Etusivulle
Uusin pääkirjoitus
Artikkelit
News in english
Tapahtumia
Yhteystiedot
Kirjakauppa

Tilaukset
Linkit
Lukijoiden mielipiteitä
Hintoja ilmoittelusta

Mikä ihmeen Vapaa Sana? Katso tuonnempana alhaalla.

Kolumneja
Vuoden 2010 alkupuoliskolla kolumneja lehteen kirjoittaa Johannes Niemeläinen.

What is Vapaa Sana?
Vapaa Sana is a weekly tabloid published in Toronto in Finnish and partially in English. Published since 1931, the weekly claims to be the leading Finnish language media in North America. More

This website
At vapaasana,com the paper offers a selection of material published in the Vapaa Sana. Besides this side, the company maintains also (www) Finnishcanadian.com

Meille töihin?
Vapaa Sana ottaa vastaan Suomesta Centre for International Mobilityn harjoittelijoita. Lue tästä, mitä Vapaa Sana edellyttää.


Mikä ihmeen Vapaa Sana?
Vapaa Sana on riippumaton viikkosanomalehti, joka ilmestyy kerran viikossa Torontossa. Lehden nimi periytyy 1930-luvulta.Nimi johtaa joskus lehteä tuntemattoman pitämään Vapaata Sanaa ns hengellisenä lehtenä. Sitä se ei kuitenkaan ole.

Näillä sivuilla tarjoamme poimintoja sisällöstä, emme koko aineistoa. Vapaa Sana on tilauspohjainen lehti. Vuosikerta maksaa Kanadassa 100 dollaria ja GST-veron, nopeammin kirjepostina 150 dollaria.Tilaukset numeroon 1(416) 321 0808, klo 10-13 Toronton aikaa arkisin.


Yhtiömme
Kustannusyhtiö Vapaa Sana Press julkaisee viikkosanomalehtiä Vapaa Sana (Toronto) ja Canadan Sanomat (Thunder Bay). Yhtiön internetsivustot ovat www.vapaasana.com, www.canadansanomat.com ja www.finnishcanadian.com.

Yhtiön omistajapohja käsittää toistakymmentätuhatta kanadansuomalaista. Hallituksen puheenjohtaja on nyt John Majanlahti.

Kyselyjen johdosta ilmoitamme, että internetosoite vapaasana.net ei liity tämän kustannusyhtiön toimintaan.

Historiamme
Kesällä 2008 ilmestyi Lauri Toiviasen kirja Vapaan Sanan vaiheista. Tämän linkin takana voitte lukea myös VS:n 75-vuotisjuhlanumeron reportaaseja ja haastatteluja.

Torontoa uudelle?
Mitä kaupungin perinteinen suomalaiskenttä voi tarjota tulokkaalle? Kaupungin "vanhat suomalaiset" varmasti yllättävät nykysuomalaisen, mutta kokemus voi olla kiinnostavakin.

 


 



 

Johannes Niemeläisen kolumneja Vapaassa Sanassa keväällä 2010

"Tylsä aika"

Ihmisillä on tapana nähdä oma
aikansa erityislaatuisena aiempaan verrattuna. Nyt kaikki on paremmin tai huonommin kuin koskaan ennen, sanotaan. Tämän hetken totuus on se, että maailman kehitys on nopeampaa kuin koskaan aiemmin historiassa.
Onkin totta, että internet, lentokoneet ja sateliitipuhelimet ovat pienentäneet maailmaa. Vielä 1930-luvulla Atlantin yli pääsi nopeimmillaan Queen Marylla 5 päivässä, nyt lento Lontoosta Torontoon vie seitsemisen tuntia.
Silti pitää vähän toppuutella. Kehitys on aina historiassa ollut nopeaa verrattuna aiempaan, ja uudet keksinnöt tuntuvat aina maailmaa mullistavilta. Laajakaistayhteydet ovat nykypäivän kirjapainoja.

Muutama viikko sitten käteeni tarttui lehtikioskista Time-lehti. Mielenkiinnon herätti lehden kansi: “Kymmenen ideaa seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi”. Ideat olivat sekä yleispohdintoja tulevaisuudesta että konkreettisia asioita. “TV tulee pelastamaan maailman”, oli yksi ideoista otsikoitu.
Ideoista viimeinen oli otsikoitu epäkiinnostavasti “Tylsä aika”. Kirjoittaja vertasi tulevaa vuosikymmentä nykyiseen ja menneeseen ja valaisi sitä tosiseikkaa, ettei tuleva kymmenvuotinen liene sen ihmeellisempi kuin aiemmatkaan. Mielenkiintoisin oli hänen väitteensä, että elämme pysähtyneisyyden aikaa erityisesti teknologian alalla. Sillä, jolla nykysukupolvet erityisesti kuvittelevat olevansa vanhempiaan edellä.
Kirjoittaja havainnollistikin, että lentoliikenne perustuu edelleen kaasuturbiniille, joka kehitettiin 1930-luvulla, ja vieläkin suurin osa sähköstä tuotetaan höyryturbiinin avulla.

Kuitenkin välistä kuulee hurjia kertomuksia uusista keksinnöistä. Suomessa kävi tammikuussa luennoimassa Aubrey de Grey, joka väitti, että ensimmäinen yli 1000-vuotiaaksi elävä ihminen on jo syntynyt. Hän sanoo, että keinot hidastaa ikääntymistä merkittävästi ovat jo olemassa.
De Greyn väite perustuu siihen, että geeniterapian avulla pystytään muuntamaan solut kuolemattomiksi. Kuolemattomia soluja ovat loputtomasti jakaantumaan pystyvät solut. Jos ihmisen kaikki solut voidaan muuttaa kuolemattomaksi, voi ihmisen kehosta tulla biologisesti kuolematon.
Eräs toinen keksintö löytyy eteläiseltä pallonpuoliskolta. Uusiseelantilainen Rudy Heeman on kehittänyt ilmatyynyaluksen, jolla pystyy liikkumaan niin maassa, vedessä kuin ilmassa. Koneesta ei ole tehty vasta kuin prototyyppi, mutta kenties jonain päivänä lentävät autot ovat osa arkielämään.

Vaikka monet keksinnöistä
ovat pikemmin ala-asteelaisten tulevaisuuden visioista kuin tästä maailmasta, ei niitä pidä väheksyä. Ilman uusia ideoita, hullujakin, ei kehitystä tapahtuisi. Leonardo Da Vincin helikopteri ei ollut toteuttamiskelpoinen 1500-luvulla, mutta nykyasevoimia on vaikea kuvitella ilman niitä. Ja vaikka ideat ja projektit eivät sellaisenaan toteudu tai hyöydytä suoraan, voivat ne avata ovia uusille alueille. Apollo-ohjelmaa saamme kiittää esim. teflonista.
Mutta tämä tai mikä tahansa muukin aika on vain yksi aika muiden joukossa. Kehitystä tapahtuu, mutta samalla myös virheitä toistetaan.

Eikä kehitys ole niin nopeaa
kuin kuvittelemme. Tylsä aika-jutun kirjoittaja arvelikin, että 2050 elämme edelleen nykymuotoisissa kansallisvaltioissa, kuljemme töihin autoilla ja busseilla ja suurimmat energianlähteemme ovat edelleen ydinvoima sekä fossiiliset polttoaineet. Keskimääräinen elinikä on kenties pidempi kuin nyt, mutta elämä ei ole sen kummempaa kuin tänä päivänäkään.