 |











UUTENA TORONTOSSA?
Mitä kaupungin perinteinen suomalaiskenttä
voi tarjota tulokkaalle?
|
|
“Yritys
AC antoi hyvän pohjan elämälle”
-urheiluseuran entiset aktiivit kokoontuivat seuran 100
vuotisjuhlapiknikille
Kanadassa on elänyt vahvana suomalainen työväen urheiluseuraperinne:
maassa on ollut suomalaisten perustamia vasemmistolaisia urheiluseuroja
1900-luvun alun vuosista lähtien. Urheiluseurat, joiden nimet tyypillisesti
heijastelivat positiivisia ominaisuuksia kuten Yritys, Into, Ahkera –nimistä
saattaa päätellä, toivat yhteen niin nuoret ja vanhat,
miehet ja naiset. Seurojen toimintaan kuului olennaisena osana myös
kulttuuri näytelmien, tanssien ja musiikin muodossa. Vaikka seuroja
ei enää ole olemassa, elävät ne yhä niiden parissa
kasvaneiden muistoissa sekä heidän positiivisessa asenteessaan
urheilua ja yleensä ruumiinkulttuuria kohtaan.
Yksi näistä urheiluseuroista, Yritys AC, vietti viime viikonloppuna
Torontossa epävirallista 100-vuotisjuhlaansa piknikin merkeissä.
Vaikka seuran toiminta hiipui jo 60-luvun lopulla, seuran toiminnan parissa
kasvaneet halusivat muistaa yhdistystä, joka toi heidät aikoinaan
liikunnan ja terveiden elämäntapojen pariin.
Torontossa toiminut Yritys oli ajastaan edellä, mitä amatööriurheiluun,
erityisesti yleisurheiluun, tuli.
"Paljon ennen kuin urheilusta tuli 'iso juttu' Kanadassa, Yritys
ja muut suomalaiset urheiluseurat olivat jo pitkällä amatööriurheilussa",
Yrityksen entinen aktiivi Bill Heikkilä kertoo. Yrityksellä
oli muun muassa olympiamittainen yleisurheilukenttä alueella , joka
nykyään on osa Toronton Rowntree Mills -puistoa. "Tarmola"
-nimisen työväen virkistysalueen yhteydessä sijainnutta
kenttää käyttivät 30-luvulla harjoitteluunsa myös
kanadalaiset olympiaurheilijat sillä samantasoisista kentistä
oli tuolloin pulaa. Ei siis ihme, että tunnettu kanadalainen urheiluhistorioitsija
Bruce Kidd on luonnehtinut Yritystä parhaiten organisoiduksi etniseksi
urheiluseuraksi Kanadassa.
Osallistuminen kaikkein tärkeintä
Will Bohm tuli seuraan toimintaan mukaan suurin piirtein vuoden 1945 tienoilla.
Seuran puheenjohtajanakin viisi vuotta toiminut Bohm kertoo, että
Yritys ja urheilu on ollut hyvin tärkeässä roolissa hänen
elämässään; “Sitä kautta tapasin vaimoni
-sitä olennaisemassa osassa ei kai seura voi ollakaan”, Bohm
vitsailee.
Seura on antanut Bohmille, vaimon lisäksi, myös terveen elämän
puitteet –niin fyysisesti kuin henkisestikin. Bohmille kilpailu
ei koskaan ollut urheilussa pääasia, vaan tärkeintä
on ollut osanotto. “Yritys AC:n kautta olen myös saanut elinikäisiä
ystäviä”, hän sanoo ja viittaa kädellään
piknik-eväisiin ja keskusteluihin uppoutuneita yritysläisiä.
Vaikka seura onkin ollut suomalaisvetoinen, se on Bohmin mukaan heijastellut
myös Kanadan kehitystä maana.
“Seuran jäsenistön ensimmäinen sukupolvi koostui
suomalaisista, mutta seuraavassa sukupolvessa oli mukana muitakin, esimerkiksi
ukrainalaisia”, hän kertoo.
“Emme siis olleet mitenkään muun yhteiskunnan ulkopuolella”.
Olympia-keihään-heittäjäksi Yrityksen riveistä
Bill Heikkilälle Yritys AC:n riveissä kilpaileminen ei tuonut
ainoastaan terveitä elämäntapoja, vaan se vei miehen olympiakentille
asti. Vuonna 1968 Kanadaa Meksikon olympialaisissa edustanut Heikkilä
nimittäin innostui Yrityksen riveissä keihäänheitosta
niin paljon, että se vei miehen urheilustipendillä Oregonin
yliopistoon ja siellä keihäänheiton huippuvalmennukseen.
Kanadan ennätys on Heikkilän toimesta rikkoutunut pariinkin
otteeseen.
Heikkilä innostui Yrityksen kautta myös jääkiekosta,
ja hän pelasikin 16-vuotiaana Toronto Maple Leafsien farmijoukkueessa
Toronto Marlborosissa kunnes ymmärsi ettei “pääsisi
lajissa enää pidemmälle”.
Heikkilä kirjaimellisesti kasvoi Yrityksen parissa.
