Kolumnit
Vapaassa Sanassa julkaistuja toimittajien kolumneja. Keväällä 2009 kolumneja on kirjoittanut Aku Karjalainen.

Toronto uudelle?
Mitä kaupungin perinteinen suomalaiskenttä voi tarjota tulokkaalle? Kaupungin "vanhat suomalaiset" varmasti yllättävät nykysuomalaisen, mutta kokemus voi olla kiinnostavakin.

Meille töihin?
Vapaa Sana ottaa vastaan Suomesta Centre for International Mobilityn kautta harjoittelijoita. Monikulttuurinen Toronto ja sen mediakenttä ovat todennäköisesti mielenkiintoinen kokemus. Muuhun palkkaamiseen VS:llä ei ole taloudellisia mahdollisuuksia. Hakemukset hoitaa CIMO Helsingissä. Lue tästä mitä Vapaa Sana edellyttää.

Mikä ihmeen Vapaa Sana?

Vapaa Sana on riippumaton viikkosanomalehti, joka ilmestyy kerran viikossa Torontossa. Lehden nimi periytyy 1930-luvulta.

Nimi johtaa joskus lehteä tuntemattoman pitämään Vapaata Sanaa ns hengellisenä lehtenä. Sitä se ei kuitenkaan ole.

Näillä sivuilla tarjoamme poimintoja sisällöstä, emme koko aineistoa. Vapaa Sana on tilauspohjainen lehti. Vuosikerta maksaa Kanadassa 100 dollaria ja GST-veron, nopeammin kirjepostina 150 dollaria.Tilaukset numeroon 1(416) 321 0808, klo 10-13 Toronton aikaa arkisin.

Yhtiömme

Kustannusyhtiö Vapaa Sana Press julkaisee viikkosanomalehtiä Vapaa Sana (Toronto) ja Canadan Sanomat (Thunder Bay). Yhtiön internetsivustot ovat www.vapaasana.com, www.canadansanomat.com ja www.finnishcanadian.com.

Yhtiön omistajapohja käsittää toistakymmentätuhatta kanadansuomalaista.

Kyselyjen johdosta ilmoitamme, että internetosoite vapaasana.net ei liity tämän kustannusyhtiön toimintaan.

Historiamme

Kesällä 2008 ilmestyi Lauri Toiviasen kirja Vapaan Sanan vaiheista. Tämän linkin takana voitte lukea myös VS:n 75-vuotisjuhlanumeron reportaaseja ja haastatteluja.

AKU KARJALAISEN KOLUMNEJA VAPAASSA SANASSA KEVÄÄLLÄ 2009

“Olemme kapitalisteja”

Pohjoiseurooppalaisena Kanadan sunnuntaiaukiolojen
vapaus on tuntunut hämmentävältä. Kun ostoskatu on ruuhkautunut jopa sunnuntaina, on arkipäivän ja pyhäpäivän eroa ollut vaikea erottaa.

Eräänä sunnuntaina ihmettelin asiaa parturin tuolissa, ja vastauksena oli “olemme kapitalisteja” ja pitkä hyväntuulinen nauru perään. Kaukana on se vanhemmille suomalaisille tuttu todellisuus, jossa sunnuntait vietettiin visusti kotosalla, ja sunnuntaikävelyllä sai mittailla lähes yksinään katuja.

Nyt kirkonmenojen tai brunssin jälkeen rattoisaa sunnuntaipäivää voi jatkaa shoppaillen. Valinnan varaa löytyy aina vaatteista sisustukseen ja autoista ruokaan. Ja jos silmä osuu johonkin suurempaan ostokseen, voi nyt ainakin Toronton keskusta-alueella pujahtaa myös pankkiin isomman setelinipun tai jopa lainan toivossa.

Mutta provinssien kohdalla on eroja. Vieraillessani Montrealissa huomasin, että aukiolo sunnuntaina ei olekaan tällä mantereella pelkkä itsestäänselvyys. Siinä missä Torontossa ravintoloiden terassit pursuavat sunntaibrunssia, -lounasta tai -päivällistä viettävistä asiakkaista, oli moni montrealilainen ravintoloitsija tai kaupanpitäjä sunnuntaina vapaapäivää viettämässä. Ehkäpä kyse on niistä kuuluisista eurooppalaisista vaikutteista.

Myös Suomessa kauppojen sunnuntaiaukioloajat ovat tällä hetkellä kiihkeän väittelyn kohteena. Toukokuun lopussa Suomen hallitus antoi eduskunnalle lakiesityksen, jonka mukaan alle 400 neliön suuruisilta liikkeiltä poistettaisiin rajoitukset juhlapäiviä lukuun ottamatta kokonaan, jolloin ne voisivat olla auki vaikka vuorokauden ympäri. Myös suuremmat liikkeet voisivat olla avoinna sunnuntaisin kaikkina vuodenaikoina kello 18 saakka, paitsi joulun alla laajennettuna aina kello 21 saakka.

Mutta onko laajennus sitten tarpeen – tai edes välttä-
mätön? Ei välttämättä. Aikaa ostosten tekemiseen pitäisi löytyä tarpeeksi myös nykyisellään, ja ehkäpä perustelujen motiivina ovat huomattavasti itsekkäämmät pyrkimykset alkaen aina yksilön vapaudesta, joita ei saa säännöillä rajoittaa. Pohjois-Amerikassa tämä kulttuuri on juurtunut suomalaisia vahvemmin ihmisten alitajuntaan.

Itsekin on myönnettävä, että sunnuntaiaukioloajat antavat selvästi tietynlaista vapautta, kun kauppaan ei tarvitse kiirehtiä muiden menojen kustannuksella. Ja kun ihmisiä on liikkeellä yhä enemmän, tulee kaupungista sunnuntaina huomattavasti eläväisempi, jolloin vaihtoehdot vapaapäivän viettämiseen lisääntyvät.

Toisaalta huomioitava on myös yrittäjän vapaus, jota tässä tapauksessa ei monestikaan ole. Auki on oltava, jotta asiakkaat eivät karkaa viereiselle kilpailijalle; myyntitulot eivät kuitenkaan nouse arkipäivän tasolle ja ovat harvemmin aukiolon motiivina.

Samalla työntekijät menettävät arvokasta vapaa-aikaa, joka on pois niin itseltä kuin perheeltä. Eikä täällä pyhätyöstä hyvitetä esimerkiksi tuplapalkalla tai ylimääräisillä vapaapäivillä kuten Suomessa, vaan se on työpäivä muiden joukossa. Vapaudella on molemmat puolet.

Aku Karjalainen