 |











Uusi reportteri
Vapaassa
Sanassa aloittanut Vesa Lahtinen lupaa juttuja, joihin on helppo ottaa
kantaa.
Kolumnit
Vapaassa
Sanassa julkaistuja toimittajien kolumneja. Keväällä 2009
kolumneja on kirjoittanut Aku Karjalainen.
Toronto uudelle?
Mitä
kaupungin perinteinen suomalaiskenttä voi
tarjota tulokkaalle? Kaupungin "vanhat suomalaiset" varmasti
yllättävät nykysuomalaisen, mutta kokemus voi olla kiinnostavakin.
Meille töihin?
Vapaa
Sana ottaa vastaan Suomesta Centre for International Mobilityn kautta
harjoittelijoita. Monikulttuurinen Toronto ja sen mediakenttä ovat
todennäköisesti mielenkiintoinen kokemus. Muuhun palkkaamiseen
VS:llä ei ole taloudellisia mahdollisuuksia. Hakemukset hoitaa CIMO
Helsingissä. Lue tästä mitä
Vapaa Sana edellyttää.
Mikä ihmeen Vapaa Sana?
Vapaa
Sana on riippumaton viikkosanomalehti, joka ilmestyy kerran viikossa Torontossa.
Lehden nimi periytyy 1930-luvulta.
Nimi johtaa joskus lehteä tuntemattoman pitämään Vapaata
Sanaa ns hengellisenä lehtenä. Sitä se ei kuitenkaan ole.
Näillä
sivuilla tarjoamme poimintoja sisällöstä,
emme koko aineistoa. Vapaa Sana on tilauspohjainen lehti. Vuosikerta maksaa
Kanadassa 100 dollaria ja GST-veron, nopeammin kirjepostina 150 dollaria.Tilaukset
numeroon 1(416) 321 0808, klo 10-13 Toronton aikaa arkisin.
Yhtiömme
Kustannusyhtiö
Vapaa Sana Press julkaisee viikkosanomalehtiä Vapaa Sana (Toronto)
ja Canadan Sanomat (Thunder Bay). Yhtiön internetsivustot ovat www.vapaasana.com,
www.canadansanomat.com ja www.finnishcanadian.com.
Yhtiön
omistajapohja käsittää toistakymmentätuhatta kanadansuomalaista.
Kyselyjen
johdosta ilmoitamme, että internetosoite vapaasana.net ei liity tämän
kustannusyhtiön toimintaan.
Historiamme
Kesällä
2008 ilmestyi Lauri Toiviasen kirja Vapaan Sanan vaiheista. Tämän
linkin takana voitte lukea myös VS:n 75-vuotisjuhlanumeron
reportaaseja ja haastatteluja.
|
|
|
Tori veti väkeä
Suomi-päivät huipentuivat 14.–15.
helmikuuta Suomi-talolla järjestettyyn toritapahtumaan. Aikaisemmin
Bryant Parkissa pidetty tori oli nyt ensimmäistä kertaa
sisätiloissa, kun taas ruokatarjoilusta ja akankantokilpailusta
saatiin nauttia ulkoilmassa. Uudenlaiset järjestelyt olivat
houkutelleet paikalle runsaasti uteliaita, ja välillä
käyskentely sisätiloissa muuttui jopa tungokseksi. Moni
kaipasikin takaisin väljempään puistoympäristöön.
– Emme käy muuten suomalaistapahtumissa, mutta Suomipäiville
tulemme joka vuosi. Puistoympäristö oli viihtyisämpi,
mutta myös tämä vaikuttaa melko toimivalta, toteavat
Suomesta saapuneet Marita Tuuli ja Esko Keihäs.
Vaikka tilat eivät lyöneetkään vertoja puistolle,
löytyi järjestelyistä paljon myös kehuttavaa.
– Erityisen ilahduttavaa on, että talot järjestävät
tapahtuman yhteistyössä, ja näyttääkin
siltä, että kaikki toimii hyvin, miettivät Timminsistä
Floridassa talvehtivat Sisko ja Aarne Harjupanula.
Harjupanulat ovat huomanneet, että kanadansuomalaisiin tapahtumiin,
kuten suurjuhliin, verrattuna yleisön joukossa oli huomattavasti
enemmän toisen ja kolmannen polven siirtolaisia – joskin
juhlien pääkieli oli suomi.
– Täällä näkee useamman polven suomalaisia,
jotka ovat kiinnostuneita omista juuristaan. Kanadassa suurjuhlilla
