Etusivulle
Uusin pääkirjoitus
Artikkelit
News in english
Tapahtumia
Yhteystiedot
Kirjakauppa

Tilaukset
Linkit
Lukijoiden mielipiteitä
Hintoja ilmoittelusta

Mikä ihmeen Vapaa Sana? Katso tuonnempana alhaalla.

Kolumneja
Vuoden 2010 alkupuoliskolla kolumneja lehteen kirjoittaa Johannes Niemeläinen.

What is Vapaa Sana?
Vapaa Sana is a weekly tabloid published in Toronto in Finnish and partially in English. Published since 1931, the weekly claims to be the leading Finnish language media in North America. More

This website
At vapaasana,com the paper offers a selection of material published in the Vapaa Sana. Besides this side, the company maintains also (www) Finnishcanadian.com

Meille töihin?
Vapaa Sana ottaa vastaan Suomesta Centre for International Mobilityn harjoittelijoita. Lue tästä, mitä Vapaa Sana edellyttää.


Mikä ihmeen Vapaa Sana?
Vapaa Sana on riippumaton viikkosanomalehti, joka ilmestyy kerran viikossa Torontossa. Lehden nimi periytyy 1930-luvulta.Nimi johtaa joskus lehteä tuntemattoman pitämään Vapaata Sanaa ns hengellisenä lehtenä. Sitä se ei kuitenkaan ole.

Näillä sivuilla tarjoamme poimintoja sisällöstä, emme koko aineistoa. Vapaa Sana on tilauspohjainen lehti. Vuosikerta maksaa Kanadassa 100 dollaria ja GST-veron, nopeammin kirjepostina 150 dollaria.Tilaukset numeroon 1(416) 321 0808, klo 10-13 Toronton aikaa arkisin.


Yhtiömme
Kustannusyhtiö Vapaa Sana Press julkaisee viikkosanomalehtiä Vapaa Sana (Toronto) ja Canadan Sanomat (Thunder Bay). Yhtiön internetsivustot ovat www.vapaasana.com, www.canadansanomat.com ja www.finnishcanadian.com.

Yhtiön omistajapohja käsittää toistakymmentätuhatta kanadansuomalaista. Hallituksen puheenjohtaja on nyt John Majanlahti.

Kyselyjen johdosta ilmoitamme, että internetosoite vapaasana.net ei liity tämän kustannusyhtiön toimintaan.

Historiamme
Kesällä 2008 ilmestyi Lauri Toiviasen kirja Vapaan Sanan vaiheista. Tämän linkin takana voitte lukea myös VS:n 75-vuotisjuhlanumeron reportaaseja ja haastatteluja.

Torontoa uudelle?
Mitä kaupungin perinteinen suomalaiskenttä voi tarjota tulokkaalle? Kaupungin "vanhat suomalaiset" varmasti yllättävät nykysuomalaisen, mutta kokemus voi olla kiinnostavakin.

 


 



 

Johannes Niemeläisen kolumneja Vapaassa Sanassa keväällä 2010

Jäädäkö vai lähteä?

Olen ollut Kanadassa kohta 10
kuukautta ja palaan Suomeen luultavasti elokuun loppupuolella.
Työlupani kuitenkin sallisi työskentelyn Kanadassa tammikuun loppuun asti.
Samalla kun olen pohtinut, jäädäkö vai lähteä, olen joutunut punnitsemaan tarkoin tulevaisuuttani. Mitä oikein haluan?

Suurimalle osalle aikuisena Suomesta muuttaneille siirtolaiselle tämä lienee tuttu tarina. Jokainen on varmasti pohtinut, minkälaista elämä olisi synnyinmaassa.
Olisinko menestynyt paremmin vai huonommin? Olisinko läheisempi Suomessa olevan perheeni kanssa? Onko minulta jäänyt kokematta jokin tärkeä osa suomalaista kulttuuria? Millainen minä olisin suomalaisessa ympäristössä?
Kaikkien kysymysten alta paljastuu se tärkein kysymys, olisinko onnellisempi kuin nyt?

Ruoho on aina vihreämpää aidan toisella puolen, sananlasku kertoo. Sananlasku tietenkin leikittelee ihmispsykologialla: Harva on täysin tyytyväinen omaan nykytilanteeseensa.
Yksi asia on kuitenkin varma - arkielämän vaatimukset ovat samanlaisia kaikkialla, niin Kanadassa kuin Suomessakin. Työssä on käytävä, lapset ruokittava ja ihmissuhteita ylläpidettävä joka puolella maapalloa. Samat ongelmat seuraavat kaikkialle, vaikka muuttavatkin muotoaan eri maissa ja kulttuureissa.

Siirtolaisuus vaikuttaa kuitenkin arkielämän lähtökohtiin. Kanadassa pärjää paremmin neljännen polven torontolainen kuin eilen laivasta Halifaxiin astunut suomalainen, joka puhuu murtaen englantia.
Toisille suomalainen aksentti ei ole ongelma. Monet ovat rikastuneet, nousseet ammattiliiton johtoon tai kohonneet yliopiston professoriksi.
Eivätkä kaikki halua, eikä kaikkien tarvitse menestyä - silti voi olla onnellinen ja tyytyväinen.
Murtaen puhuttu englanti tietää kuitenkin kivistä tietä, jos aikoo nousta huipulle. Yritysmaailmassa kipuaminen huippujohtajaksi on vaikeaa, jos englannista tunnistaa sinut siirtolaiseksi. Politiikassa tulee aina leimatuksi siirtolaispoliitikoksi, jos puhuu Mikä Häkkinen -englantia.
Vaikeudet eivät rajoitu aksenttiin. Suomessa luodut verkostot ovat hyödyttömiä Kanadassa. Jos haluaa vaikuttaa täällä, pitää tutustua paikallisiin silmäätekeviin. Verkostoituminen vaatii vuosien työtä.

Usea siirtolainen tuli Kanadaan
ajatuksella, että tänne perustetaan koti. Uudemman polven suomalaiset maahanmuuttajat ovat kuitenkin harvoin varmoja siitä, mihin tulevat asettumaan.
Moni määräaikaisella työsopimuksella Kanadaan tullut on rakastunut, ja työlupa on venähtänyt kansalaisuudeksi. Onneksi en ole moista onnea kohdannut.
Päätökseni palata Suomeen onkin helppo. Haluan tulevaisuudessa vaikuttaa yhteiskuntaan, ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen on vahvasti kieli- ja kulttuurisidonnaista. Varsinaista syytä jäädä Kanadaan ei siis ole. Odottaahan kotona perhe ja kaverit.
Olen etuoikeutettu helpon valinnan edessä. Eräs suomalainen kaverini joutunee valitsemaan toisin.