Vapaa Sana

Mikä ihmeen Vapaa Sana? Katso tuonnempana alhaalla.

Kolumneja
Vuoden 2010 alkupuoliskolla kolumneja lehteen kirjoittaa Johannes Niemeläinen.

What is Vapaa Sana?
Vapaa Sana is a weekly tabloid published in Toronto in Finnish and partially in English. Published since 1931, the weekly claims to be the leading Finnish language media in North America. More

This website
At vapaasana,com the paper offers a selection of material published in the Vapaa Sana. Besides this side, the company maintains also (www) Finnishcanadian.com

Meille töihin?
Vapaa Sana ottaa vastaan Suomesta Centre for International Mobilityn harjoittelijoita. Lue tästä, mitä Vapaa Sana edellyttää.

Mikä ihmeen Vapaa Sana?
Vapaa Sana on riippumaton viikkosanomalehti, joka ilmestyy kerran viikossa Torontossa. Lehden nimi periytyy 1930-luvulta.Nimi johtaa joskus lehteä tuntemattoman pitämään Vapaata Sanaa ns hengellisenä lehtenä. Sitä se ei kuitenkaan ole.

Näillä sivuilla tarjoamme poimintoja sisällöstä, emme koko aineistoa. Vapaa Sana on tilauspohjainen lehti. Vuosikerta maksaa Kanadassa 100 dollaria ja GST-veron, nopeammin kirjepostina 150 dollaria.Tilaukset numeroon 1(416) 321 0808, klo 10-13 Toronton aikaa arkisin.

Yhtiömme
Kustannusyhtiö Vapaa Sana Press julkaisee viikkosanomalehtiä Vapaa Sana (Toronto) ja Canadan Sanomat (Thunder Bay). Yhtiön internetsivustot ovat www.vapaasana.com, www.canadansanomat.com ja www.finnishcanadian.com.

Yhtiön omistajapohja käsittää toistakymmentätuhatta kanadansuomalaista. Hallituksen puheenjohtaja on nyt John Majanlahti.

Kyselyjen johdosta ilmoitamme, että internetosoite vapaasana.net ei liity tämän kustannusyhtiön toimintaan.

Historiamme
Kesällä 2008 ilmestyi Lauri Toiviasen kirja Vapaan Sanan vaiheista. Tämän linkin takana voitte lukea myös VS:n 75-vuotisjuhlanumeron reportaaseja ja haastatteluja.

Torontoa uudelle?
Mitä kaupungin perinteinen suomalaiskenttä voi tarjota tulokkaalle? Kaupungin "vanhat suomalaiset" varmasti yllättävät nykysuomalaisen, mutta kokemus voi olla kiinnostavakin.