on pääasiassa niitä, jotka ovat tulleet itse Suomesta.
Myös myyjien määrässä on hieman eroja.
– Kanadassa matkat ovat pitkät ja yhteisöt hajaantuneempia,
joten se vähentää osallistumista. Lisäksi Yhdysvalloissa
on enemmän ihmisiä ja monet myyjät talvehtivat täällä
jo valmiiksi, Harjupanulat arvelevat.
Torilla on vetovoimaa
Annikki Kohlin pysähtyy yhtäkkiä Aspasia Booksin
myyntipöydälle. Silmä on osunut mielenkiintoiseen
teokseen.
– Olen kiinnostunut valtavasti siirtolaisten historiasta,
sillä olenhan itsekin siirtolainen. Samalla haluan kertoa tyttärelleni
oman tarinani, thunderbaylainen Kohlin naurahtaa kaupat tehtyään.
Torilla ei heräteostoksilta voi välttyä. Kahteen
kerrokseen levittäytyneeseen toritapahtumaan osallistui yhteensä
20 kauppiasta ja 10 yhdistystä esittelemään omaa
toimintaansa. Kauppiaita oli saapunut pääasiassa ympäri
Yhdysvaltoja, mutta myös Kanadasta. Vielä aamupäivästä
pöydillä oli väljää, mutta iltapäivällä
Kalevala-korut, Iittalan lasiesineet, kirjat, vaatteet ja Karibian
risteilyt houkuttelivat pysähtymään ja tutustumaan
tarkemmin.
– Osallistumme aina suomalaistapahtumiin niin Kanadassa kuin
Yhdysvalloissa, sillä meillä on paljon suomalaisia asiakkaita
ja näissä tapahtumissa on hauska tunnelma. Tosin tällä
kertaa meillä on vain puolet tuotteistamme mukana, sillä
osa paketeista ei saapunut perille, kattoja valmistavaa Steel Tile
-yritystä johtava Matti Heino harmittelee.
Myös Varpu Lindströmin ja Börje Vähämäen
luotsaama Aspasia Books on tuttu näky suomalaisjuhlilla ympäri
Pohjois-Amerikkaa. Lindströmin mukaan toritapahtumilla on edelleen
suuri merkitys myynnin kannalta, vaikka Internet on kasvattanut
suosiotaan.
– Olen huomannut, että liikkeellä on kahdenlaisia
ostajia. Osa ostaa kerralla paljon, kun taas osa yhden teoksen itselle
tai jollekin toiselle lahjaksi, Lindström summaa.
Turistit löysivät paikalle
Torimyynnin ohessa Suomi Talolla riitti rutkasti myös muuta
ohjelmaa. Yleisö saikin nauttia niin suomalaisisänmaallishenkisestä
kuorolaulusta, tanssimusiikista, pelimanneista, kansantansseista
kuin Suomi-koulun oppilaiden tanssiesityksestä. Sekä lauantaina
että sunnuntaina iltapäivä huipentui akankantokilpailuun.
Anna K. Large oli saapunut Suomi-päiville Jacksonvillesta.
Hänelle Suomi-päivät merkitsevät paluuta suomalaisen
kulttuurin juurille.
– Kaupungissamme asuu vain noin tusinan verran suomalaisia,
joten suurin syy tänne tulooni oli päästä kuulemaan
suomenkielistä puhetta, ostamaan pullaa ja maistamaan suomalaista
kahvia, Large summaa.
Suomi-Talon puheenjohtaja Tapio Salin on mielissään torin
saamasta suuresta suosiosta.
– Kaikki on mennyt 150 prosenttisen hyvin. Kävijöitä
on ollut valtavasti, ja osa oli Finnairin lennolla tulleita suomalaisia
turisteja. Emme osanneet arvioida kävijämäärää,
sillä järjestimme tapahtuman ensimmäistä kertaa
tällä tavalla, Salin iloitsee.
Teksti ja kuvat: AKU KARJALAINEN, Vapaa Sana
|
|
 |

Suomi
Talon salissa oli iltapäivän tunteina ahdasta.
Anja
Kettusen nakkikioskin myyntivaltteja oli perinteinen suomalainen grilliruoka,
tosin ilman suomalasia nakkeja.
Mari
Frey tietää, että suomalaiset pitävät käsitöistä
ja etenkin Marimekon kuoseista.

Pentti
Sainion Lappilainen lettupiiri kuuluu viikon vakio-ohjelmaan.
|
 |
 |