|
Canadian
Music Week-tapahtumassa vahva suomalaisedustus:
Suomalainen Flylow tähtää Pohjois-Amerikan markkinoilleihin
Canadian
Music Week on Kanadan suurin vuosittainen musiikkialan kokoontuminen.
Tämä sekä artisteja että musiikkialan muita
ammattilaisia keräävä tapahtuma on monelle uudelle
bändille ainutlaatuinen tilaisuus saada itseään esille
ja luoda kontakteja, sillä keikoilla käy paljon musiikkiteollisuuden
vaikuttajia etsimässä sitä ”seuraavaa suurta
nimeä”.
Pääosin kanadalaiseen musiikkiin keskittyvässä
tapahtumassa oli tänä vuonna mukana myös monia suomalaisbändejä.
Yksi näistä suomalaisyhtyeistä on alun perin lahtelainen
Flylow, joka lensi Englannista
Torontoon nimenomaan Canadian Music Weekiä varten.
Maailmanmarkkinoille
Flylow on hyvä esimerkki tämän päivän suomalaisbändeistä,
jotka eivät enää tyydy Suomen pieniin musiikkimarkkinoihin,
vaan suuntaavat reippaasti suoraan maailmalle. Pohjois-Amerikka
esimerkiksi on yhtyeelle tärkeä alue.
”Pohjois-Amerikan markkinat ovat yksinkertaisesti niin suuret,
että on järkevää tähdätä sinne”,
yhtyeen laulaja Ukko (Luke) Kaarto toteaa. Yhtyeen ensimmäinen
levy ”Bridges” levytettiinkin New Yorkissa ja tällä
hetkellä yhtye asuu Englannissa, jossa Kaarton mukaan löytyy
tarpeeksi keikkapaikkoja.
”Suomessa on noin 30 esiintymispaikkaa, mikä tarkoittaa,
että vuodessa voi heittää vain 30 keikkaa. Englannissa
taas voit soittaa vuoden jokaisena päivänä uudessa
paikassa ja silti olet käynyt läpi vain 10 % paikoista”,
Kaarto havainnollistaa.
Ulkomailla keikkailu on myös avartavaa.
”Se on kiinnostavampaa: saa matkustella, nähdä uusia
ihmisiä -se pitää hereillä, elävämpänä”,
Kaarto sanoo.
Tärkeintä on musiikki
Vaikka yhtyeellä onkin mielessä suuret areenat, ryhmän
jäsenet kieltävät tavoittelevansa rocktähteyttä
ja suuria rahoja.
”Tärkeintä on soittaa musiikkia, josta pidämme,
kaikki muu on toisarvoista”, yhtyeen kitaristi Pauli (Paul)
Hauta-aho sanoo muiden nyökytellessä. Bändin jäsenet
olisivat itse asiassa täysin tyytyväisiä siihen,
että voivat musiikillaan elättää itsensä
–urheiluautot ja isot talot eivät heitä saa innostumaan.
Yhtyeen jäsenet ovat muutenkin jalat maassa olevaa sorttia,
eikä heitä esimerkiksi kiinnosta adoptoida suurten rocktähtien
elkeitä.
”Staraa näyttelemällä menettää vain
kaverinsa”, Kaarto toteaa. Basisti Marko Haataja muistuttaa
myös, että hittikappaleita ei voi tehdä vain hitin
tekemisen vuoksi vaan mukana täytyy olla todellinen halu tehdä
hyvää musiikkia.
Tärkeät kontaktit
Musiikkiteollisuudessa oikeiden henkilöiden tunteminen on tärkeää.
”Kontaktit ovat kaikki kaikessa. Ei ole väliä vaikka
olisi maailman paras bändi -jos oikeat kontaktit puuttuvat
et pääse minnekään”, yhtyeen englantilainen
PR-agentti Becci Jones sanoo.
Bändi toivookin, että Canadian Music Week poikisi uusia
hyödyllisiä työ kontakteja.
“Toivottavasti yleisön joukossa on paljon tärkeitä
ihmisiä!”, Kaarto sanoo.
Yhtye on siitä hyvässä asemassa, että sillä
melko lyhyestä iästään (3 vuotta, nykyisellä
kokoonpanolla vuosi) huolimatta on jo kohtuullisen hyvä kontaktiverkosto.
”Flylown etu on se, että heidän hyväkseen työskentelee
suomalaisten lisäksi myös englantilaisia ja amerikkalaisia
–heillä on toisin sanoen hyvät kansainväliset
kontaktit heti alusta lähtien”, Jones sanoo.
Myös toisten bändien tunteminen on hyödyllistä,
sillä soittotilaisuuksia tulee joskus myös kollegoiden
kautta.
”On ollut hauska huomata kuinka me olemme avanneet ovia englantilaisbändeille
Suomeen”, Kaarto kertoo.
Suomalaisena bändinä ulkomailla
Suomalaiset rock- ja pop-bändit ovat viime vuosina lyöneet
itsensä voimalla läpi ympäri maailmaa. Voiko Flylown
kaltainen tuntemattomampi bändi hyötyä muista suomalaismenestyksistä?
”Yhdellä tapaa se on etu, että HIMin ja Rasmuksen
kaltaiset bändit ovat lyöneet läpi maailmalla, koska
ihmiset kiinnittävät sen vuoksi helpommin huomiota muihinkin
suomalaisyhtyeisiin”, Jones sanoo.
Se, että Flylow ylipäätään on Torontossa
saattaa olla tämän suomalais- ja muiden skandinaavisten
bändien menestyksen tulosta. Yhtyeen kutsui nimittäin
Torontoon yksi Canadian Music Weekin järjestäjistä,
joka näki bändin esiintyvän Tampereella Music and
Media -musiikkitapahtuman yhteydessä.
Ongelmaksi saattaa kuintekin muodostua se, jos bändillä
ei ole minkäänlaista linkkiä kohdemaahan . Jones
onkin hieman varovainen mitä kanadalaisyleisön valloittamiseen
tulee:
”Jos heillä (Flylow) olisi aikaa tehdä Pohjois-Amerikan
kiertue tilanne saattaisi olla toinen”, Jones pohtii. Nyt
hyväkin esitys saattaa unohtua, koska bändiä ei voi
missään nähdä livenä.
Rockmusiikki on vientituote
Ulkomaiden markkinoille tähtäävät suomalaisbändit
saavat tätä nykyä myös sivustatukea Suomen valtiolta.
Suomeen perustettiin nimittäin vuonna 2002 vientiorganisaatio
Music Export Finland (Musex) edesauttamaan suomalaisen musiikin
vientiä.
”Musex on tehnyt paljon työtä suomalaisen musiikin
hyväksi ulkomailla”, Kaarto sanoo.
”Esimerkiksi viime vuonna tuolla Tampereen Music and Media
–festivaalilla oli enemmän ulkomaisia vieraita kuin koskaan
aiemmin”, Kaarto kertoo.
”Musex on kuitenkin vielä nuori organisaatio. Se olisi
pitänyt perustaa 20 vuotta aikaisemmin niin kuin ruotsalaiset
tekivät”, Kaarto pohtii.
”Olen kuitenkin tyytyväinen, että Suomen hallitus
on vihdoin ymmärtänyt, että rock-musiikkikin on vientituote”,
hän toteaa lopuksi.
Virpi Oinonen, teksti ja kuvat
|
