Etusivulle
Uusin pääkirjoitus
Artikkelit
News in english
Tapahtumia
Yhteystiedot
Kirjakauppa

Tilaukset
Linkit
Lukijoiden mielipiteitä
Hintoja ilmoittelusta
Kolumnit
Vapaassa Sanassa julkaistuja toimittajien kolumneja. Keväällä 2009 kolumneja on kirjoittanut Aku Karjalainen.

Toronto uudelle?
Mitä kaupungin perinteinen suomalaiskenttä voi tarjota tulokkaalle? Kaupungin "vanhat suomalaiset" varmasti yllättävät nykysuomalaisen, mutta kokemus voi olla kiinnostavakin.

Meille töihin?
Vapaa Sana ottaa vastaan Suomesta Centre for International Mobilityn kautta harjoittelijoita. Monikulttuurinen Toronto ja sen mediakenttä ovat todennäköisesti mielenkiintoinen kokemus. Muuhun palkkaamiseen VS:llä ei ole taloudellisia mahdollisuuksia. Hakemukset hoitaa CIMO Helsingissä. Lue tästä mitä Vapaa Sana edellyttää.


Mikä ihmeen Vapaa Sana?

Vapaa Sana on riippumaton viikkosanomalehti, joka ilmestyy kerran viikossa Torontossa. Lehden nimi periytyy 1930-luvulta.

Nimi johtaa joskus lehteä tuntemattoman pitämään Vapaata Sanaa ns hengellisenä lehtenä. Sitä se ei kuitenkaan ole.

Näillä sivuilla tarjoamme poimintoja sisällöstä, emme koko aineistoa. Vapaa Sana on tilauspohjainen lehti. Vuosikerta maksaa Kanadassa 100 dollaria ja GST-veron, nopeammin kirjepostina 150 dollaria.Tilaukset numeroon 1(416) 321 0808, klo 10-13 Toronton aikaa arkisin.

Yhtiömme

Kustannusyhtiö Vapaa Sana Press julkaisee viikkosanomalehtiä Vapaa Sana (Toronto) ja Canadan Sanomat (Thunder Bay). Yhtiön internetsivustot ovat www.vapaasana.com, www.canadansanomat.com ja www.finnishcanadian.com.

Yhtiön omistajapohja käsittää toistakymmentätuhatta kanadansuomalaista.

Kyselyjen johdosta ilmoitamme, että internetosoite vapaasana.net ei liity tämän kustannusyhtiön toimintaan.

Historiamme

Kesällä 2008 ilmestyi Lauri Toiviasen kirja Vapaan Sanan vaiheista. Tämän linkin takana voitte lukea myös VS:n 75-vuotisjuhlanumeron reportaaseja ja haastatteluja.


 



 

Muistintutkija kumoaa myyttejä: lapset oppivat hitaasti, vanhat muistavat hyvin!

Tuttu tilanne: Yritän esitellä kahta suuressa yliopistossa työskentelevää kollegaa toisilleen, toisen sukunimi ei irtoa aivoista ei sitten millään. Olenko tullut auttamattoman vanhaksi? Mitä muistin asiantuntijalla on tähän sanottavaa?
Suomalaisen muistintutkijan Elisabet Servicen mielestä ei ole syytä huoleen:
“Sanojen ja nimien unohtaminen on yleistä monenikäisillä. Vanhempana on kuullut jo hirveän paljon nimiä. Varastossa on hyvin paljon nimiä, joista täytyy löytää se oikea. Lapsetkaan eivät muista nimiä, mutta heitä se ei häiritse ollenkaan!”
Suomesta vasta muutama vuosi sitten Kanadaan muuttanut muistitohtori toimii professorina Dalhousien yliopistossa Halifaxissa. Tällä hetkellä hän ja hänen samasta yliopistosta sapattivuotta viettävä psykologimiehensä asustavat Montrealin taiteilijoistaan kuuluisalla trendikkäällä Plateau Mont Royal –alueella ja toivovat voivansa muuttaa tänne pysyvästi.
Molemmat ahertavat laatimalla lukuja eri psykologiankirjoihin ja Elisabet tekee lisäksi tutkimusprojekteja Université de Montréalin Geriatrian instituutille.
Helsingissä syntynyt ja kasvanut, ja Oulussa kesiään viettänyt Elisabet pääsi ylioppilaaksi vuonna 1973 ruotsinkielisestä yhteiskoulusta Johanneksen kirkon läheltä. Rakennus toimii tällä hetkellä taideteollisena museona.
”Eirasta ei lapsella ole juuri hyviä muistoja,” kertoo miellyttävänoloinen, paljon hymyilevä Elisabet.
“Kotipihalla ei saanut tehdä mitään; aina oli joku aikuinen kieltämässä. Mutta Johanneksen kirkon puistossa luistelimme ja laskimme mäkeä pahvinpalasilla. Ja isoäidin luona Kuivasjärven kylässä, se on nyt Oulua, oli lehmiä, metsää ja järviä.”

