Etusivulle
Uusin pääkirjoitus
Artikkelit
News in english
Tapahtumia
Yhteystiedot
Kirjakauppa

Tilaukset
Linkit
Lukijoiden mielipiteitä
Hintoja ilmoittelusta

UUTENA TORONTOSSA?
Mitä kaupungin perinteinen suomalaiskenttä voi tarjota tulokkaalle?






 


Kirkkokoti kuntoon!
Montrealissa halutaan kunnostaa myyntiuhan alla ollut vanha kirkkorakennus

Pyhän Mikaelin suomalaisen seurakunnan omistama goottilaistyylinen kivitalo Montrealin kantakaupungissa on pitkään ollut huonokuntoinen. Katto vuotaa, maali lohkeilee seinistä ja erilaiset vesivahingot ovat aiheuttaneet vaurioita ympäri rakennusta. Edellinen kirkkovaltuusto oli jo myymässä vuonna 1870 rakennettua kirkkona ja kokoontumispaikkana toimivaa kiinteistöä ja suunnittelemassa vaihtoehtoisten tilojen hankintaa noin 60 hengen pienenevälle montrealilaisseurakunnalle.

Ei rahaa ylläpitoon

Rakennuksen myynnin kannalla ollut tuolloinen seurakunnan pastorin viransijaisuutta hoitanut Kyllikki Pitts kertoo, että ylläpitokustannukset olivat keskeinen syy siihen, että myyntihanke tuli esiin seurakuntaneuvostossa. “Seurakunnan kolehti- ym muut tulot eivät olleet riittävät kulujen kattamiseen”, Pitts sanoo.
Pittsin mukaan silloisen seurakuntaneuvoston suunnitelmissa oli pienemmän, vähemmän korjaustöitä vaativan kiinteistön hankkiminen joko rakentamalla uusi tila tai ostamalla helposti kunnostettavat kokoontumistilat.
“Näitä tiloja suunniteltiin ottaen huomioon seurakunnan tilaisuudet ja muiden suomalaisyhteisöjen kokoontumistilojen tarve”, hän kertoo. “Nykyisen kiinteistön myyntihinnasta olisi suuri osa sijoitettu rahastoon, joka olisi tehnyt mahdolliseksi vakinaisen työntekijän palkkaamisen pitkäksi ajaksi eteenpäin”. Lisäksi rahoilla olisi Pittsin mukaan mahdollisesti saatu seurakunnalle vakituinen pastori.

Suomalaistoiminnan keskus
Seurakuntalaisten selvä enemmistö kuitenkin vastusti talon myyntiä. Rakennuksesta on vuosien saatossa nimittäin tullut monella tapaa alueen suomalaisyhteisön keskuspaikka ei vain hengellisesti vaan myös sosiaalisesti. Monille seurakuntalaisille ja muille talon käyttäjille rakennuksen myynti olisi tarkoittanut tämän pidetyn, kaikille sopivan kokoontumispaikan menettämistä. Vuodesta 1960 suomalaisseurakunnan omistukseen tulleessa rakennuksessa kokoontuu useita Quebecin suomalaisjärjestöjä kuten Suomi-seura, Suomi Koulu, Canadian Friends of Finland sekä Montrealin aseveljet.
“Kirkko palvelee todella monia ihmisiä. Kyse on oikeasta monitoimitalosta!” seurakunnan pianistina ja kirkkokodin rakennuskomitean puheenjohtajana toimiva Helen Richard kertoo.
Monet suomalaismatkaajat puolestaan ovat pitäneet kirkkokotia levähdyspisteenään, sillä rakennuksen yläkerrassa sijaitsee neljä huonetta, joissa matkailijat ovat voineet yöpyä kohtuullista korvausta vastaan.
”Kyseessä on hyvin erikoislaatuinen paikka –jokainen on siellä tervetullut”, Richard sanoo.

