 |











UUTENA TORONTOSSA?
Mitä kaupungin perinteinen suomalaiskenttä
voi tarjota tulokkaalle?
|
|
Kirkkokoti kuntoon!
Montrealissa halutaan kunnostaa myyntiuhan alla ollut
vanha kirkkorakennus
Pyhän Mikaelin suomalaisen seurakunnan omistama goottilaistyylinen
kivitalo Montrealin kantakaupungissa on pitkään ollut huonokuntoinen.
Katto vuotaa, maali lohkeilee seinistä ja erilaiset vesivahingot
ovat aiheuttaneet vaurioita ympäri rakennusta. Edellinen kirkkovaltuusto
oli jo myymässä vuonna 1870 rakennettua kirkkona ja kokoontumispaikkana
toimivaa kiinteistöä ja suunnittelemassa vaihtoehtoisten tilojen
hankintaa noin 60 hengen pienenevälle montrealilaisseurakunnalle.
Ei rahaa ylläpitoon
Rakennuksen myynnin kannalla ollut tuolloinen seurakunnan pastorin viransijaisuutta
hoitanut Kyllikki Pitts kertoo, että ylläpitokustannukset olivat
keskeinen syy siihen, että myyntihanke tuli esiin seurakuntaneuvostossa.
“Seurakunnan kolehti- ym muut tulot eivät olleet riittävät
kulujen kattamiseen”, Pitts sanoo.
Pittsin mukaan silloisen seurakuntaneuvoston suunnitelmissa oli pienemmän,
vähemmän korjaustöitä vaativan kiinteistön hankkiminen
joko rakentamalla uusi tila tai ostamalla helposti kunnostettavat kokoontumistilat.
“Näitä tiloja suunniteltiin ottaen huomioon seurakunnan
tilaisuudet ja muiden suomalaisyhteisöjen kokoontumistilojen tarve”,
hän kertoo. “Nykyisen kiinteistön myyntihinnasta olisi
suuri osa sijoitettu rahastoon, joka olisi tehnyt mahdolliseksi vakinaisen
työntekijän palkkaamisen pitkäksi ajaksi eteenpäin”.
Lisäksi rahoilla olisi Pittsin mukaan mahdollisesti saatu seurakunnalle
vakituinen pastori.
Suomalaistoiminnan keskus
Seurakuntalaisten selvä enemmistö kuitenkin vastusti talon myyntiä.
Rakennuksesta on vuosien saatossa nimittäin tullut monella tapaa
alueen suomalaisyhteisön keskuspaikka ei vain hengellisesti vaan
myös sosiaalisesti. Monille seurakuntalaisille ja muille talon käyttäjille
rakennuksen myynti olisi tarkoittanut tämän pidetyn, kaikille
sopivan kokoontumispaikan menettämistä. Vuodesta 1960 suomalaisseurakunnan
omistukseen tulleessa rakennuksessa kokoontuu useita Quebecin suomalaisjärjestöjä
kuten Suomi-seura, Suomi Koulu, Canadian Friends of Finland sekä
Montrealin aseveljet.
“Kirkko palvelee todella monia ihmisiä. Kyse on oikeasta monitoimitalosta!”
seurakunnan pianistina ja kirkkokodin rakennuskomitean puheenjohtajana
toimiva Helen Richard kertoo.
Monet suomalaismatkaajat puolestaan ovat pitäneet kirkkokotia levähdyspisteenään,
sillä rakennuksen yläkerrassa sijaitsee neljä huonetta,
joissa matkailijat ovat voineet yöpyä kohtuullista korvausta
vastaan.
”Kyseessä on hyvin erikoislaatuinen paikka –jokainen
on siellä tervetullut”, Richard sanoo.
Kirkko kuntoon talkoovoimin
Ristiriidoilta oli myyntiasiassa vaikea välttyä, mutta niin
kuin monesti tapaa käydä kriisit synnyttävät kaiken
negatiivisen lisäksi myös jotain hyvää. Myyntiprojekti
nimittäin sai kirkkokotia käyttävän nuoremman polven
aktivoitumaan, jotta huonokuntoinen rakennus saataisiin taas arvolleen
sopivaan kuntoon. Huhtikuun alussa ryhmä seurakuntalaisia perusti
rakennuskomitean hoitamaan rakennuksen kunnostusta.
