Etusivulle
Uusin pääkirjoitus
Artikkelit
News in english
Tapahtumia
Yhteystiedot
Kirjakauppa

Tilaukset
Linkit
Lukijoiden mielipiteitä
Hintoja ilmoittelusta

Mikä ihmeen Vapaa Sana? Katso tuonnempana alhaalla.

Kolumneja
Vuoden 2010 alkupuoliskolla kolumneja lehteen kirjoittaa Johannes Niemeläinen.

What is Vapaa Sana?
Vapaa Sana is a weekly tabloid published in Toronto in Finnish and partially in English. Published since 1931, the weekly claims to be the leading Finnish language media in North America. More

This website
At vapaasana,com the paper offers a selection of material published in the Vapaa Sana. Besides this side, the company maintains also (www) Finnishcanadian.com

Meille töihin?
Vapaa Sana ottaa vastaan Suomesta Centre for International Mobilityn harjoittelijoita. Lue tästä, mitä Vapaa Sana edellyttää.


Mikä ihmeen Vapaa Sana?
Vapaa Sana on riippumaton viikkosanomalehti, joka ilmestyy kerran viikossa Torontossa. Lehden nimi periytyy 1930-luvulta.Nimi johtaa joskus lehteä tuntemattoman pitämään Vapaata Sanaa ns hengellisenä lehtenä. Sitä se ei kuitenkaan ole.

Näillä sivuilla tarjoamme poimintoja sisällöstä, emme koko aineistoa. Vapaa Sana on tilauspohjainen lehti. Vuosikerta maksaa Kanadassa 100 dollaria ja GST-veron, nopeammin kirjepostina 150 dollaria.Tilaukset numeroon 1(416) 321 0808, klo 10-13 Toronton aikaa arkisin.


Yhtiömme
Kustannusyhtiö Vapaa Sana Press julkaisee viikkosanomalehtiä Vapaa Sana (Toronto) ja Canadan Sanomat (Thunder Bay). Yhtiön internetsivustot ovat www.vapaasana.com, www.canadansanomat.com ja www.finnishcanadian.com.

Yhtiön omistajapohja käsittää toistakymmentätuhatta kanadansuomalaista. Hallituksen puheenjohtaja on nyt John Majanlahti.

Kyselyjen johdosta ilmoitamme, että internetosoite vapaasana.net ei liity tämän kustannusyhtiön toimintaan.

Historiamme
Kesällä 2008 ilmestyi Lauri Toiviasen kirja Vapaan Sanan vaiheista. Tämän linkin takana voitte lukea myös VS:n 75-vuotisjuhlanumeron reportaaseja ja haastatteluja.

Torontoa uudelle?
Mitä kaupungin perinteinen suomalaiskenttä voi tarjota tulokkaalle? Kaupungin "vanhat suomalaiset" varmasti yllättävät nykysuomalaisen, mutta kokemus voi olla kiinnostavakin.

 


 



 

Johannes Niemeläisen kolumneja Vapaassa Sanassa keväällä 2010

Odotettavissa surinaa ja kauniita maaleja


Surina! Se on jäänyt päällimmäi
senä mieleen jalkapallon MM-kisojen ensimmäisestä viikonlopusta.
Tuhannet vuvuzelat ovat surisseet stadioneilla läpi ottelujen. Surina on hermostuttanut TV-katsojat ympäri maailmaa, mutta torvia ei kielletä kisoissa. Vuvuzelat ovat suosittuja jalkapallofanien keskuudessa Etelä-Afrikassa, ja ne symboloivat maan urheilukulttuuria.
Hyvä siis, että isäntämaan urheilukulttuurin symboleja ei kielletä. Ehkä kuukauden kestää sitä surinaa. Kärpäsetkään eivät sitten häiritse loppukesänä.
Pelillisesti kisat ovat vaihdelleet. Saksan dominoi Australiaa mielin määrin lukuun ottamatta puoliaikojen ensimmäisiä minuutteja ja näytti, mitä taitojalkapallo parhaimmillaan on.
Saksalaiset pyörittelivät palloa puolustuksessa ja keskikentällä iskien välillä terävästi. Tuloksena oli neljä kaunista maalia.
Toisen ääripään esittivät Slovenia ja Algeria. Ottelu oli tasoltaan surkea, ja se ratkesi lopulta maalivahdin koulupoikamaiseen virheeseen.
Toivottavasti kisat tulevat jatkumaan taitojalkapallon merkeissä.

