Vapaa Sana

Uutena Torontossa ?
Mitä kaupungin perinteinen suomalaiskenttä voi tarjota tulokkaalle? Kaupungin "vanhat suomalaiset" varmasti yllättävät nykysuomalaisen, mutta kokemus voi olla kiinnostavakin.

Mikä ihmeen Vapaa Sana?

Vapaa Sana on riippumaton viikkosanomalehti, joka ilmestyy kerran viikossa Torontossa. Lehden nimi periytyy 1930-luvulta.

Nimi johtaa joskus lehteä tuntemattoman pitämään Vapaata Sanaa ns hengellisenä lehtenä. Sitä se ei kuitenkaan ole.

Näillä sivuilla tarjoamme poimintoja sisällöstä, emme koko aineistoa. Vapaa Sana on tilauspohjainen lehti. Vuosikerta maksaa Kanadassa 100 dollaria ja GST-veron, nopeammin kirjepostina 150 dollaria.Tilaukset numeroon 1(416) 321 0808, klo 10-13 Toronton aikaa arkisin.

Yhtiömme

Kustannusyhtiö Vapaa Sana Press julkaisee viikkosanomalehtiä Vapaa Sana (Toronto) ja Canadan Sanomat (Thunder Bay). Yhtiön internetsivustot ovat www.vapaasana.com, www.canadansanomat.com ja www.finnishcanadian.com.

Yhtiön omistajapohja käsittää toistakymmentätuhatta kanadansuomalaista.

Kyselyjen johdosta ilmoitamme, että internetosoite vapaasana.net ei liity tämän kustannusyhtiön toimintaan.

Historiamme

Kesällä 2008 ilmestyi Lauri Toiviasen kirja Vapaan Sanan vaiheista. Tämän linkin takana voitte lukea myös VS:n 75-vuotisjuhlanumeron reportaaseja ja haastatteluja.

Pankki teki juhlan kaikille

Toronton Suomalaisen Osuuspankin 50-vuotisjuhla 18.10.08 oli suomenkielisen Toronton historiaa ja taseen todennus tässä suomalaisuuden vaiheessa Kanadassa. Osuuspankki on sotien jälkeisen siirtolaisuuden aikaansaannos Torontossa.

Maahan oli muuttanut paljon uusia suomalaisia ja heidän englanninkielistymisensä oli verkkaista. Osuuspankin, englanniksi virallisesti Credit Unionin, perustaminen 1958 oli kuitenkin työn takana ja alkuvuodet olivat vaikeita.

50-vuotisjuhlan alan kunniavieras oli Pohjolan pääjohtaja Reijo Karhinen. Hän oli silloisena Osuuspankkikeskuksen johtajana osallistunut pankin 40-vuotisjuhlaan. Virallista Suomea edusti suurlähettiläs Risto Piipponen.

Sanomalehti Vapaa Sana totesi uutisessaan pöydistä huokuneen aitoa juhlamieltä. "Osuuspankin onnistumisessa varmaan moni koki myös oman elämänsä onnistumisen tuntoja, siirtolaisena Kanadassa". Ilta oli torontolaisen ja vähän laajemmin ontariolaisen suomalaisuuden suurta juhlaa.

Lue Lauri Toiviaisen kuvaus illasta

Pankkilaitos hoidettu hyvin Suomessa ja Kanadassa

Suomen ja Kanadan pankit ovat tämänhetkistä kriisiä ajatellen parhaassa kunnossa, totesi suurlähettiläs Risto Piipponen tervehdyksessään osuuspankkijuhlalle. Suomi ja Kanada muistuttavat taloudellisisti sikäli toisiaan, että molemmat maat ovat metalli- ja puunjalostusteollisuudesta riippuvaisia. - Maat ovat kilpailijoita,mutta myös kauppakumppaneita. Kauppa on viime vuosina lisääntynyt.

"Lopettamistakin harkittiin alkuvuosina"

"Kokous alkoi hajota, Agricolan Korolainen oli jo menossa ovelle. Silloion piti toimia...