”Pidämme kriisiä positiivisena asiana koska se on saanut
meidät huomaamaan, että kaikkien on tehtävä jotain
jos he haluavat edelleen nauttia rakennuksesta”, Richard kertoo.
Tarkoituksena on nyt kerätä rahaa talon kunnostukseen sekä
käyttää rakennuskomitean jäsenistön remonttitaitoja
hyväksi.
Remontti omin voimin on Richardin mukaan täysin tehtävissä.
”Yhteisössä on paljon asiantuntemusta ja tietotaitoa tältä
alalta”, hän kertoo.
Richard on lisäksi kokoamassa dokumentteja talon historiasta ja alkuperästä,
jotta seurakunta voi hakea rakennukselle Quebecin kulttuuriministeriöltä
perintökohdestatusta eli toisin sanoen suojella rakennuksen.
”Jos saamme rakennukselle perintökohdestatuksen voimme hakea
provinssilta rahoitusta läpikotaista kunnostusta varten”, Richard
kertoo suunnitelman taka-ajatuksesta.
”Statuksen saaminen on kuitenkin hyvin epävarmaa”, hän
lisää.
Rahankerääminen erilaisin tempauksin kuuluu myös olennaisesti
kirkkokodin kunnostamisprojektiin. Tarkoitus on erilaisilla myyjäisillä
ja tapahtumilla saada kokoon tarvittavia varoja, joilla esimerkiksi talon
murheenkryyniksi muodostunut katto saataisiin korjattua.
Toukokuun lopussa kunnostustoiminnasta kiinnostuneet Montrealinsuomalaiset
käärivätkin hihansa ylös ensimmäisen kerran ja
järjestivät kirkon puutarhassa kirpputorin.
Myös kirkkokodin yläkerran huoneiden vuokraamisesta opiskelijoille
on puhuttu.
Virpi Oinonen, teksti ja kuvat
|
 |

FinnFling 06, Kekkereiden
ohjelmatietoja saa paperiversiona
Thunder
Bayssä Scandianavian
Delistä. Taina Maki Chacal kehottaa
Pörssimeklareiden kodista suomalaisten kirkoksi
Arvostetussa kaupunginosassa sijaitsevan
rakennuksen suunnitteli kuuluun arkkitehtiperheeseen kuuluva John James
Brown, jonka isän kädenjälkiä ovat muun muassa silloisen
Kanadan pääkaupungin Kingstonin parlamenttitalo ja historiallinen
keskusta, sekä Montealissa sijaitsevan McGillin yliopiston monet
historialliset rakennukset. Talo on osa niin kutsuttua “neliömailia”,
jolla asuivat 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun Kanadan raharikkaat.
Tuohon aikaan Montreal oli Kanadan talouden veturi ja maan taloudellinen
keskus. ”Itse asiassa tällä alueella asuneet ihmiset omistivat
80 prosenttia silloisen Kanadan varallisuudesta”, aiheeseen kirjastoissa
ja arkistoissa perehtynyt helen Richard kertoo.
Talon rakennutti pörssimeklarina toiminut Charles Geddes ja talo
on ilmeisesti pysynyt pitkälti kyseisen ammattialan harjoittajien
käsissä, sillä suomalainen seurakunta osti talon vuonna
1960 Herbert Carson Flood –nimisen pörssimeklarin perikunnalta.
Talo ei päätynyt sattumalta Seurakunnan haltuun.
”Talossa oli työskennellyt suomalainen kokki, joka sittemmin
ilmeisesti vihjaisi talon myynnissä olosta kirkolleen”, Richard
kertoo.
“Kirkko piti taloa täydellisenä heidän tarkoituksiinsa
–sijainti on loistava ja yläkerrassa oli tilaa pastorin asunnolle”.
Talolla on myös arkkitehtuurista arvoa, sillä kyseessä
on yksi Montrealin harvoja 1800-luvun lopun niin sanotuista goottilaistyyppisistä
yksityistaloista (“gothic cottage”), joissa on säilynyt
talon yhteyteen kuuluva pihapiiri koskemattomana. Talon takaa löytyy
nimittäin viehättävä pieni puutarha suihkulähteineen,
kiviaitoineen ja piharakennuksineen.
“Päärakennusta tosin muutettiin 20-luvulla aika lailla,
joten talo ei tosin enää näytä siltä goottilaiselta
rakennukselta joka se alunperin oli”, Richard kertoo.
|
 |
 |