Voitollaan Saksa nousi mesta
riehdokkaiden joukkoon. Nuori joukkue oli kysymysmerkki ennen kisoja, muttei enää.
Afrikasta maailmanmestaria on turha odottaa. Eikä tosin mistään muustakaan maanosasta kuin Euroopasta tai Etelä-Amerikasta. MM-kisojen koko 80-vuotisen historian aikana kaikki mitalit on jaettu eurooppalaisten tai eteläamerikkalaisten maiden kesken, ellei 2002-kisojen pronssimitalisti Turkkia lasketa Aasian maaksi. Kisoihin se karsii ainakin Euroopassa.
Muista maanosista lähimpänä mitalia on ollut Etelä-Korea. Vuoden 2002 kotikisoissa se hävisi pronssiottelussa Turkille.
Tälläkin kertaa mestaruus tullaan ratkaisemaan eurooppalaisten ja eteläamerikkalaisten maiden välillä. Tyrkyllä maailmanmestariksi ovat Saksan lisäksi Argentiina, Brasilia, Espanja ja Englanti.
Näistä suurimpia suosikkeja finalisteiksi lienevät Espanja ja Brasilia. Espanja on jo usemman vuoden pyörittänyt eurooppalaista jalkapalloa mielin määrin, siitä esimerkkinä vuoden 2008 EM-kisojen finaali. Vaikka Brasilian otteet ovat vaihdelleet viimeisen parin vuoden aikana, on se silti onnistunut pelaamaan jo 26 peräkkäistä tappiotonta ottelua.

Pohjoismaita kisoissa edustaa
Tanska. Menestymään Tanska ei tule. Esitys Hollantia vastaan oli aneeminen. Takana ovat ajat, jolloin laudrupit ja schmeichelit johdattivat maan Euroopan mestariksi.
Suomi, Ruotsi ja Norja eivät selvinneet kisoihin Islannista puhumattakaan. Norjan maajoukkueen etsikkoaika osui 1990-luvulle, jolloin se nousi pitkä päätyyn ja perään –jalkapallolla jopa FIFA:n ranking-listalla 2. parhaaksi joukkueeksi maailmassa.
Myös Ruotsin maajoukkue on osottanut hyytymisen merkkejä viime vuosina. MM-kisoissa Ruotsi on kuitenkin totuttu näkemään, ja onpa se yltänyt mitaleillekin kolmissa kisoissa.
Ruotsilla ja Tanskalla onkin muita Pohjoismaita vankemmat jalkapalloperinteet. Osittain sitä selittävät olosuhteet. Etelä-Ruotsissa jalkapalloa on pystytty pelaamaan ympäri vuoden. Lumi ei ole peittänyt Skånen kenttiä talvisin, ja pallon potkiminen on ollut mahdollista. Sama pätee Tanskaan.

Suomi ei taaskaan selviytynyt
kisoihin, ja futishullujen unelma jalkapalloyhteiskunnasta on vielä toteutumatta.
Suomalaiseen tapaan selityksiä karsintafiaskolle löytyi roppakaupalla. Samassa lohkossa pelasivat mm. Saksa ja 2008 EM-kisoissa välieriin yltänyt Venäjä. Oli loukkaantumisia ja tehojenpuutetta.
EM-karsinnoissa Suomi on yltänyt lähelle kisapaikkaa, mutta nyt odotettavissa on muutaman vuoden suvantojakso. Suomen “kultainen” ikäluokka on pikkuhiljaa eläköitymässä, eivätkä nuoret ole ottaneet suurta roolia maajoukkueessa. Nyt Europpaan siirtyviltä nuorilta on odotettavissa urotekoja tulevaisuudessa. Tim Sparv, Lauri Dalla Valle, Teemu Pukki, Jukka Lehtovaara ja Jukka Raitala ovat Suomi-futiksen tulevaisuuden nimiä.
Kanada ei ole menestynyt juuri Suomea kummemmin jalkapallossa. Ainoan kerran Kanada selviytyi jalkapallon MM-kisoihin vuonna 1986. Silloin maa jäi viimeiseksi tekemättä maaliakaan. Kanadan jalkapallomaajoukkue on Suomen tapaan murroksessa. Vuoden 2006 karsintojen epäonnistumisen jälkeen maajoukkueessa tehtiin nuorennus leikkaus. Näissä karsinnoissa se ei kantanut vielä hedelmää, mutta tulevaisuudessa myös kanadalaisilta on odotettavissa menestystä.
Kanadan jalkapalloilua edistää myös jatkuva maahanmuutto. Erityisesti Etelä-Amerikan ja Itä-Euroopan maista saapuvat siirtolaiset tuovat mukanaan jalkapallokulttuuria, jota jääkiekkohullussa maassa on aiemmin puuttunut. Jo nyt Toronto FC:n ottelut ovat loppuunmyytyjä, vaikka joukkueen menestys ei ole viime vuosina ollut juuri Maple Leafsiä kummempaa

Vailla edustusta Kanada ei Ete
lä-Afrikan kisoissa ole. Kanadansomalialainen hiphop- ja maailmanmuusikki-artisti K’Naan esittää kisojen tunnuslaulun Wavin’ Flag yhdessä espanjalaisen David Bisbalin kanssa.
K’Naan on tunnettu kantaaottavista sanoituksistaan.
“Out of the darkness, I came farthest/Among hardest survival/Learn to survive, it can be bleak/Accept no defeat, surrender, retreat”, hän laulaa Wavin’ Flagissa.
Laulu sopii hyvin Etelä-Afrikan kisojen tunnariksi. Maa on tullut pitkän matkan pimeydestä, ja oppii nyt selviytymään ankeassa todellisuudessa. Tulevaisuus riippuu paljon siitä, heilutetaanko lippua yhdessä.
Jos lippu liehuu koko kisojen ajan, odotettavissa on hyvät kisat. Elleivät vuvuzelat ole sitä ennen tehnyt katsojista hulluja.