| Kanadalaisena
Suomessa Osa 1
Jääkiekko sytytti Suomi-innostuksen
Entinen Reuters-uutistoimiston Suomen kirjeenvaihtaja,
kanadalainen Brett Young, 36, ei aivan heti osaa sanoa miksi Suomi
on kiehtonut häntä pienestä pitäen. Hieman asiaa
pohdittuaan hän päätyy kuitenkin siihen, että
jääkiekkofanina suomalaisilla NHL-pelaajilla on ollut
osuutta asiaan.
Torontossa ei-suomalaiseen perheeseen syntyneen Youngin kiinnostus
Suomea kohtaan ei kuitenkaan jäänyt pelkkään
jääkiekkoilijoiden ihailemiseen, vaan hän ryhtyi
aikuisiällä opiskelemaan suomea, luki Toronton yliopistossa
Suomen ja Venäjän historiaa ja lopulta, kun Reutersilla
aukesi noin kahdeksan vuotta sitten toimittajan paikka Helsingissä
, saapui Helsinkiin Pietarista, jossa hän oli työskennellyt
sitä ennen toimittajana englanninkielisessä St. Petersburg
Timesissa.
Suomessa suomen kielellä
Tätä nykyä suuren suomalaisen IT-firman palveluksessa
tiedotustehtävissä työskentelevä Young puhuu
suomea sujuvasti, vaikka omien sanojensa mukaan ”sujuva”
on ehkä hieman liioiteltu ilmaus.
”Usein ihmiset ovat yllättyneitä”, Young kertoo
suomalaisten reaktioista hänen kielitaitoonsa. Toisaalta vaikutuksen
tekeminen suomen kielen taidoilla ei vaadi hänen mukaansa paljoa.
”Täällä on paljon ulkomaalaisia, jotka eivät
edes yritä (oppia kieltä)”, hän sanoo. Hän
arvelee tämän johtuvan muun muassa suomen kielen vaikeudesta
tai siitä, että ihmiset eivät ole maassa kovin pitkää
aikaa.
Toisaalta Suomessa pärjää varsin hyvin englannin
kielellä, varsinkin jos on töissä teknologia- tai
muissa korkeaa koulutusta vaativissa yrityksissä.
Vaikka suomen taito ei yleisesti ottaen olekaan tarpeellinen maassa
pärjäämiseen on se Youngin mukaan valtava apu jokapäiväisessä
kanssakäymisessä ihmisten kanssa. ”Sinun ja suomalaisten
välillä tulee aina olemaan muuri jos et edes yritä
puhua suomea”, hän sanoo.
Youngin mielestä kielen opettelu kuuluu myös asiaan jos
maassa oleskelee pidempään.
”Millaisen viestin lähetät suomalaisille jos asut
Suomessa, sanotaanko yli 10 vuotta, etkä pysty kommunikoimaan
paikallisella kielellä? Loppujen lopuksi kyse on kunnioituksesta
suomalaisia ja Suomea kohtaan”, hän sanoo.
Muuttunut maa
Youngilla on entisenä toimittajana ja Suomen poliittista historiaa
opiskelleena hyvä tuntuma Suomen julkiseen elämään.
Hänen mukaansa Suomi on muuttunut paljon viime vuosina. Young
muun muassa vertaa nykypäivää Kekkosen aikaan, jolloin
ihmisillä ja medialla oli auktoriteetteja kohtaan paljon kunnioittavampi
asenne.
Nykyään media ja kansalaiset eivät kuitenkaan enää
noin vain hyväksy kulissien takana tehtyjä päätöksiä,
vaan paljon ärhäkämmin vaativat perusteluja ja keskustelua.
Kekkosen ajalle tyypillinen “non-debate” onkin Youngin
mukaan nykyään harvinaista.
Avoin yhteiskunta
Suomessa yritysten edustajat ja viranomaiset ovat myös
yleisesti ottaen hyvin tavattavissa, mikä aikoinaan helpotti
journalistin työtä. “Ja jos haastattelu ei onnistunut,
niin siitäkin ilmoitettiin”, Young kiittelee.
Youngin mielestä Suomessa ollaan onnekkaita, kun hallinto on
pohjoismaiseen tapaan varsin avointa ja viranomaisten juttusille
pääsee helposti. Yrityksissäkin ollaan yleensä
mielellään antamassa tietoja: “kaikki haluavat kertoa
tarinansa”, Young heittää.
Hän ei kuitenkaan usko, että ihmiset puhuivat hänelle
mielellään koska hän on hän oli nimenomaan Reutersin
toimittaja vaan kyse on hänen mielestään nimenomaan
Suomessa vallalla olevasta toimintakulttuurista.
Kanadaan kerran vuodessa
Kanadassa Young käy keskimäärin kerran vuodessa.
”Joskus useamminkin jos on esimerkiksi häitä tai
hyviä lentotarjouksia”, hän sanoo.
”Matkustaminen tulee kuitenkin olemaan monimutkaisempaa se
jälkeen kun toinen tyttäremme syntyi 3 maaliskuuta”,
Young kertoo.
Kanadasta hän kaipaa ennen kaikkea perhettä ja ystäviä.
Torontosta hän puolestaan kaipaa kaupungin monipuolisuutta.
”Joskus suurempi valikoima Suomessa esimerkiksi kauppojen
ja ravintoloiden suhteen olisi mukavaa”, hän pohtii.
Young on sen verran juurtunut Suomen kamaralle, että hän
haki hiljattain Suomen kansalaisuutta. Vielä eivät kaikki
kansalaisuuteen vaadittavat kriteerit kuitenkaan täyttyneet
ja hakemus hylättiin. Young ei ole kuitenkaan katkera, vaikka
hieman harmitteleekin niitä 400 euroa, jotka hakemukseen hävisivät.
Vaikka virallisissa papereissa ei siis luekaan ”suomalainen”,
miehessä on näkyvissä merkkejä Suomessa pitkään
oleskelun vaikutuksista.
”Ymmärrän logiikan siinä, että ihmisille
lähetetään tekstiviesti sen sijaan, että heille
soitettaisiin, jolloin joutuisi puhumaan”, hän kertoo
pilke silmäkulmassa.
"Finada"
Young sai Vapaa Sanalta tehtäväksi luoda mielikuvitusmaan,
joka yhdistäisi Suomen ja Kanadan parhaita puolia. Tällainen
olisi Brett Youngin ”Fi nada”:
Suomesta Young valitsisi:
-Suomen hiljaisen, mutta vahvan isänmaallisuuden
-Suomen yhtenäisyyden joukkuelajeissa, kyvyn työskennellä
tiiminä
-Suomen rakkauden luontoon (ja saunaan)
Kanadasta Young valitsisi:
-Suvaitsevaisuuden kaiken kulttuurisia ihmisiä kohtaan, väristä
ja uskonnosta riippumatta
-Kanadan uskon siihen, että joissain lajeissa (lue: jääkiekossa)
se voi voittaa kenet tahansa
-Kanadan alhaisemmat verot…
Molemmista maista Young ottaisi lisäksi maiden
hyvämaineisuuden ja kyvyn vaikuttaa kokoaan enemmän maailman
asioihin sekä molempien maiden (enemmän vähemmän
vahvan) uskon hyvinvointivaltioon.
Virpi Oinonen, teksti
Leena Mikkonen-Young, kuva
|
