 |











Kolumnit
Vapaassa
Sanassa julkaistuja toimittajien kolumneja. Keväällä 2009
kolumneja on kirjoittanut Aku Karjalainen.
Toronto uudelle?
Mitä
kaupungin perinteinen suomalaiskenttä voi
tarjota tulokkaalle? Kaupungin "vanhat suomalaiset" varmasti
yllättävät nykysuomalaisen, mutta kokemus voi olla kiinnostavakin.
Meille töihin?
Vapaa
Sana ottaa vastaan Suomesta Centre for International Mobilityn kautta
harjoittelijoita. Monikulttuurinen Toronto ja sen mediakenttä ovat
todennäköisesti mielenkiintoinen kokemus. Muuhun palkkaamiseen
VS:llä ei ole taloudellisia mahdollisuuksia. Hakemukset hoitaa CIMO
Helsingissä. Lue tästä mitä
Vapaa Sana edellyttää.
Mikä ihmeen Vapaa Sana?
Vapaa
Sana on riippumaton viikkosanomalehti, joka ilmestyy kerran viikossa Torontossa.
Lehden nimi periytyy 1930-luvulta.
Nimi johtaa joskus lehteä tuntemattoman pitämään Vapaata
Sanaa ns hengellisenä lehtenä. Sitä se ei kuitenkaan ole.
Näillä
sivuilla tarjoamme poimintoja sisällöstä,
emme koko aineistoa. Vapaa Sana on tilauspohjainen lehti. Vuosikerta maksaa
Kanadassa 100 dollaria ja GST-veron, nopeammin kirjepostina 150 dollaria.Tilaukset
numeroon 1(416) 321 0808, klo 10-13 Toronton aikaa arkisin.
Yhtiömme
Kustannusyhtiö
Vapaa Sana Press julkaisee viikkosanomalehtiä Vapaa Sana (Toronto)
ja Canadan Sanomat (Thunder Bay). Yhtiön internetsivustot ovat www.vapaasana.com,
www.canadansanomat.com ja www.finnishcanadian.com.
Yhtiön
omistajapohja käsittää toistakymmentätuhatta kanadansuomalaista.
Kyselyjen
johdosta ilmoitamme, että internetosoite vapaasana.net ei liity tämän
kustannusyhtiön toimintaan.
Historiamme
Kesällä
2008 ilmestyi Lauri Toiviasen kirja Vapaan Sanan vaiheista. Tämän
linkin takana voitte lukea myös VS:n 75-vuotisjuhlanumeron
reportaaseja ja haastatteluja.
|
|
AKU
KARJALAISEN KOLUMNEJA VAPAASSA SANASSA KEVÄÄLLÄ 2009
“Olemme kapitalisteja”
Pohjoiseurooppalaisena
Kanadan sunnuntaiaukiolojen
vapaus on tuntunut hämmentävältä. Kun ostoskatu on
ruuhkautunut jopa sunnuntaina, on arkipäivän ja pyhäpäivän
eroa ollut vaikea erottaa.
Eräänä sunnuntaina ihmettelin asiaa parturin tuolissa,
ja vastauksena oli “olemme kapitalisteja” ja pitkä hyväntuulinen
nauru perään. Kaukana on se vanhemmille suomalaisille tuttu
todellisuus, jossa sunnuntait vietettiin visusti kotosalla, ja sunnuntaikävelyllä
sai mittailla lähes yksinään katuja.
Nyt kirkonmenojen tai brunssin jälkeen rattoisaa sunnuntaipäivää
voi jatkaa shoppaillen. Valinnan varaa löytyy aina vaatteista sisustukseen
ja autoista ruokaan. Ja jos silmä osuu johonkin suurempaan ostokseen,
voi nyt ainakin Toronton keskusta-alueella pujahtaa myös pankkiin
isomman setelinipun tai jopa lainan toivossa.
Mutta provinssien
kohdalla on eroja. Vieraillessani Montrealissa huomasin, että aukiolo
sunnuntaina ei olekaan tällä mantereella pelkkä itsestäänselvyys.
Siinä missä Torontossa ravintoloiden terassit pursuavat sunntaibrunssia,
-lounasta tai -päivällistä viettävistä asiakkaista,
oli moni montrealilainen ravintoloitsija tai kaupanpitäjä sunnuntaina
vapaapäivää viettämässä. Ehkäpä
kyse on niistä kuuluisista eurooppalaisista vaikutteista.
Myös Suomessa kauppojen sunnuntaiaukioloajat ovat tällä
hetkellä kiihkeän väittelyn kohteena. Toukokuun lopussa
Suomen hallitus antoi eduskunnalle lakiesityksen, jonka mukaan alle 400
neliön suuruisilta liikkeiltä poistettaisiin rajoitukset juhlapäiviä
lukuun ottamatta kokonaan, jolloin ne voisivat olla auki vaikka vuorokauden
ympäri. Myös suuremmat liikkeet voisivat olla avoinna sunnuntaisin
kaikkina vuodenaikoina kello 18 saakka, paitsi joulun alla laajennettuna
aina kello 21 saakka.
Mutta onko laajennus
sitten tarpeen – tai edes välttä-
mätön? Ei välttämättä. Aikaa ostosten tekemiseen
pitäisi löytyä tarpeeksi myös nykyisellään,
ja ehkäpä perustelujen motiivina ovat huomattavasti itsekkäämmät
pyrkimykset alkaen aina yksilön vapaudesta, joita ei saa säännöillä
rajoittaa. Pohjois-Amerikassa tämä kulttuuri on juurtunut suomalaisia
vahvemmin ihmisten alitajuntaan.
Itsekin on myönnettävä, että sunnuntaiaukioloajat
antavat selvästi tietynlaista vapautta, kun kauppaan ei tarvitse
kiirehtiä muiden menojen kustannuksella. Ja kun ihmisiä on liikkeellä
yhä enemmän, tulee kaupungista sunnuntaina huomattavasti eläväisempi,
jolloin vaihtoehdot vapaapäivän viettämiseen lisääntyvät.
Toisaalta huomioitava on myös yrittäjän vapaus, jota tässä
tapauksessa ei monestikaan ole. Auki on oltava, jotta asiakkaat eivät
karkaa viereiselle kilpailijalle; myyntitulot eivät kuitenkaan nouse
arkipäivän tasolle ja ovat harvemmin aukiolon motiivina.
Samalla työntekijät menettävät arvokasta vapaa-aikaa,
joka on pois niin itseltä kuin perheeltä. Eikä täällä
pyhätyöstä hyvitetä esimerkiksi tuplapalkalla tai
ylimääräisillä vapaapäivillä kuten Suomessa,
vaan se on työpäivä muiden joukossa. Vapaudella on molemmat
puolet.
Aku Karjalainen
|
 |
|
 |
 |