	Mikä ihmeen Vapaa Sana? Katso tuonnempana alhaalla. Kolumneja Vuoden 2010 alkupuoliskolla kolumneja lehteen kirjoittaa Johannes Niemeläinen. What is Vapaa Sana? Vapaa Sana is a weekly tabloid published in Toronto in Finnish and partially in English. Published since 1931, the weekly claims to be the leading Finnish language media in North America. More This website At vapaasana,com the paper offers a selection of material published in the Vapaa Sana. Besides this side, the company maintains also (www) Finnishcanadian.com Meille töihin? Vapaa Sana ottaa vastaan Suomesta Centre for International Mobilityn harjoittelijoita. Lue tästä, mitä Vapaa Sana edellyttää. Mikä ihmeen Vapaa Sana? Vapaa Sana on riippumaton viikkosanomalehti, joka ilmestyy kerran viikossa Torontossa. Lehden nimi periytyy 1930-luvulta.Nimi johtaa joskus lehteä tuntemattoman pitämään Vapaata Sanaa ns hengellisenä lehtenä. Sitä se ei kuitenkaan ole. Näillä sivuilla tarjoamme poimintoja sisällöstä, emme koko aineistoa. Vapaa Sana on tilauspohjainen lehti. Vuosikerta maksaa Kanadassa 100 dollaria ja GST-veron, nopeammin kirjepostina 150 dollaria.Tilaukset numeroon 1(416) 321 0808, klo 10-13 Toronton aikaa arkisin. Yhtiömme Kustannusyhtiö Vapaa Sana Press julkaisee viikkosanomalehtiä Vapaa Sana (Toronto) ja Canadan Sanomat (Thunder Bay). Yhtiön internetsivustot ovat www.vapaasana.com, www.canadansanomat.com ja www.finnishcanadian.com. Yhtiön omistajapohja käsittää toistakymmentätuhatta kanadansuomalaista. Hallituksen puheenjohtaja on nyt John Majanlahti. Kyselyjen johdosta ilmoitamme, että internetosoite vapaasana.net ei liity tämän kustannusyhtiön toimintaan. Historiamme Kesällä 2008 ilmestyi Lauri Toiviasen kirja Vapaan Sanan vaiheista. Tämän linkin takana voitte lukea myös VS:n 75-vuotisjuhlanumeron reportaaseja ja haastatteluja. Torontoa uudelle? Mitä kaupungin perinteinen suomalaiskenttä voi tarjota tulokkaalle? Kaupungin "vanhat suomalaiset" varmasti yllättävät nykysuomalaisen, mutta kokemus voi olla kiinnostavakin.		Johannes Niemeläisen kolumneja Vapaassa Sanassa keväällä 2010 Lakkokevät lopuillaan Kevät on vaihtumassa kesäksi, ja myös lakkokevät alkaa olla lopuillaan. Paikoin lumi ei ole kuitenkaan sulanut maasta eivätkä lakot päättyneet. Sudburyssä United Steelworkers ja Vale Inco eivät ole vieläkään päässeet sopimukseen, vaikka kaivosmiesten lakko on kestänyt jo yli 10 kuukautta. Kävin Sudburyssa muutamia viikkoja sitten, ja paikallisten mukaan lakko näkyy kaupungin arjessa. Osa kaivosmiehistä on joutunut myymään asuntonsa, ja keskustassa oli yksi baari joutunut lopettamaan asiakkaiden vähennyttyä. Sudburyn kaivosmiehet lakkoilevat mm. eläke-etujen heikentymistä vastaan, ja paikallisten sympatiat ovat brasilialaista kaivoskonglomeraattia vastaan taistelevien työntekijöiden puolella. Suomessa lakot eivät ole keränneet pisteitä tavallisilta suomalaisilta. Kevään aikana lakossa ovat olleet mm. ahtaajat, vartijat ja Yleisradion teknikot. Tällä hetkellä lakkokierroksella ovat elintarvikealan työntekijät. Yleisesti ottaen lakko-oikeutta kannatetaan, mutta kun ammattiliittojen työtaistelu vaikuttaa omaan elämään, voi mielipide muuttua äkisti. Jalkapallohullu kaverini sanoi asian parhaiten: “Lakko-oikeus on kyllä tärkeä, mutta palatkaa hemmetin teknikot nyt sinne studioon, että nähdään Arsenal-Barcelona -ottelu.” Lakkokeväästä on jäänyt päällimmäisenä mieleen ahtaajien lakko. Satamatyöntekijöiden lakon yhteydessä ahtaajien sanottiin pakottavan koko Suomen kansantalouden polvilleen. Menetyksien Ab Suomi Oy:ssä sanottiin villeimpien arvioiden mukaan olleen 100-150 miljoonaa euroa päivässä. Luvut osoittautuivat höpinäksi. Todelliset tappiot kahden viikon lakon ajalta olivat 200-300 miljoonaa euroa. Satamatyöntekijöitä on syyllistetty turhaan. Vaikka ahtaajien lakon ajankohta oli Suomen kannalta huono, lienee ahneus jossain muualla kuin ahtaajien palkkavaatimuksissa. Lakkoilijoita on helppo syyllistää, mutta ilman jatkuvaa työtaistelua voisi maailmaa olla toisenlainen. Nykymuotoista hyvinvointivaltiota ei olisi kenties koskaan syntynyt.Myöskin demokratiasta ja yleisestä äänioikeudesta saamme kiittää työväenliikettä. Britanniassa työväenliike tuli ennen nykyistä työväenpuoletta. Siitä juontaa juurensa myös puolueen nimi - Labour. Ammattiliittojen ja niiden lakkovaatimusten tärkein anti ei olekaan palkankorotukset vaan suuremmat yhteiskunnalliset muutokset. Viisipäiväinen työviikko, 8 tunnin työpäivä ja palkalliset lomat ovat kaikki työväenliikkeen aikaansaannoksia. Lakkoja tulee aina olemaan. Kun seuraavan kerran lakko vaikuttaa omaan elämään, kannattaa muistaa, että se on vain hetkellistä. Jouduin kerran perumaan puoli vuotta suunnitellun Meksikon matkan lakon vuoksi vain päivää ennen matkalle lähtöä, mutta yhtä hyvin matkan olisi voinut peruuttaa purkautuva tulivuori. Pitää muistaa, että vaikka länsimaissa lakkoilua ja ammattiliikkeitä ei aina katsota hyvällä, niin monissa maissa työvoiman järjestäytyminen ei edelleenkään ole mahdollista. Näissä maissa palkalliset lomat ovat vain utopiaa, 8 tuntisista työpäivistä voi vain uneksia, eikä lakkoilemalla puolustettavia eläke-etuja ole.