Fysioakustinen värähtelytuoli -suomalaista innovaatiota alusta loppuun saakka

Joulun alla Laurier Centre for Music Therapy Research (LCMTR), Wilfrid Laurier University, Waterloo, Ontariossa sai iloisen joululahjayllätyksen. Musiikkiterapian tutkimuskeskukselle saapui Suomesta lentorahtina kaksi kauan odotettua fysioakustista terapiatuolia.
"Olin odottanut näitä tuoleja jo kohta viisi vuotta", sanoo Heidi Ahonen-Eerikäinen, tutkimuskeskuksen johtaja.
"Suomessa asuessani toimin psykoterapeuttina Helsingin Luterilaisen Kirkon Kaupunkilähetyksen terapiakeskuksessa Aktorissa, ja siellä meillä oli kaiken kaikkiaan neljä tällaista tuolia käytössä. Olin aloittanut jo monenlaisia tutkimusprojekteja niiden suhteen, mutta Kanadaan muutto viisi vuotta sitten pisti tutkimukset jäihin. Nyt kun sain vihdoin kaksi tuolia tänne tutkimuskeskukseeni, aion heti jatkaa projekteja täällä."

Mikä ihmeen fysioakustinen tuoli?
Fysioakustinen tuoli näyttää miltä tahansa suurelta, mukavalta tuolilta, jossa on sisällä kaiuttimet ja joka on yhdistetty tietokoneeseen. Itse asiassa menetelma on suomalaisen asiantuntijaryhmän kahdenkymmenen viimeisen vuoden aikana kehittelemä hoitomuoto, jossa haluttuja fysiologisia vaikutuksia voidaan saada tapahtumaan valitsemalla sopivia taajuuksia ja kohdentamalla stimulaatio oireilevalle kehon alueelle. Kyseinen ääniaaltosovellutus perustuu tietokoneohjattuun, matalajaksoiseen siniääneen, jonka taajuus vaihtelee 27-113 Hz:n välillä. Näin matalan äänen läpäisyky on hyvä ja kehon kudoksilla on riittävästi aikaa reagoida. Hoitoa voidaan antaa sellaisissakin vaikeatasoisissa kivuissa, joissa esimerkiksi manuaalinen hoito ei ole mahdollista. Tuoli on ohjelmoitu siten, että se värähtelee ensin koko tuolin pituudelta ja pysahtyy sitten hetkeksi värähtelemään haluttuun kohtaan. Musiikin kuuntelu hieronnan aikana auttaa rentoutumista.
"Suomessa kokemukset tuolista ovat olleet niin myönteiset, että moniin terveyskeskuksiin ja vanhusten palvelutaloihin on hankittu tuoli", Heidi Ahonen-Eerikäinen sanoo.
"Fysioakustinen tuoli voidaan esimerkiksi ohjelmoida hieromaan niskan tai hartian seutua, selkää tai rentouttamaan vaikkapa väsyneitä jalkoja. Jopa päänsärkyyn tai unettomuuteen on oma ohjelmansa! Rentoutushoitoja voi käyttää myös ennaltaehkäisevasti. Suurin osa ohjelmista on n. 20 minuutin mittaisia."

