Etusivulle
Uusin pääkirjoitus
Artikkelit
News in english
Tapahtumia
Yhteystiedot
Kirjakauppa

Tilaukset
Linkit
Lukijoiden mielipiteitä
Hintoja ilmoittelusta

Mikä ihmeen Vapaa Sana? Katso tuonnempana alhaalla.

Kolumneja
Vuoden 2010 alkupuoliskolla kolumneja lehteen kirjoittaa Johannes Niemeläinen.

What is Vapaa Sana?
Vapaa Sana is a weekly tabloid published in Toronto in Finnish and partially in English. Published since 1931, the weekly claims to be the leading Finnish language media in North America. More

This website
At vapaasana,com the paper offers a selection of material published in the Vapaa Sana. Besides this side, the company maintains also (www) Finnishcanadian.com

Meille töihin?
Vapaa Sana ottaa vastaan Suomesta Centre for International Mobilityn harjoittelijoita. Lue tästä, mitä Vapaa Sana edellyttää.


Mikä ihmeen Vapaa Sana?
Vapaa Sana on riippumaton viikkosanomalehti, joka ilmestyy kerran viikossa Torontossa. Lehden nimi periytyy 1930-luvulta.Nimi johtaa joskus lehteä tuntemattoman pitämään Vapaata Sanaa ns hengellisenä lehtenä. Sitä se ei kuitenkaan ole.

Näillä sivuilla tarjoamme poimintoja sisällöstä, emme koko aineistoa. Vapaa Sana on tilauspohjainen lehti. Vuosikerta maksaa Kanadassa 100 dollaria ja GST-veron, nopeammin kirjepostina 150 dollaria.Tilaukset numeroon 1(416) 321 0808, klo 10-13 Toronton aikaa arkisin.


Yhtiömme
Kustannusyhtiö Vapaa Sana Press julkaisee viikkosanomalehtiä Vapaa Sana (Toronto) ja Canadan Sanomat (Thunder Bay). Yhtiön internetsivustot ovat www.vapaasana.com, www.canadansanomat.com ja www.finnishcanadian.com.

Yhtiön omistajapohja käsittää toistakymmentätuhatta kanadansuomalaista. Hallituksen puheenjohtaja on nyt John Majanlahti.

Kyselyjen johdosta ilmoitamme, että internetosoite vapaasana.net ei liity tämän kustannusyhtiön toimintaan.

Historiamme
Kesällä 2008 ilmestyi Lauri Toiviasen kirja Vapaan Sanan vaiheista. Tämän linkin takana voitte lukea myös VS:n 75-vuotisjuhlanumeron reportaaseja ja haastatteluja.

Torontoa uudelle?
Mitä kaupungin perinteinen suomalaiskenttä voi tarjota tulokkaalle? Kaupungin "vanhat suomalaiset" varmasti yllättävät nykysuomalaisen, mutta kokemus voi olla kiinnostavakin.

 


 



 

Johannes Niemeläisen kolumneja Vapaassa Sanassa keväällä 2010

Pakko uudistaa

Juoksen mäkeä ylös Casa Lomalle päin. Poliisii viittoo minulle jotain. Kun pääsen hänen kohdalleen, käskee hän minun kääntyä vasemmalle. Casa Loman edestä ei tänään juosta, siellä ovat käynnissä kuvaukset elokuvaa varten.
Suunniteltu lenkkini on pilalla, enkä tiedä mihin uusi tie johtaa. No, koska on kaunis kevätaamu, en käänny takaisin vaan lähden katsomaan mitä edestäpäin löytyy. Päädyn juoksemaan kartanoiden keskelle, koska niitä Casa Loman ympäristöstä löytyy.
Lopulta päädyn Spadinan ylittävälle sillalle, joka vie laakson yli suuren puistoon. En tiennytkään, että tällainen puisto löytyy. Olen tyytyväinen: olen löytänyt uuden lenkkeilyalueen. Ilman poliisia ja pakkoa en tänne olisi päätynyt.

Samaan aikaan Islannissa purkautui tulivuori. Se sylki tuhkaa ilmaan niin, että koko Eurooppa oli muutaman viikon sekaisin. Lentokiellot peruuttivat satojentuhansien lennot ja tuhannet kokoukset ympäri Eurooppaa. Kansainvälisten messuhallien salit kaikuivat tyhjinä, kun osallistujat odottivat turhaan kyytiä messupaikoille.
Tavara ei liikkunut maiden välillä. Täällä Kanadassakin kaupat kärsivät valikoiman supistumisesta tavaroiden levätessä lentokenttien varastohalleissa.
Käytännössä koko Eurooppa oli hetken aikaa sekaisin. Tai ainakin näin ihmiset ajattelivat.

Mutta maailmaa ei lakannut
pyörimästä, vaikka yksi tulivuori Islannissa vähän uhittelikin. Lomailijat nauttivat ylimääräisistä lisäpäivistään, mutta kiireisimpien piti päästä takaisin.
Syntyi uskomattomia selviytymistarinoita, kun ihmiset kehittelivät keinoja päästä kotiin. Erilaisia kertomuksia busseilla, vuokra-autoilla, takseilla, junilla ja laivoilla matkaamisesta on lukemattomia. Oma siskoni matkusti Lontoosta Helsinkiin neljää eri kulkupeliä käyttäen.
Myös kokoukset täytyi pitää. Nettiyhteydet ja videopuhelut nousivat arvoon arvaamattomaan, kun ilmatila suljettiin tuhkapilven peittäessä taivaan. Kasvokkain tapaamisessa on puolensa, mutta nykyteknologialla asiat voidaan hoitaa myös virtuaalisesti.
YLEn Ykkösen aamu-tv:n Jälkiviisaiden Jan Erola toivoi, että toivottavasti ihmiset oppivat hoitamaan asioita muuten kuin menemällä paikalle. Hän itse joutui jättämään kirjamessut Lontoossa väliin lentokieltojen takia.

Yhdyn Erolan väitteeseen ja
uskon, että näin tulee myös tapahtumaan.
Ihmisillä on tapana kulkea tuttua ja turvattua tietä niin pitkään, kunnes vastaan nousee jokin niin suuri este, ettei sitä voi ylittää, alittaa tai kiertää, jolloin täytyy mennä läpi.
Tietä kuljetaan, vaikka se olisi kuoppia täynnä.
Suomalainen yhteiskunta on tästä malliesimerkki. Suomalaiset elivät kulutusjuhlaa, kun 1990-luvun lama iski lujaa. Vasta silloin yhteiskunta ja talousjärjestelmä muutettiin terveelliselle pohjalle. Ja nyt ne kestivät, kun lama iski uudelleen.
Toisen esimerkin tarjoaa suomalainen metsäteollisuus. Jo kauan aikaa on ollut tiedossa, ettei suomalaiset paperinvalmistajat pysty pitkän päälle taistelemaan kehittyvien maiden kilpailijoita vastaan. Mutta vasta finanssikriisin myötä ovat paperijätit lähteneet uudistumaan toden teolla.

Olen tyytyväinen, kun olen
löytänyt uuden lenkkipolun. Lähden juoksemaan takaisin kotia kohti. Olen jo aivan kotikulmillani, kun huomaan mielenkiintoisen kujan, joka vie samaan suuntan kuin kotiin vievä katu.
Vaistomaisesti käännyn kuitenkin tutulle kadulle, jota pitkin pääsen varmasti perille.
Kotona minua harmittaa. Päätän käydä ensi kerralla katsastamassa sen mielenkiintoisen kujan, vaikkei kukaan minua sinne pakottaisikaan.