Perustajäseniin kuuluva Hannu Aalto muisteli alkuvaiheita. 50-luvun suomalaisen Toronton suuri hahmo, kunniakonsuli Stadius ei ollut koko hankkeesta innostunut. Vaikutusvaltainen Stadius oli ottanut yksioikoisen kannan: - Torontossa on jo riittävästi rahoituslaitoksia, ei suomalaista credit unionia tarvita.
Mutta perustava kokous oli kuitenkin kutsuttu koolle. Sielläkin meinasi käydä huonosti. . Kokous alkoi hajota, Hannu Aalto kertoi. Vaikutusvaltainen agricolalainen, nimeltään Korolainen, etunimi oli jäänyt unhoon, oli noussut ja lähtenyt ovea kohti.
- Siinä tilanteessa piti toimia äkkiä, otin vitosen taskustani ja kysyin, kuka liittyy, minä liityn.
Ja alkuvuodetkin olivat vaikeita. Credit Unionin sulkemistakin pohdittiin jo. - Mutta silloin tilanteen pelasti se, että mieslaulajien jäsenet liittyivät, kertoi Aalt

Karhinen innoitti yleisön

Jo pankin 40-vuotisjuhlaan osallistunut, nyt Pohjolaa johtava Reijo Karhinen piti hengennostatuspuheen, jossa oli mukana niin Suomen asema osana länttä kuin elinkeinoelämän kyky muutokseen, nykyilmaisu suomalaiselle sisulle. Mutta jo hyvään vauhtiin ehtinyt väestön ikääntyminen on lähes ylivoimainen haaste.
- Suomessa ovat rajat ennallaan, samoin kieli, mutta kaikki muu onkin toisin.
Karhinen uskoi Suomen muuntumiskykyyn. Hän kertasi viimeisten vuosikymmenten suuret muutoksen kouriin joutuneet eli maatalouden. tekstiiliteollisuuden , pankkitoiminnan - ja tuoreimpana metsäteollisuuden. Karhinen kuvasi myös itään vieviä rekkajonoja. - Ne osoittavat, että Venäjälle on syntynyt vaurastuva keskiluokka. - Se tarjoaa mahdollisuuksia mm matkailupalvelujen tarjoamisessa.
- Yrityskaupan jälkeen Pohjola on nyt Suomen johtava rahoituspalveluja tarjoava yritys. Sillä on yli miljoona asiakasta ja he nostivat viime vuonna 140 miljonan euron määräisesti bonuksia.-
Pohjola on vaihtoehto ulkomaisille jättiläisille. Karhinen kuvasi.

Karhisen puhe sisälsi paljon linjanvetoa Suomesta Euroopan kartalla:
Suomi on erottamaton osa läntistä Eurooppaa, hehkutti Karhinen sanomaan virittyneelle kuulijakunnalleen. - Natosta keskustellaan vaihtelevasti, viimeksi Naton puolesta on lausunut Nobelin rauhanpalkinnon saanut presidentti Ahtisaari, sanoi Karhinen ja yleisö innostui taputtamaan käsiään.
Karhisen sanoma Suomesta kandansuomalaiselle yleisölle oli samalla sekä rohkaiseva että vaikeita aikoja eteen maalaava. Teollisuuden muuntumiskykyyn uusissakin haasteissa hän uskoi, mutta Suomen väestöongelma jäi yleisön mieleen ehkä ylivoimaisena tilanteena. - Väestön ikääntyminen on Suomen ykköshaaste. Yhdessä Japanin kanssa Suomi kohtaa ongelman ensimmäisenä.
Suomea kohtaavalle väestöongelmalle Karhinen ei oikein nähnyt myönteistä ratkaisua.
- Muutaman vuoden kuluttua Suomessa on yhdeksänsataatuhatta yli 65-vuotiasta, ja kymmenen vuoden kuluttua 1.3 miljoonaa.
- Karhisen maalaama näkymä oli melko lohduton:- Mikään ei viittaa siihen, että työperäinen maahanmuutto korvaisi tilannetta Suomessa, hän sanoi.

Pohjolan pääjohtaja Reijo Karhinen.