsä vuoksi myös mainostajia. Esimerkiksi homoseksuaalisten perheiden talouksia on niin vähän, etteivät ne kuulu kanavan ensisijaiseen kohderyhmään, sanoi Royer. - Minun tehtäväni ei ole arvioida tai tuomita heitä. Tätä kanavaa ei ole suunniteltu palvelemaan tuota väestönosaa, sanoi Royer. Royer sanoi kuitenkin, että “he ovat hyviä ihmisiä”.
Kanava on ilmoittanut välttävänsä väkivallan esittämistä. Tämä koskee myös myöhemmin aloittavia uutisia.

Suomi-TV on palkannut muualla Suomen sähköisessä mediassa työskennellyttä väkeä. Tämän lehden lukijoille nimet tuskin sanovat mitään. Henkilökuntaa on kolmisenkymmentä, suurta maaseutuverkostoa ei siis ole, vaikka kanava näkyy koko Suomessa.

Tunnustuksellis-uskonnollista ohjelmaa kanavalla on sunnuntaiaamuisin.
Uutistoimintansa uusi kanava on aloittamassa vasta tässä kuussa.

Lyhyen ohjelmatoiminnan perusteella ei kanavan vaikutusta Suomessa voi mitenkään arvioida. Tässä vaiheessa kanava näyttää rakentavan yleisöpohjaa Napakympin tyyppisellä viihdetuotannolla. Tuleeko ohjelmistoon myöhemmin esimerkiksi täällä Pohjois-Amerikassa tavallisia avoimesti Israel-myönteisiä dokumentteja on tietenkin täysin avoin kysymys. Israelin medialobbaus on Suomessa ollut vaatimatonta tähän maanosaan verrattuna ja toimittajien piirissä asenne Israeliin on ollut pääosin neutraali. Uuden kanavan uutistoimittajien työ on varmaan ammattikunnan tarkan uteliaisuuden kohteena. JN