UUTENA TORONTOSSA?
Mitä kaupungin perinteinen suomalaiskenttä voi tarjota tulokkaalle?

Historia on Kanadan suomalaisille vaikea asia

Kanadan suomalaiset tarvitset historian vaiheistaan. Tässä tiivistettynä professori Olavi Koivukankaan kannanotto. Koivukangas on turkulaisen suomalaista siirtolaisuutta tutkivan instituutin johtaja. Oheinen VS:n juttu julkaistiin toukokuussa 2009, numerossa 19/09.

Historia on kanadansuomalaisille ongelmallinen aihepiiri. Yhteistä historiaa ei ole kirjoitettu. Suomalaisen kentän eri osat ovat tuottaneet omia muisteluitaan, kukin lähtökohdistaan.
Historiantutkimuksen ammattilaiset ovat pääsääntöisesti saaneet osalta suomalaiskenttää "silmilleen", kun kanadansuomalaisuuden historiaan ovat tarttuneet. Aikalaisten näkemykset vaihtelevat suuresti riippuen siitä, millä puolelta suomalaista kenttää ovat toimineet.

Suomalaisen siirtolaistutkimuksen ykkösvaikuttaja professori Olavi Koivukangas ottaa nyt kuitenkin kantaa aiheeseen. Vapaa Sana esitti kysymyksen Kanadan suomalaisten historiatilanteesta (tavatessamme Australiassa) ja Koivukangas lupasi palata seuraavana päivänä.
- Kanadan suomalaisuudesta tulisi voida kirjoittaa vielä oikea historia, sanoi Koivukangas yön yli mietittyään.

Tieteellistä kokonaishistoriaa Kanadan suomalaisista ei ole kirjoitettu. "Historiaksi" on kutsuttu asianharrastajien ja vieläpä asianosaisten kirjaamia esityksiä.
"Kanadansuomalaisten historiana" julkaistiin mm rovasti Yrjö Raivion kirjoja.
- Raivion kirjoissa on virheitäkin, valittelee Koivukangas.
Raivio oli kirkonmies ja näki kanadansuomalaisuuden siitä näkökulmasta. Historiankirjoituksesta sanan yleispätevässä merkityksessä ei ollut kyse.
Raivion kirjan vastapuoleksi on sanottu toimittaja William Eklundin kokoamaa teosta "Kanadan rakentajat". Ansiokkaan uran kanadansuomalaisessa lehdistössä tehneellä Eklundillakin on aatteelliset lähtökohtansa. Nykysuomalainen huokaisee Eklundia lukiessaan ehkä muutaman kerran vähemmän kuin Ravion parissa.

Yhteiseksi historiaksi suunniteltu hanke jäi toteutumatta siihen ryhtyneen tutkija Edward Laineen kuoltua.

Kanadansuomalainen ykköshistorioitsija prof Varpu Lindström on tarkastellut osa-alueita mm naistutkimuksen kannalta. Koko yhteisöön liittyy teos "From Heroes to Enemies" suomalaistaustaisten maahanmuuttajien asemasta viime sotien aikana.

Kustannusyhtiö Vapaa Sana tilasi historiansa pitkäaikaiselta päätoimittajalta. Keskeisesti itse mukana ollut Lauri Toiviainen yltää kirjassaan mm kertomaan, että kilpailijasta (Vapaus) päätettiin vaieta ja kilpailija ikäänkuin poistaa reaalisesta todellisuudesta. Ja on kirjassa muutakin noteerattavaa, mutta tieteellinen lehdistöhistoria se ei ole, eikä sitä sellaisena ole markkinoitukaan.

Mutta takaisin mahdolliseen tulevaan historian pohditaan. Miten eteenpäin?
-Aihe sopisi nuorelle tutkijalle, arvelee Koivukangas.
- Tarvittaisiin mahdollisuus tehdä työtä Kanadassa, jonkin yliopiston puitteissa
Tietenkin aiheelle saattaisi ryhtyä joku kanadansuomalainen senioritutkijakin. Mutta rahoitusta hanke vaatisi.
Eli rahoituskysymys: Kenen intressissä olisi rahoittaa kanadansuomalaisten historiaa? Se ilmeisesti saisi kiukkuisen vastaanoton ainakin siinä osassa ns. kirkkosuomalaisia, joka vielä on kiukuttelukykyinen, ja muiden taholta ehkä hyväntahtoisen välinpitämättömyyden.

Kiinnostusta näin epäkiitolliseen hankkeeseen olisi ehkä vain julkisella vallalla, ainakin Suomen päässä. Valistuneet kanadansuomalaiset tahot ovat tietenkin myös mahdollisia rahoittajia.

Mutta tieteellisen historiankirjoituksen ongelmana on se, että lopputulos ei välttämättä ole ennakko-oletusten eikä varsinkaan ennakkotilauksen mukainen. Eli historian rahoittaja ottaa riskin, noin nykyhetken ja aikalaiskiitollisuuden näkokulmasta.

JN