Millaisia tutkimustuloksia tuolista jo on?
Musiikkiterapian yhteydessä on jo pitkään tiedetty, että musiikilla on voimakkaita fysiologisia vaikutuksia. Uudessa aivotutkimuksessa on saatu mielenkiintoisia tuloksia aivoaaltotoiminnan säätelymekanismeista. Erityisesti aivotutkijoita on kiinnostanut 40 Hz:n taajuus, jota kutsutaan nk. Thalamus-taajuudeksi, sillä se on peräisin aivojen thalamuksen alueelta, ja sillä on selvät yhteydet mm. ihmisen valikoivan tarkkaavaisuuden säätelyyn. Sillä on todettu olevan tärkeä rooli kognitiivisen aivotoiminnan sisällön ja ajoituksen säätelyssä. On mm. todettu, että eräissä poikkeuksellisissa tiloissa kuten esimerkiksi narkoosissa, syvässä unessa ja Alzheimerin taudin alkuvaiheessa tämä taajuus häiriintyy tai häviää kokonaan. Myös auditiivisella stimulaatiolla on todettu olevan vaikutusta tähän 40 Hz:n aivotaajuuteen.
Lääketieteen piirissa on jatkuvasti pyritty kehittämään laitteita, joiden avulla värähtelyenergiaa voitaisiin käyttää hyväksi sairauksien ennaltaehkäisyssä, hoidossa ja hyvän terveydentilan säilyttämisessä.
Kaiken kaikkiaan värähtelyenergian käyttö terapiassa on tuhansia vuosia vanha ilmiö. Varhaiskantaisissa kulttuureissa musiikki-instrumenteissa syntyvät värähtelyt johdettiin kehoon ja näin saatiin aikaan fysiologina vastinresonanssi. Tällä puolestaan oli vaikutuksensa mm. aineenvaihduntaan ja keskushermoston siirtäjäaineiden toimintaan.
Viimeaikaiset havainnot ovat osoittaneet, että akustinen vibraatio voi muuttaa mm. solukalvojen läpäisyominaisuuksia ja vaikuttaa siten solujen valillä tapahtuvaan sähkökemialliseen informaation kulkuun. Muutoksia aiheutuu myös kehon sähköisissä toiminnoissa, kuten aivojen sähkömagneettisissa kentissä, ihon sähkövastuksessa, lihasten tuottamissa sähköisissä signaaleissa jne. Selkeitä vasteita on havaittu myös aineenvaihdunnassa, hengityksessä ja sydämen toiminnassa. Positiivisia vaikutuksia on havaittu mm. erilaisten lihasjännitysten samoin kuin kiputilojen (esim. fibromyalgia) hoidossa. Samoin astmakohtausten ja unettomuuden lievittämisen yhteydessä. Laitteella on myös todettu olevan verenpainetta alentava vaikutus.
Fysiologisia vaikutuksia voidaan havaita sekä solutasolla että laajemmilla kehon alueilla mm. lihaksissa ja lihasryhmissä, sisäelimissä ja hermostollisissa toiminnoissa. Laite on luokiteltu fysioterapian muodoksi American Physical Therapy Associationin (APTA) toimesta. Se on luetteloitu nimella Physioacoustic massage ja sillä on myös oma koodi vakuutuskorvauksia haettaessa. Yhdysvaltain laadintohallitus (FDA) on myös rekisteröinyt laitteen nimella Next Wave Chair TM lääketieteellisten laitteiden luetteloon luokassa ll (low risk, non invasive). Tämä tarkoittaa sitä, että menetelmä on turvallinen ja että kehoon ei tule vieraita aineita, voimakasta säteilyä eikä muuta kehon omia toimintoja muuttavaa stimulaatiota.

Missä laite on jo käytössä?
Fysioakustinen menetelmä on jo varsin laajalti käytössä mm. Suomessa, USA:ssa, Meksikossa, Englannissa, Tanskassa, Saksassa. Eestissä ja Japanissa. Sitä käytetään vanhusten palvelutaloissa, vammaiskuntoutuksessa, työterveyshuollossa, stressiperäisten oireiden hoidossa ja lievityksessä (mm. kiputilat, verenpaine, unettomuus), urheiluvalmennuksessa ja -lääketieteessä (palautuminen, urheiluvammat, psyykkinen valmennus) seka psykoterapiassa. Lisäksi fysioakustinen menetelmä on myös tehokas jokamiehen ja -naisen rentoutusmenetelmä, joka auttaa nopeasti jännitysoireisiin kuten unettomuuteen ja päänsärkyyn.
Missä tuolia voi kokeilla?
Laurier Centre for Music Therapy Research järjestää Toronton Suomi-Kodille Fysioakustisen Hyvän Olon Viikon huhtikuun ensimmäisellä viikolla. Sinne voi silloin tulla kokeilemaan tuolia. Samalla kerätään varoja oman tuolin hankkimiseksi Suomi-Kodille.

(VS)

Kuva: VS/Minna Harmaala

Lähteenä: Petri Lehikoinen, 1994. Matalataajuuksinen värähtelyenergiaja musiikkiterapian neurofysiologinen perusta. Teoksessa: Heidi Ahonen-Eerikäinen (Toim.) Taide psykososiaalisen työn välineenä. (Pohjois-Karjalan Ammattikorkeakoulu, Joensuu)