Ei lukematta naimisiin!

”Minusta piti tulla tähtitieteilijä. Se oli suuri unelmani mutta jänistin.”
Hän päätyi sen sijaan opiskelemaan psykologiaa Helsingin yliopistoon.
”Halusin opiskella kokeellista psykologiaa, olin menossa tutkijan uralle. Olenkin ollut tutkimus- ja opetustehtävissä koko tähänastisen urani ajan.”
Oppiminen ja ajattelu eli kognitiivinen psykologia kiinnosti. Hän teki gradun muistin organisaatiosta ja väitöskirjan työmuistista, mitä asioita pystyy pitämään mielessä tietyllä hetkellä siitä mitä on tekemässä.
Yksityiselämän puolella hän meni naimisiin liverpoolilaisen Paul Servicen kanssa, joka toimi Suomessa englanninopettajana ja käännöstöiden yrittäjänä ja kuoli myöhemmin syöpään. Avioliitosta on kaksi lasta: Robert, 26 ja Helen, 24.
Myöhemmin hän tapasi Helsingin yliopistolla vierailleen kanadalaisen tutkijan John Connollyn. Etäseurustelun jälkeen he menivät naimisiin viisi vuotta sitten.
”Halusin aina tutkia, miksi kielen oppiminen on toisille helppoa, toisille vaikeata, älykkyystasosta riippumatta. Tutkin nyt, miksi toiset ihmiset ovat hyviä matkimaan vierasta kieltä ja toisille jäävät sanat helposti mieleen, heillä toimii hyvin tietynlainen muisti. Vanhempana kielellinen muisti heikkenee.
Maailmanpankki on kysellyt Elisabetilta, miten aikuisia pitäisi opettaa lukemaan. Kehitysmaissa lukemista opetetaan ei-äidinkielellä, jolloin sisällön oppimiseen liittyy vielä vieraan kielen oppiminen. Miksi lukemisen oppiminen on aikuisille vaikeampaa?
”Seitsemästä veljeksestä tiedämme, että se polku voi olla hyvin kivinen. Ensimmäinen romaanimme käsitteli lukutaidon oppimista. Suomi onkin nykyisin lukutaidon johtava maa. Skandinavian maissa ripillepääsy on motivoinut ihmisten lukemista; muuten ei päässyt naimisiin!”
Tekemiensä kokeiden perusteella tutkija haluaa romuttaa sen myytin, että lapset ovat hyviä oppijoita ja vanhat huonoja!
“Itse asiassa lapset ovat hyvin hitaita oppijoita. Nuoret aikuiset muistavat helpoimmin. Eri-ikäisillä on käytössä erilaiset oppimistavat, joilla kaikilla on hyöty- ja haittapuolensa.”

