Kolumnit
Vapaassa Sanassa julkaistuja toimittajien kolumneja. Keväällä 2009 kolumneja on kirjoittanut Aku Karjalainen.

Toronto uudelle?
Mitä kaupungin perinteinen suomalaiskenttä voi tarjota tulokkaalle? Kaupungin "vanhat suomalaiset" varmasti yllättävät nykysuomalaisen, mutta kokemus voi olla kiinnostavakin.

Meille töihin?
Vapaa Sana ottaa vastaan Suomesta Centre for International Mobilityn kautta harjoittelijoita. Monikulttuurinen Toronto ja sen mediakenttä ovat todennäköisesti mielenkiintoinen kokemus. Muuhun palkkaamiseen VS:llä ei ole taloudellisia mahdollisuuksia. Hakemukset hoitaa CIMO Helsingissä. Lue tästä mitä Vapaa Sana edellyttää.

Mikä ihmeen Vapaa Sana?

Vapaa Sana on riippumaton viikkosanomalehti, joka ilmestyy kerran viikossa Torontossa. Lehden nimi periytyy 1930-luvulta.

Nimi johtaa joskus lehteä tuntemattoman pitämään Vapaata Sanaa ns hengellisenä lehtenä. Sitä se ei kuitenkaan ole.

Näillä sivuilla tarjoamme poimintoja sisällöstä, emme koko aineistoa. Vapaa Sana on tilauspohjainen lehti. Vuosikerta maksaa Kanadassa 100 dollaria ja GST-veron, nopeammin kirjepostina 150 dollaria.Tilaukset numeroon 1(416) 321 0808, klo 10-13 Toronton aikaa arkisin.

Yhtiömme

Kustannusyhtiö Vapaa Sana Press julkaisee viikkosanomalehtiä Vapaa Sana (Toronto) ja Canadan Sanomat (Thunder Bay). Yhtiön internetsivustot ovat www.vapaasana.com, www.canadansanomat.com ja www.finnishcanadian.com.

Yhtiön omistajapohja käsittää toistakymmentätuhatta kanadansuomalaista.

Kyselyjen johdosta ilmoitamme, että internetosoite vapaasana.net ei liity tämän kustannusyhtiön toimintaan.

Historiamme

Kesällä 2008 ilmestyi Lauri Toiviasen kirja Vapaan Sanan vaiheista. Tämän linkin takana voitte lukea myös VS:n 75-vuotisjuhlanumeron reportaaseja ja haastatteluja.

AKU KARJALAISEN KOLUMNEJA VAPAASSA SANASSA KEVÄÄLLÄ 2009

Ahneutta paimentamassa

Kaikki tietävät, millainen loppu ahneella on, mutta tästä huolimatta ahneudelle ei näytä löytyvän rajoja. Laskentatoimen emeritusprofessori Pekka Pihlanto kirjoittaa Kanava-lehdessä, miten finanssikriisin petoksellisen toiminnan taustalta löytyi inhimillinen ahneus, joka pääsi kukoistamaan tuhoisin seurauksin valvonnan puuttuessa. Koko monimutkaisen vyyhdin jokaisessa vaiheessa joku halusi hyötyä taloudellisesti, kuitata oman osuutensa.

Pihlannon mukaan rahoitusmaailman asiantuntijoiden on ollut vaikea tunnistaa tätä inhimillistä piirrettä, sillä rahoitusmaailmassa ahneutta yleensä pidetään suorastaan hyveenä, koska se synnyttää innovaatioita ja pitää yhä paisuvat rahavirrat liikkeellä. Oman edun tavoittelua pidetään luontaisesti hyveenä, sillä sen uskotaan edistävän samalla myös yhteistä hyvää.

Pihlannon sanoihin on help-po yhtyä. Helsingin Sanomi-en artikkelissa johtamisen tutkimiseen erikoistuneet tutkijat pohtivat, mikä merkitys paheksutuilla osake- ja optiopalkkioilla on yritysjohtajille. Suomeen kannustepalkkiot rantautuivat Yhdysvalloista 1990-luvulla, ja ovat siitä asti aiheuttaneet kohua – niin suuruudellaan kuin huonolla ajoituksellaan.

Tutkijoiden mukaan kannustepalkkioilla on merkitystä yritysjohtajille, vaikka arkielämään palkkioilla ei olekaan vaikutusta – autot ja loma-asunnot ovat jo niin loistokkaita kuin vain voivat olla. Kyse onkin tutkijoiden mukaan siitä, että johtajat vertailevat itseään muihin kaltaisiinsa ja tekevät sosiaalista vertailua. He pyrkivät saamaan yhtä paljon valtaa kuin kollegansa.

Siis rahaa rahan päälle eli hyvää yli omien tarpeidensa. Toisaalta ydinkysymys yritysjohtajien kohdalla kuuluu, millä keinoin tulospalkkiot on hankittu.

Onko tälle ahneudelle sit-ten olemassa vaihtoeh-toa? Pihlannon mukaan voiton maksimointitavoite on iskostunut rahoitusalan ammattilaisten takaraivoon niin perusteellisesti, että se voittaa helposti muille aiheutetut haitat. Pihlanto näkeekin parhaana keinona rahoitusmaailman ahneuden kaitsemiseen markkinoiden tehokkaan sääntelyn.

On varmasti totta, että asennemaailman muokkaaminen olisi huomattavasti vaikeampaa ja monimutkaisempaa, etenkin kun talouselämässä vaikutukset mitataan ensisijaisesti lyhyellä tähtäimellä ja vaikutuksena pörssikursseihin – välillä hinnalla millä hyvänsä ja omaa etua ajaen.

Toisaalta asenteiden muuttamiselle on nyt tilausta. Vallitseva lama onkin otollinen aika uudenlaisten pelisääntöjen rakentamiseen, sillä epäonnistumisen ollessa vielä tuoreessa muistissa, on ihminen monesti halukas tarkistamaan omia ajatuksiaan ja asenteitaan. Liiketaloustieteessä kohtuullisen voiton käsite ollut jo kauan tunnettu, mutta kovassa rahoitusteoriassa sille ei ole annettu vielä tähän mennessä tilaa.

Ehkä uudenlaisen asenneilmaston kasvattaminen kannattaisi aloittaa arkielämän käyttäytymisestä. Kun seuraavan kerran menet seisovaan pöytään, muista, että tärkeintä ei ole ruoan eli voiton maksimointi, vaan itsensä ravitseminen. Viereisessä pöydässä saattaa nimittäin tarkkailla joku rahoitusalan ammattilainen. Lopulta hyödyt kuitenkin - tavalla tai toisella.

Aku Karjalainen