 |
Näillä
sivuilla tarjoamme poimintoja sisällöstä,
emme koko aineistoa. Vapaa Sana on tilauspohjainen lehti. Vuosikerta maksaa
Kanadassa 100 dollaria ja GST-veron, nopeammin kirjepostina 150 dollaria.Tilaukset
numeroon 1(416) 321 0808, klo 10-13 Toronton aikaa arkisin.
Yhtiömme
Kustannusyhtiö
Vapaa Sana Press julkaisee viikkosanomalehtiä Vapaa Sana (Toronto)
ja Canadan Sanomat (Thunder Bay). Yhtiön internetsivustot ovat www.vapaasana.com,
www.canadansanomat.com ja www.finnishcanadian.com.
Yhtiön
omistajapohja käsittää toistakymmentätuhatta kanadansuomalaista.
Hallituksen puheenjohtaja on nyt John Majanlahti.
Kyselyjen
johdosta ilmoitamme, että internetosoite vapaasana.net ei liity tämän
kustannusyhtiön toimintaan.
Historiamme
Kesällä
2008 ilmestyi Lauri Toiviasen kirja Vapaan Sanan vaiheista. Tämän
linkin takana voitte lukea myös VS:n 75-vuotisjuhlanumeron
reportaaseja ja haastatteluja.
Torontoa uudelle?
Mitä
kaupungin perinteinen suomalaiskenttä voi
tarjota tulokkaalle? Kaupungin "vanhat suomalaiset" varmasti
yllättävät nykysuomalaisen, mutta kokemus voi olla kiinnostavakin.
|
|
Johannes
Niemeläisen kolumneja Vapaassa Sanassa keväällä 2010
"Tylsä aika"
Ihmisillä on tapana nähdä
oma
aikansa erityislaatuisena aiempaan verrattuna. Nyt kaikki on paremmin
tai huonommin kuin koskaan ennen, sanotaan. Tämän hetken totuus
on se, että maailman kehitys on nopeampaa kuin koskaan aiemmin historiassa.
Onkin totta, että internet, lentokoneet ja sateliitipuhelimet ovat
pienentäneet maailmaa. Vielä 1930-luvulla Atlantin yli pääsi
nopeimmillaan Queen Marylla 5 päivässä, nyt lento Lontoosta
Torontoon vie seitsemisen tuntia.
Silti pitää vähän toppuutella. Kehitys on aina historiassa
ollut nopeaa verrattuna aiempaan, ja uudet keksinnöt tuntuvat aina
maailmaa mullistavilta. Laajakaistayhteydet ovat nykypäivän
kirjapainoja.
Muutama viikko
sitten käteeni tarttui lehtikioskista Time-lehti. Mielenkiinnon herätti
lehden kansi: “Kymmenen ideaa seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi”.
Ideat olivat sekä yleispohdintoja tulevaisuudesta että konkreettisia
asioita. “TV tulee pelastamaan maailman”, oli yksi ideoista
otsikoitu.
Ideoista viimeinen oli otsikoitu epäkiinnostavasti “Tylsä
aika”. Kirjoittaja vertasi tulevaa vuosikymmentä nykyiseen
ja menneeseen ja valaisi sitä tosiseikkaa, ettei tuleva kymmenvuotinen
liene sen ihmeellisempi kuin aiemmatkaan. Mielenkiintoisin oli hänen
väitteensä, että elämme pysähtyneisyyden aikaa
erityisesti teknologian alalla. Sillä, jolla nykysukupolvet erityisesti
kuvittelevat olevansa vanhempiaan edellä.
Kirjoittaja havainnollistikin, että lentoliikenne perustuu edelleen
kaasuturbiniille, joka kehitettiin 1930-luvulla, ja vieläkin suurin
osa sähköstä tuotetaan höyryturbiinin avulla.
Kuitenkin
välistä kuulee hurjia kertomuksia uusista keksinnöistä.
Suomessa kävi tammikuussa luennoimassa Aubrey de Grey, joka väitti,
että ensimmäinen yli 1000-vuotiaaksi elävä ihminen
on jo syntynyt. Hän sanoo, että keinot hidastaa ikääntymistä
merkittävästi ovat jo olemassa.
De Greyn väite perustuu siihen, että geeniterapian avulla pystytään
muuntamaan solut kuolemattomiksi. Kuolemattomia soluja ovat loputtomasti
jakaantumaan pystyvät solut. Jos ihmisen kaikki solut voidaan muuttaa
kuolemattomaksi, voi ihmisen kehosta tulla biologisesti kuolematon.
Eräs toinen keksintö löytyy eteläiseltä pallonpuoliskolta.
Uusiseelantilainen Rudy Heeman on kehittänyt ilmatyynyaluksen, jolla
pystyy liikkumaan niin maassa, vedessä kuin ilmassa. Koneesta ei
ole tehty vasta kuin prototyyppi, mutta kenties jonain päivänä
lentävät autot ovat osa arkielämään.
Vaikka monet keksinnöistä
ovat pikemmin ala-asteelaisten tulevaisuuden visioista kuin tästä
maailmasta, ei niitä pidä väheksyä. Ilman uusia ideoita,
hullujakin, ei kehitystä tapahtuisi. Leonardo Da Vincin helikopteri
ei ollut toteuttamiskelpoinen 1500-luvulla, mutta nykyasevoimia on vaikea
kuvitella ilman niitä. Ja vaikka ideat ja projektit eivät sellaisenaan
toteudu tai hyöydytä suoraan, voivat ne avata ovia uusille alueille.
Apollo-ohjelmaa saamme kiittää esim. teflonista.
Mutta tämä tai mikä tahansa muukin aika on vain yksi aika
muiden joukossa. Kehitystä tapahtuu, mutta samalla myös virheitä
toistetaan.
Eikä kehitys ole niin nopeaa
kuin kuvittelemme. Tylsä aika-jutun kirjoittaja arvelikin, että
2050 elämme edelleen nykymuotoisissa kansallisvaltioissa, kuljemme
töihin autoilla ja busseilla ja suurimmat energianlähteemme
ovat edelleen ydinvoima sekä fossiiliset polttoaineet. Keskimääräinen
elinikä on kenties pidempi kuin nyt, mutta elämä ei ole
sen kummempaa kuin tänä päivänäkään.
|
 |
|
 |
 |