Aikuiset aivot eivät ole kelvottomat

”Kielen oppimiseen aikuisten aivot eivät ole niin kelvottomat kuin luullaan. Aikuiset vain käyttävät erilaista muistijärjestelmää kuin lapset. Jotkut järjestelmät ovat tiedottomia kuten kertaaminen, joka toimii hyvin lapsilla. Lapsethan eivät opi ensimmäistäkään kieltä tahdonalaisesti. He oppivat siten että he vain kuulevat kieltä (kielikylpy).”
”Olen kriittinen kouluja kohtaan. Kielten opetus niissä ei valttämättä ole lapselle ollenkaan hyödyllistä. Kun tavanomaista opetusta on kaksi tuntia viikossa, se on kuin kaataisi vettä hanhen selkään. Yhdeksänvuotiaalle siitä ei jää mitään mieleen. Lapset hyötyisivät runsaasta toistosta. Kun opetusta on vähän, tavanomainen opetus ei toimi. Jos kieltä opitaan vain kaksi tuntia viikossa, pitäisi opettaa ääntämistä eli leikkejä ja lauluja, ei kommunikaatiota. Isommat oppivat perinteellisellä tavalla eli pänttäämällä päähän sanoja. He ovat oppineet, miten koulussa pitää opetella.”
“Suomessa on iso poru siitä, että kouluun mennään vasta 7-vuotiaana. Tehdään kalliita päätöksiä, pannaan äkkiä koko yksi ikäluokka kouluun tutkimatta, mitä hyötyä aikaisemmasta koulutuksesta olisi. Kuitenkin suomalaiset lapset ovat parempia kuin muut, jotka menevät koulutielle esimerkiksi 4-vuotiaina kuten Englannissa. Suomalaislasten lukeminen, kirjoittaminen ja laskeminen ovat maailman huipputasoa.”
Muistitutkimus käyttää tiukkoja tieteellisiä menetelmiä niinkuin muutkin tieteet. Ihmisille syötetään keksittyjä epäsanoja tai kokonainen tekokieli kieliopin sääntöineen. Tämä tekokielitutkimus on tosin vasta aivan alullaan.
Alzheimerin taudille on tunnusomaista huono episodinen muisti, tapahtumamuisti. Uudet tapahtumat eivät jää mieleen.
Toisenlainen häiriö on semanttisen muistin huononeminen. Käsitysten merkitys alkaa murtua. Äkkiä ei muista mitä esimerkiksi sana “eläin” tarkoittaa, vaikka hyvin muistaa aikaisemmat pahtumat. Ihmisen tietopankki ikäänkuin alkaa hajota.

Masennus on muistiriski
Muisti voi tietenkin olla mennäkseen vanhemmalla iällä jonkin sairauden seurauksena, mutta miten sitä voisi yrittää säilöä?
”Kaikki yleiset terveysneuvot ja erityisesti aivoverenkierron parantaminen auttavat muistin säilytykseen. Siis ennen kaikkea liikunta ja terveellinen ruoka. Alzheimerin tauti liittyy aivojen verisuonten kuntoon. Ei siis rasvaisia ruokia eikä liikkumattomuutta. Oliiviöljystä, suklaasta, punaviineistä ja värillisistä vihanneksista on erilaisia terveyshyötyjä.”
”Ja vanha viisaus: Nauru pidentää ikää. Masennus on muistiriski. Depressioon liittyy orgaanisia muistihäiriöitä. Ei vain niin, ettei jaksa yrittää muistaa, vaan se on elimellistä.”
On myös erilaisia muistivinkkejä jonkin asian mieleenpainamiseen. Parasta on tehdä asiasta mahdollisimman elävä mielikuva. Jos esimerkiksi pitää tavata joku henkilö kello viisi, voi kuvitella tämän henkilön vaikka istuvan ison numero viitosen päällä.
”Mitä käyttää, se pysyy mielessä. Mitä ei käytä, se hautautuu.”
Muistitohtori itse harrasti nuorempana rytmistä voimistelua ja sitten Suomessa vatsatanssia. Nyt hän pyöräilee ja käy aerobikissä. Luminen metsä on hänestä niin hieno, että hän tahtoisi alkaa harrastaa murtomaahiihtoa myös täällä. Vähemmän liikunnallista mielipuuhaa on romaanien lukeminen, mihin kyllä jää aika vähän aikaa.

Anneli Lukka, Montreal

 



Mitä tuo mieleen sana "tamosna"? kysyy muistitohtori Elisabet Service.