Miksi Nato-jäsenyys ei kannata

Sotilasliitto Naton niin sanottu turvatakuuartikla on monen mielestä se perimmäinen syy miksi Suomen kannattaisi hakea Nato-jäsenyyttä. Takaahan se maan puolustamiseksi sotilasliiton voiman jos sattuisi käymään niin, että Suomeen hyökättäisiin. Vai takaisiko?
Vihreiden puheenjohtajan, tekniikan ja kauppatieteiden tohtori, Tarja Cronbergin mukaan Suomen ei kannata liittyä Natoon koska liitolta saatava turva ei ole enää sitä mitä se oli aikaisemmin. Lisäksi Nato-jäsenyys altistaisi hänen mukaansa Suomen poliittiselle painostukselle.
Vapaa Sana lähetti Cronbergille Nato-aiheisia kysymyksiä, joihin Cronberg vastasi eduskunta-avustajansa välityksellä.

VS: Sanoit Helsingin Sanomien haastattelussa (7.4.), että Naton sotilaallisia turvatakuita ei kohta enää ole. Mitä tarkemmin ottaen tarkoitit?
TC: Käsitykseni mukaan artikla 5 heikkenee. Natolla ei myöskään ole mitään konkreettisia suunnitelmia jäsenmaiden sotilaalliseen puolustukseen. Artikla 5 on tällä hetkellä enintään eräänlainen peloite. Tällöin kyse on ennen kaikkea poliittisista turvatakuista. Tässä olen samaa mieltä Stockholm International Peace Research Instituten (SIPRI) johtajan Alyson Bailesin kanssa, joka on todennut tämän useaan kertaan. Hän on Britannian entinen Suomen suurlähettiläs ja Nato-kannataja.
VS: Olet muussa yhteydessä sanonut, että Nato-jäsenyys lisäisi poliittista painostusta Suomea kohtaan. Puolustusministeriön puolustuspoliittisen osaston päällikkö Pauli Järvenpää kuitenkin väitti Vapaa Sanan haastattelussa, että pienet maat ovat pärjänneet Natossa hyvin. Miten vastaisit Järvenpään mielipiteeseen?
TC: Vastaus löytyy Hollannin maaliskuisesta päätöksestä osallistua Afganistanissa operaatioon. Poliittinen painostus oli erittäin voimakasta.
VS: Olet sanonut, että tällä hetkellä Nato on nimenomaan kehittymässä USA:n työkaluksi terrorismin vastaisessa sodassa. Kaikki Nato-maat eivät käsittääkseni kuitenkaan ole Irakissa tai Afganistanissa terroristijahdissa. Järvenpää puolestaan viittasi siihen, että pienetkin valtiot voivat estää Natossa päätöksen teon ja että kriisinhallintaoperaatiot ovat Natossa vapaaehtoisia. Kertoisitko hieman tarkemmin mitä tarkoitit Naton kehittymisestä USAn työkaluksi ja mitä se Suomen kannalta tarkoittaa?
TC: Mielestäni se tarkoittaa Suomen kannalta sitä, että voimme hyvin osallistua (Natossa viimeaikoina esitettyyn) laajennettuun kumppanuuteen, jossa Suomen itsenäinen päätöksenteko ja liikkumavara säilyy. (Suomi on tähän asti toiminut Naton ns. rauhankumppanuusohjelmassa. toim.huom.) On totta, että päätökset tehdään konsensus-periaatteella. Tätä on kuitenkin viime aikoina kyseenalaistettu uusien maiden liityttyä jäseniksi. Käytännössä tapahtuu myös jäsenmaan hiljentymistä, jos ei välttämättä halua tuoda vastakkaista kantaa esille.
VS: Monille tuo Naton turvatakuuartikla on loppujen lopuksi se
perimmäinen syy Nato-jäsenyyden kannattamiselle. Miten itse edistäisit Suomen turvallisuutta ilman Nato-jäsenyyttä?
TC: Mielestäni Suomi joutuu joka tapauksessa huolehtimaan omasta puolustuksestaan ja osallistuu EU:n puiteissa yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Tämä on mielestäni riittävä turvatakuu.

Virpi Oinonen