“Minähän synnyin suoraan Yrityksen toimintaan”,
Heikkilä, jonka molemmat vanhemmat olivat Yrityksen aktiivijäseniä,
kertoo. Seuralla on ollut Heikkilän elämässä “valtava
rooli”. Se paitsi aloitti hänen urheilu-uransa, niin myös
antoi hänelle mahdollisuuden kokeilla eri lajeja positiivisessa ja
kannustavassa ympäristössä. Yrityksen toiminta oli nimittäin
varsin laaja-alaista ja lajirajojen rikkomista kannustettiin.
“Keihäänheitosta tuli erikoisalaani, mutta kun olimme
nuoria teimme kaikkea yleisurheilusta voimisteluun”, Heikkilä
selostaa.
Valmentaja ja urheiluselostaja
Nyt jo eläkkeelle jääneelle Heikkilällä urheilu
on kulkenut mukana myös ammattiuralla. Heikkilä teki 35 -vuotisen
uran Kanadan liittovaltion amatööriurheilua tukevan viraston
Sports Canadan palveluksessa. Lisäksi hän on valmentanut, ja
valmentaa edelleen, nuoria keihäänheitossa. Hän myös
vetää keihäänheittoklinikoita lapsille sekä liikunnanopettajille,
jotka haluavat tutustutttaa oppilaitaan lajiin.
"Kanadassa on niin vähän ihmisiä, jotka osaavat keihäänheittoa
ja voivat opettaa sitä", Heikkilä kertoo.
"Olen huolissani lasten ylipainosta ja liikunnan puutteesta ja sen
seurauksista yhteiskunnalle", hän lisää lopuksi.
Viime kesänä Heikkilä päätyi myös puolivahingossa
televisioon urheilukommentaattoriksi. CBC:n Ron MacLean (Hockey Nigh in
Canadan legendaarinen juontaja) nimittäin kuuli Heikkilän olevan
Helsingissä viime kesäisen yleisurheilun MM-kisojen aikaan ja
pyysi häntä kommentoimaan keihäänheittoa. Miehet olivat
sattumalta tavanneet aikoinaan muussa yhteydessä ja vaihtaneet yhteystietoja.
Samalla reissulla Heikkilä kävi myös tervehtimässä
vanhaa kilpakumppaniaan Meksikon olympialaisista, Jorma Kinnusta. Kinnunen
sijoittui kyseisissä kisoissa toiseksi ja seuraavana vuonna otti
haltuunsa maailmanennätyksen.
Virpi Oinonen, teksti ja kuvat
|
 |

Will Bohm.
Bill Heikkilä -seuran olympialaisiin asti yltänyt kasvatti.
Toronto Yritys AC
Yritys AC on yksi vanhimmista suomalaiskanadalaisista
urheiluseuroista. Sen alkuunpanija oli Karl Lehto, joka muutti Suomesta
Kanadaan 24-vuotiaana vuonna 1902. Voimistelulle omistautuneena miehenä
hän pyrki alusta lähtien innostamaan muita suomalaisia siirtolaisia
urheiluseuran perustamiseen Torontoon. Seura perustettiin lopulta vuonna
1906 Toronton Suomalaisen Seuran (Finnish Society of Toronto) suojeluksessa.
Kahtena ensimmäisenä vuonna seura oli miehille, mutta vuonna
1908 ryhmä naisvoimistelijoita liittyi seuraan tehden seurasta kaikille
avoimen.
Seuran alkupäivinä oli pulaa kunnon välineistä ja
niitä jouduttiinkin usein itse tekemään käsillä
olevista materiaaleista.
Uuden siirtolaisaallon saavuttua Suomesta 20-luvulla seuran toiminta alkoi
toden teolla kukoistaa. Seuran yleisurheilutoiminta puolestaan hyppäsi
kertaheitolla aimo loikan eteenpäin kun Canadan Suomalaisen Järjestö
(Finnish Organization of Canada) vuonna 1927 osti maa-alueen Humber -joen
rannalta Tarmola-nimisen kesäsiirtolan rakentamiseksi. Virkistysalueen
yhteyteen rakennettiin olympiamitat töyttövö urheilukenttä,
joka aikoinaan oli Kanadassa harvinaisuus.
Seuran jäsenistön määrä vaihteli epävarman
työllisyystilanteen mukaan. Monien jäsenten täytyi muuttaa
pois Toronton aluuelta ja takaisin töiden perässä.
Yritys AC:n lajivalikoimaan kuului voimistelun ja yleisurheilun lisäksi
muun muassa kansantanssia, hiihtoa, lentopalloa ja jääkiekkoa.
Myös sosiaalinen ja kulttuuritoiminta kuului olennaisena osana seuran
toimintaan.
Seuran viimeiset päivät koittivat vuonna 1968 jolloin Tarmola
ja sen yhteydessä ollut yleisurheilukenttä myytiin. Lopullisesti
seurassa pistettiin hanskat naulaan vuonna 1983, jolloin seuran harjoitustilana
toiminut Don Hall Torontossa pistettiin lopulta myyntiin.
Lähde: Sports Pioneers: A History of the Finnish-Canadian
Amateur Sports Federation 1906-1986 (Jim Tester, ed)
|
 |
 |