 |
Näillä
sivuilla tarjoamme poimintoja sisällöstä,
emme koko aineistoa. Vapaa Sana on tilauspohjainen lehti. Vuosikerta maksaa
Kanadassa 100 dollaria ja GST-veron, nopeammin kirjepostina 150 dollaria.Tilaukset
numeroon 1(416) 321 0808, klo 10-13 Toronton aikaa arkisin.
Yhtiömme
Kustannusyhtiö
Vapaa Sana Press julkaisee viikkosanomalehtiä Vapaa Sana (Toronto)
ja Canadan Sanomat (Thunder Bay). Yhtiön internetsivustot ovat www.vapaasana.com,
www.canadansanomat.com ja www.finnishcanadian.com.
Yhtiön
omistajapohja käsittää toistakymmentätuhatta kanadansuomalaista.
Hallituksen puheenjohtaja on nyt John Majanlahti.
Kyselyjen
johdosta ilmoitamme, että internetosoite vapaasana.net ei liity tämän
kustannusyhtiön toimintaan.
Historiamme
Kesällä
2008 ilmestyi Lauri Toiviasen kirja Vapaan Sanan vaiheista. Tämän
linkin takana voitte lukea myös VS:n 75-vuotisjuhlanumeron
reportaaseja ja haastatteluja.
Torontoa uudelle?
Mitä
kaupungin perinteinen suomalaiskenttä voi
tarjota tulokkaalle? Kaupungin "vanhat suomalaiset" varmasti
yllättävät nykysuomalaisen, mutta kokemus voi olla kiinnostavakin.
|
|
Johannes
Niemeläisen kolumneja Vapaassa Sanassa keväällä 2010
Pakko uudistaa
Juoksen
mäkeä ylös Casa Lomalle päin. Poliisii viittoo minulle
jotain. Kun pääsen hänen kohdalleen, käskee hän
minun kääntyä vasemmalle. Casa Loman edestä ei tänään
juosta, siellä ovat käynnissä kuvaukset elokuvaa varten.
Suunniteltu lenkkini on pilalla, enkä tiedä mihin uusi tie johtaa.
No, koska on kaunis kevätaamu, en käänny takaisin vaan
lähden katsomaan mitä edestäpäin löytyy. Päädyn
juoksemaan kartanoiden keskelle, koska niitä Casa Loman ympäristöstä
löytyy.
Lopulta päädyn Spadinan ylittävälle sillalle, joka
vie laakson yli suuren puistoon. En tiennytkään, että tällainen
puisto löytyy. Olen tyytyväinen: olen löytänyt uuden
lenkkeilyalueen. Ilman poliisia ja pakkoa en tänne olisi päätynyt.
Samaan aikaan
Islannissa purkautui tulivuori. Se sylki tuhkaa ilmaan niin, että
koko Eurooppa oli muutaman viikon sekaisin. Lentokiellot peruuttivat satojentuhansien
lennot ja tuhannet kokoukset ympäri Eurooppaa. Kansainvälisten
messuhallien salit kaikuivat tyhjinä, kun osallistujat odottivat
turhaan kyytiä messupaikoille.
Tavara ei liikkunut maiden välillä. Täällä Kanadassakin
kaupat kärsivät valikoiman supistumisesta tavaroiden levätessä
lentokenttien varastohalleissa.
Käytännössä koko Eurooppa oli hetken aikaa sekaisin.
Tai ainakin näin ihmiset ajattelivat.
Mutta maailmaa
ei lakannut
pyörimästä, vaikka yksi tulivuori Islannissa vähän
uhittelikin. Lomailijat nauttivat ylimääräisistä lisäpäivistään,
mutta kiireisimpien piti päästä takaisin.
Syntyi uskomattomia selviytymistarinoita, kun ihmiset kehittelivät
keinoja päästä kotiin. Erilaisia kertomuksia busseilla,
vuokra-autoilla, takseilla, junilla ja laivoilla matkaamisesta on lukemattomia.
Oma siskoni matkusti Lontoosta Helsinkiin neljää eri kulkupeliä
käyttäen.
Myös kokoukset täytyi pitää. Nettiyhteydet ja videopuhelut
nousivat arvoon arvaamattomaan, kun ilmatila suljettiin tuhkapilven peittäessä
taivaan. Kasvokkain tapaamisessa on puolensa, mutta nykyteknologialla
asiat voidaan hoitaa myös virtuaalisesti.
YLEn Ykkösen aamu-tv:n Jälkiviisaiden Jan Erola toivoi, että
toivottavasti ihmiset oppivat hoitamaan asioita muuten kuin menemällä
paikalle. Hän itse joutui jättämään kirjamessut
Lontoossa väliin lentokieltojen takia.
Yhdyn Erolan
väitteeseen ja
uskon, että näin tulee myös tapahtumaan.
Ihmisillä on tapana kulkea tuttua ja turvattua tietä niin pitkään,
kunnes vastaan nousee jokin niin suuri este, ettei sitä voi ylittää,
alittaa tai kiertää, jolloin täytyy mennä läpi.
Tietä kuljetaan, vaikka se olisi kuoppia täynnä.
Suomalainen yhteiskunta on tästä malliesimerkki. Suomalaiset
elivät kulutusjuhlaa, kun 1990-luvun lama iski lujaa. Vasta silloin
yhteiskunta ja talousjärjestelmä muutettiin terveelliselle pohjalle.
Ja nyt ne kestivät, kun lama iski uudelleen.
Toisen esimerkin tarjoaa suomalainen metsäteollisuus. Jo kauan aikaa
on ollut tiedossa, ettei suomalaiset paperinvalmistajat pysty pitkän
päälle taistelemaan kehittyvien maiden kilpailijoita vastaan.
Mutta vasta finanssikriisin myötä ovat paperijätit lähteneet
uudistumaan toden teolla.
Olen tyytyväinen,
kun olen
löytänyt uuden lenkkipolun. Lähden juoksemaan takaisin
kotia kohti. Olen jo aivan kotikulmillani, kun huomaan mielenkiintoisen
kujan, joka vie samaan suuntan kuin kotiin vievä katu.
Vaistomaisesti käännyn kuitenkin tutulle kadulle, jota pitkin
pääsen varmasti perille.
Kotona minua harmittaa. Päätän käydä ensi kerralla
katsastamassa sen mielenkiintoisen kujan, vaikkei kukaan minua sinne pakottaisikaan.
|
 |
|
 |
 |