Etusivulle
Uusin pääkirjoitus
Artikkelit
News in english
Tapahtumia
Yhteystiedot
Kirjakauppa

Tilaukset
Linkit
Lukijoiden mielipiteitä
Hintoja ilmoittelusta

Mikä ihmeen Vapaa Sana? Katso tuonnempana alhaalla.

Kolumneja
Vuoden 2010 alkupuoliskolla kolumneja lehteen kirjoittaa Johannes Niemeläinen.

What is Vapaa Sana?
Vapaa Sana is a weekly tabloid published in Toronto in Finnish and partially in English. Published since 1931, the weekly claims to be the leading Finnish language media in North America. More

This website
At vapaasana,com the paper offers a selection of material published in the Vapaa Sana. Besides this side, the company maintains also (www) Finnishcanadian.com

Meille töihin?
Vapaa Sana ottaa vastaan Suomesta Centre for International Mobilityn harjoittelijoita. Lue tästä, mitä Vapaa Sana edellyttää.


Mikä ihmeen Vapaa Sana?
Vapaa Sana on riippumaton viikkosanomalehti, joka ilmestyy kerran viikossa Torontossa. Lehden nimi periytyy 1930-luvulta.Nimi johtaa joskus lehteä tuntemattoman pitämään Vapaata Sanaa ns hengellisenä lehtenä. Sitä se ei kuitenkaan ole.

Näillä sivuilla tarjoamme poimintoja sisällöstä, emme koko aineistoa. Vapaa Sana on tilauspohjainen lehti. Vuosikerta maksaa Kanadassa 100 dollaria ja GST-veron, nopeammin kirjepostina 150 dollaria.Tilaukset numeroon 1(416) 321 0808, klo 10-13 Toronton aikaa arkisin.


Yhtiömme
Kustannusyhtiö Vapaa Sana Press julkaisee viikkosanomalehtiä Vapaa Sana (Toronto) ja Canadan Sanomat (Thunder Bay). Yhtiön internetsivustot ovat www.vapaasana.com, www.canadansanomat.com ja www.finnishcanadian.com.

Yhtiön omistajapohja käsittää toistakymmentätuhatta kanadansuomalaista. Hallituksen puheenjohtaja on nyt John Majanlahti.

Kyselyjen johdosta ilmoitamme, että internetosoite vapaasana.net ei liity tämän kustannusyhtiön toimintaan.

Historiamme
Kesällä 2008 ilmestyi Lauri Toiviasen kirja Vapaan Sanan vaiheista. Tämän linkin takana voitte lukea myös VS:n 75-vuotisjuhlanumeron reportaaseja ja haastatteluja.

Torontoa uudelle?
Mitä kaupungin perinteinen suomalaiskenttä voi tarjota tulokkaalle? Kaupungin "vanhat suomalaiset" varmasti yllättävät nykysuomalaisen, mutta kokemus voi olla kiinnostavakin.

 


 



 

"Siinä iässä Aalto oli vähän liikaa"

Tuula Revell muisteli Lisa Rochonin haastattelussa (Globe and Mailin arkkitehtuurikriitikko) City Hallin seminaarissa Toronton yllättäneen. Tyttäret olivat saapuneet kaupunkiin junalla Montrealista. Isä Viljo oli vastassa ja ajettiin sitten Union Stationilta kohti Don Millsiä. - Miksi ajat näitä syrjäkatuja, mentäisiin keskustan kautta, oli Tuula sanonut. Oltiin kuitenkin Yongella. Silloin urbaani kaupunki ei ulottunut kovin kauas.
Rochon kysyi mm. Alvar Aallosta. Hän (s 1898) edusti selkeästi edellistä sukupolvea. Sekä Viljo Revell että Aarne Ervi olivat olleet Aallon toimiston nuoria voimia. Paljon Aallon nimiin mennyttä, oli nuorten apulaisten toteuttamaa,kuten toimistoissa yleensä.
Tuula Revell kertoi Alvar Aallon olleen perhetuttu. Murrosikäiselle tytölle ei ollut kovin hauskaa, kun Aalto kylään tullessaan nosti hänet ilmaan.. - Aalto oli karismaattinen ja seksikäs, mutta minulle liikaa, tiivisti Tuula Revell.
City Hallin rakennushanke oli Revellille katkera kokemus. Torontolaiset muuttivat hänen suunnitelmiaan ja karsivat oleellisesti ilmettä.
Vihkiäisjuhlan sijoittuminen panssarilaiva Ilmarisen tuhoutumisen päiväksi, 13. syyskuuta, ei ilmeisesti ollut lainkaan sattuma. Revell oli voinut vaikuttaa juhlapäivän valintaan ennalta. Siihen liittyi muistoja sekä onnellisesta pelastumisesta että suuresta katastrofista. Tämä oli Viljo Revellille ikäänkuin käänteinen puoli, Tuula Revell valaisi.
Viljo Revellin pelastuminen on kuvattuna Seitsemän minuuttia merellä -kirjassa. Laivasta veden varaan päässyt Revell ui onneksi lämpimässä vedessä ja VMV tulee kohdalle. - Ai arkkitehti siellä, autamme teidät ylös.
Kielteiset tunteet olivat myös välillä vallanneet mielen Torontossa. Tuula Revell kertoi Reino Lamminsoilan sähkeestä Revellille Torontoon. “Lähetä miljoona tai kaksi, tehdään muutoin konkurssi”. (Sähke lienee ajalta ennen vuoden 1963 rahanuudistusta).
Tuula Revell oli ollut aikeissa mennä täältä Berkeleyhin. Mutta City Hallin kuuluisan suunnittelijan tyttärenä hän toki tutustui myös University of Toronton arkkitehtuurikouluun, ja jossain tapaamisessa ihan noin huomaamatta rehtori oli antanut opiskelupaikkapaperit täytettäviksi.

Ja niin Tuula opiskelikin Torontossa.
Ihailtavan yksinkertaista, näin haastattelussa kuultuna. JN



Haastattelu kaupungintalon valtuustosalissa.
.


Anja Karppinen (Mothergranny) ja Aku Kärki (Isä) kuvaustauolla.