Kirkko kuntoon talkoovoimin

Ristiriidoilta oli myyntiasiassa vaikea välttyä, mutta niin kuin monesti tapaa käydä kriisit synnyttävät kaiken negatiivisen lisäksi myös jotain hyvää. Myyntiprojekti nimittäin sai kirkkokotia käyttävän nuoremman polven aktivoitumaan, jotta huonokuntoinen rakennus saataisiin taas arvolleen sopivaan kuntoon. Huhtikuun alussa ryhmä seurakuntalaisia perusti rakennuskomitean hoitamaan rakennuksen kunnostusta.
”Pidämme kriisiä positiivisena asiana koska se on saanut meidät huomaamaan, että kaikkien on tehtävä jotain jos he haluavat edelleen nauttia rakennuksesta”, Richard kertoo. Tarkoituksena on nyt kerätä rahaa talon kunnostukseen sekä käyttää rakennuskomitean jäsenistön remonttitaitoja hyväksi.
Remontti omin voimin on Richardin mukaan täysin tehtävissä.
”Yhteisössä on paljon asiantuntemusta ja tietotaitoa tältä alalta”, hän kertoo.
Richard on lisäksi kokoamassa dokumentteja talon historiasta ja alkuperästä, jotta seurakunta voi hakea rakennukselle Quebecin kulttuuriministeriöltä perintökohdestatusta eli toisin sanoen suojella rakennuksen.
”Jos saamme rakennukselle perintökohdestatuksen voimme hakea provinssilta rahoitusta läpikotaista kunnostusta varten”, Richard kertoo suunnitelman taka-ajatuksesta.
”Statuksen saaminen on kuitenkin hyvin epävarmaa”, hän lisää.
Rahankerääminen erilaisin tempauksin kuuluu myös olennaisesti kirkkokodin kunnostamisprojektiin. Tarkoitus on erilaisilla myyjäisillä ja tapahtumilla saada kokoon tarvittavia varoja, joilla esimerkiksi talon murheenkryyniksi muodostunut katto saataisiin korjattua.
Toukokuun lopussa kunnostustoiminnasta kiinnostuneet Montrealinsuomalaiset käärivätkin hihansa ylös ensimmäisen kerran ja järjestivät kirkon puutarhassa kirpputorin.
Myös kirkkokodin yläkerran huoneiden vuokraamisesta opiskelijoille on puhuttu.

Virpi Oinonen, teksti ja kuvat

 

 

 


FinnFling 06, Kekkereiden
ohjelmatietoja saa paperiversiona

Thunder Bayssä Scandianavian
Delistä. Taina Maki Chacal kehottaa


Pörssimeklareiden kodista suomalaisten kirkoksi

Arvostetussa kaupunginosassa sijaitsevan rakennuksen suunnitteli kuuluun arkkitehtiperheeseen kuuluva John James Brown, jonka isän kädenjälkiä ovat muun muassa silloisen Kanadan pääkaupungin Kingstonin parlamenttitalo ja historiallinen keskusta, sekä Montealissa sijaitsevan McGillin yliopiston monet historialliset rakennukset. Talo on osa niin kutsuttua “neliömailia”, jolla asuivat 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun Kanadan raharikkaat. Tuohon aikaan Montreal oli Kanadan talouden veturi ja maan taloudellinen keskus. ”Itse asiassa tällä alueella asuneet ihmiset omistivat 80 prosenttia silloisen Kanadan varallisuudesta”, aiheeseen kirjastoissa ja arkistoissa perehtynyt helen Richard kertoo.
Talon rakennutti pörssimeklarina toiminut Charles Geddes ja talo on ilmeisesti pysynyt pitkälti kyseisen ammattialan harjoittajien käsissä, sillä suomalainen seurakunta osti talon vuonna 1960 Herbert Carson Flood –nimisen pörssimeklarin perikunnalta.
Talo ei päätynyt sattumalta Seurakunnan haltuun.
”Talossa oli työskennellyt suomalainen kokki, joka sittemmin ilmeisesti vihjaisi talon myynnissä olosta kirkolleen”, Richard kertoo.
“Kirkko piti taloa täydellisenä heidän tarkoituksiinsa –sijainti on loistava ja yläkerrassa oli tilaa pastorin asunnolle”.
Talolla on myös arkkitehtuurista arvoa, sillä kyseessä on yksi Montrealin harvoja 1800-luvun lopun niin sanotuista goottilaistyyppisistä yksityistaloista (“gothic cottage”), joissa on säilynyt talon yhteyteen kuuluva pihapiiri koskemattomana. Talon takaa löytyy nimittäin viehättävä pieni puutarha suihkulähteineen, kiviaitoineen ja piharakennuksineen.
“Päärakennusta tosin muutettiin 20-luvulla aika lailla, joten talo ei tosin enää näytä siltä goottilaiselta rakennukselta joka se alunperin oli”, Richard kertoo.