Etusivulle
Uusin pääkirjoitus
Artikkelit
News in english
Tapahtumia
Yhteystiedot
Kirjakauppa

Tilaukset
Linkit
Lukijoiden mielipiteitä
Hintoja ilmoittelusta

Mikä ihmeen Vapaa Sana? Katso tuonnempana alhaalla.

Kolumneja
Vuoden 2010 alkupuoliskolla kolumneja lehteen kirjoittaa Johannes Niemeläinen.

What is Vapaa Sana?
Vapaa Sana is a weekly tabloid published in Toronto in Finnish and partially in English. Published since 1931, the weekly claims to be the leading Finnish language media in North America. More

This website
At vapaasana,com the paper offers a selection of material published in the Vapaa Sana. Besides this side, the company maintains also (www) Finnishcanadian.com

Meille töihin?
Vapaa Sana ottaa vastaan Suomesta Centre for International Mobilityn harjoittelijoita. Lue tästä, mitä Vapaa Sana edellyttää.


Mikä ihmeen Vapaa Sana?
Vapaa Sana on riippumaton viikkosanomalehti, joka ilmestyy kerran viikossa Torontossa. Lehden nimi periytyy 1930-luvulta.Nimi johtaa joskus lehteä tuntemattoman pitämään Vapaata Sanaa ns hengellisenä lehtenä. Sitä se ei kuitenkaan ole.

Näillä sivuilla tarjoamme poimintoja sisällöstä, emme koko aineistoa. Vapaa Sana on tilauspohjainen lehti. Vuosikerta maksaa Kanadassa 100 dollaria ja GST-veron, nopeammin kirjepostina 150 dollaria.Tilaukset numeroon 1(416) 321 0808, klo 10-13 Toronton aikaa arkisin.


Yhtiömme
Kustannusyhtiö Vapaa Sana Press julkaisee viikkosanomalehtiä Vapaa Sana (Toronto) ja Canadan Sanomat (Thunder Bay). Yhtiön internetsivustot ovat www.vapaasana.com, www.canadansanomat.com ja www.finnishcanadian.com.

Yhtiön omistajapohja käsittää toistakymmentätuhatta kanadansuomalaista. Hallituksen puheenjohtaja on nyt John Majanlahti.

Kyselyjen johdosta ilmoitamme, että internetosoite vapaasana.net ei liity tämän kustannusyhtiön toimintaan.

Historiamme
Kesällä 2008 ilmestyi Lauri Toiviasen kirja Vapaan Sanan vaiheista. Tämän linkin takana voitte lukea myös VS:n 75-vuotisjuhlanumeron reportaaseja ja haastatteluja.

Torontoa uudelle?
Mitä kaupungin perinteinen suomalaiskenttä voi tarjota tulokkaalle? Kaupungin "vanhat suomalaiset" varmasti yllättävät nykysuomalaisen, mutta kokemus voi olla kiinnostavakin.

 


 



 

Johannes Niemeläisen kolumneja Vapaassa Sanassa keväällä 2010

TTC:tä on helppo rokottaa

Metrolaiturilla – jos sinne
eksyy – kuulee pormestari David Millerin kuulutukset: soittakaa McGuintylle ja ”vaatikaa rahaa takaisin julkisen liikenteen uudistamiseen.” Miller on vihainen. Toronton oli tarkoituksena rakentaa uusia julkisen liikenteen reittejä – kevytjunaratoja – ympäri kaupunkia, mutta nyt hankkeelle jo korvamerkityt rahat on peruttu.
Perujana on provinssin pääministeri Dalton McGuinty ja Ontarion provinssihallitus. Ontarion budjetista päätettiin viime kuussa, ja koska jostain piti leikata, leikattiin sitten julkisesta liikenteestä.
Toronton käyttöbudjetti lyötiin lukkoon taas viime perjantaina, ja provinssin budjetti määrittelee osakseen raamit kaupungille. Tulonsiirrot provinssitasolta kaupunkitasolle ovat suuret.
Mutta miksi leikattiin juuri julkisesta liikenteestä? Miksei myös sitä rahoitettu velalla niin kuin kaikkea muutakin?
Vastaus löytyy politiikan realiteeteista, kylmästä laskelmoinnista.

Konsensus terveydenhuollon, talouskasvun ja vihreyden ylläpitämiseksi on suuri. Jos joihinkin kolmesta edellä mainitusta kajottaisiin, saisivat McGuintyn johtamat liberaalit tuta sen seuraavissa vaaleissa.
Ja koska McGuintyllä on vielä hommat kesken – julkistihan hän vasta 8-vuotissuunnitelman talouden tasapainottamiseksi – ei hänellä ole varaa menettää äänestäjiä konservatiiveille.
Helpointa onkin leikata julkisesta liikenteestä, jonka kannatus lienee teoriassa suurta, mutta jonka käyttäjäkunta on kaikkea muuta kuin läpileikkaus Ontarion väestöstä.

Toronton julkinen liikenne ei
ole yhtä kuin Ontarion julkinen liikenne, eikä siten vaaranna McGuintyn saalista muissa provinssin vaalipiireissä.
Tavalliset liberaalien kannattajat eivät ole julkisen liikenteen käyttäjiä. TTC:n käyttäjät, joita leikkaukset koskevat, ovat pikemmin NDP:n äänestäjiä – jos edes niitäkään.
Suurta konsensusta julkisen liikenteen takana ei ole. Sitä pidetään periaatteessa hyvänä, mutta koska sitä ei itse käytetä, ei haittaa, vaikka sieltä vähän nipistettäisiinkin.

Vaarana on, että julkinen liikenne Toronton alueella uhkaa rapautua entisestään. Pukumiehiä ei busseissa, maanalaisessa tai junissa näy juuri GoTrainia lukuun ottamatta. Ei ihme, että rahaa sitten saikin Go Transit rautatiesiltojensa leventämiseksi.
Jo nyt julkinen liikenne on muuttumassa vähävaraisempien liikkumismuodoksi. Omalla autolla liikkuvat kaikki, joilla on vähänkin siihen varaa. Jos rahaa systeemin ylläpitämiseen ja uudistamiseen ei tule, on noidankehä valmis.
Julkisen liikenteen laadun heiketessä yhä harvempi, jolla on varaa omaa kiesiin, astuu bussiin muuten kuin pakosta. Ja jos itse ei käytä julkista liikennettä, ei välttämättä laita pahaksi, vaikka rahaa ei sen parantamiseen ole. Seurauksena julkinen liikenne rapautuu entisestään.

Jos Millerin kuulutuksia sattuu vielä kuulemaan, kannatta rimpauttaa McGuintylle tai oman vaalipiirin provinssin parlamentin jäsenelle ja pyytää vähän lisää rahaa niinkin tärkeään asiaan kuin julkisen liikenteen ylläpitämiseen ja parantamiseen.
Ehkä McGuinty kuuntelee, jos riittävän moni hänelle soittaa. Ja kertoo, että julkinen liikenne se vasta vihreää onkin.