Taru Sormusten herrasta -musikaali soi Värttinän musiikin tahdissa

Noin reili kaksi vuotta sitten suomalainen kansanmusiikkiyhtye Värttinä sai tekstiviestitse manageriltaan ilmoituksen mielenkiintoisesta projektista.Kyse oli fantasiakirjallisuuden klassikkoteoksen Taru Sormusten Herrasta (Lord of The Rings) teatteriversion musiikin säveltämisestä.

Karjalaisesta kansanmusiikista voimakkaasti ammentava ryhmä lupautui mukaan mielenkiintoiselta kuulostavaan produktioon muitta mutkitta. Tuolloin yhtyeellä ei kuitenkaan ollut vielä käsitystä kuinka jättimäisestä projektista tulisi olemaan kyse.

Nyt yli kaksivuotiseksi venähtänyt ja noin 27 miljoonan dollaria niellyt teatterisovitus on vihdoin valmis. Sen ennakkoesitykset alkoivat Torontossa Princess of Wales teatterissa 4. helmikuuta.
Varsinainen suuren yleisön ensi-ilta on maaliskuun 23 päivä.
Maailmanlaajuista huomiota saanut produktio on luonut paineita Värttinän jäsenille.
Yhdeksänjäsenisen ryhmän alkuperäisjäseniin kuuluva laulaja Mari Kaasinen myöntää olevansa jännittynyt millaisen vastaanoton esitys saa. Samalla hän on myös innoissaan lopputuloksesta. Odotettavissa onkin aikamoinen esitys, ainakin jos Kaasista on uskominen.

Karjalaisoppia kanadalaisille
Sävellystyön lisäksi yhtyeen tehtäviin on kuulunut musikaalin kuoron ja orkesterin kouluttaminen siten, että ne pystyvät esittämään Värttinän musiikin oikeaoppisesti. Yhtyeen yhdeksi tavaramerkiksi muodostunut reipas karjalainen kansanlaulutapa kun ei ymmärrettävästi kuulu peruskanadalaisen kuorolaulajan repertuaariin.
Myös erikoiset instrumentit kuten vanhan suomalaisen jousisoittimen jouhikon soiton opettaminen on vienyt yhtyeen jäsenten aikaa.
Kouluttaminen on kuitenkin Kaasisen mukaan ollut varsin helppoa.
”Hyvin olivat pohjoisamerikkalaiset kotiläksynsä tehneet”, Kaasinen toteaa tyytyväisenä.

Musiikkia fantasiamaailmaan
Värttinä vastaa musiikin sävellyksestä yhdessä intialaisen elokuvasäveltäjä A.R. Rahmanin kanssa.
Sekä Värttinä että Rahman ovat produktion musiikillisen johtajan Chris Nightingalen valintoja.
Kaasinen kertoo, että Nightingale teki päätöksen Värttinän valitsemisesta yhtyeen”Ilmatar”levyn perusteella. Erityisesti levyllä ollut manausta muistuttava ”Äijö” niminen kappale teki Nightingaleen vaikutuksen. Kaasinen myöntää että aluksi ajatustus intialaisen ja karjalaisen kan-sanmusiikin yhteensovittamisesta tuntui oudolta, mutta toteaa hetiperään, että esityksessä on kuitenkin kyse fantasiamaailman eikä minkään tietyn todellisen maailmankolkan musiikista. Siksi intialaisen ja karjalaisen kansanmusiikkiperinteiden yhdistäminen ei ollut mikään ongelma.
Itse asiassa kenelläkään ei ollut aavistustakaan millaista englantilaiskirjailija J.R.R. Tolkienin luoman maailman musiikki voisi olla.
Tämä tuotti Kaasisen mukaan alussa myös ongelmia. ”Vaikeinta koko projektissa oli (sävellystyön) aloittaminen, kun ei tiennyt mistä lähteä liikkeelle” Kaasinen sanoo.

Kompromisseja ja konsultointia
Ihan miten tahansa ei Värttinä ole musiikkiaan kuitenkaan voinut säveltää. Tämänkokoisessa produktiossa kompromisseja on nimittäin vaikea välttää, yhtyeen puhallinspesialisti Janne Lappalainen muistuttaa. Eniten muutoksia musiikkiin on aiheuttanut esityksen koreografia. Kun esiintyjien liikkumista lavalla muutetaan, musiikkiakin joudutaan usein rukkaamaan.
”Vielä ensi-illan jälkeenkin saatetaan musiikkia vielä joutua viilaamaan”, Torontossa yhtyeen edusta jana toimiva Lappalainen toteaa.
Silloin Ontarion pääkaupungissa tarvitaan taas Värttinän jäsenten konsultointiapua.

Suuren yleisön tietoisuuteen?
Vaikka Värttinä on jo vuosia ollut maailmanlaajuisesti tunnettu yhtye, se on ollut varsin pienten piirien lemmikki. Valtavaa julkisuutta saaneen musikaalin kautta ryhmällä on kuitenkin mahdollisuus ponnahtaa myös suuren yleisön tietoisuuteen.
Kaasinen ja Lappalainen ovat kuitenkin varovaisia arvioissaan mahdollisesta tulevasta menestyksestä. Lähinnä yhtye odottaa projektin kautta syntyviä uusia mielekkäitä työtarjouksia, Lappalainen sanoo.

Konsertteja jo ikävä
Sekä Kaasinen että Lappalainen sanovat, että projektiin kuluneet kaksi ja puoli vuotta on tuntunut pitkältä ajalta.
Musikaali on Kaasisen mukaan vienyt tehokkaasti yhtyeen työ-ajan eikä esimerkiksi omiin konsertteihin ole juuri jäänyt aikaa.
Urakan jälkeen sekä Kaasinen että Lappalainen ovatkin innokkaina jo lähdössä normaaleille keikoille.
”Tämän jälkeen kiertue-elämä tuntuu itse asiassa jo lomailulta”, Kaasinen toteaa.
Jotain työn intensiivisyydestä kertoo se, että ryhmän jäsenet eivät ole uuri ehtineet tutustua Torontoon vaikka ovatkin käyneet kaupungissa monet kerrat näinä 2,5 vuotena, jolloin musikaalia on työstetty.
”13-tuntisten työpäivien jälkeen ei ole jaksanut oikein muuta kuin ajatella miten selviää seuraavasta päivästä”, Lappalainen toteaa lakonisesti.vihdoin fanien iloksi kiertue-elämän makuun. Maaliskuussa yhtye ehtii myös Kanadaan: 26 maaliskuuta on konsertti Montrealissa ja 27 maaliskuuta ryhmä nousee lavalle Torontossa.
Kenties silloin Värttinän jäsenet ehtivät näkemään maasta jotain muutakin kuin esiintymislavat ja lentokentän. Ja kuka tietää, ehkä konserttiyleisön joukossa on uusia faneja, jotka ovat törmänneet ryhmän musiikkiin ensi kerran Taru Sormusten Herrasta – musikaalissa.

Virpi Oinonen teksti,
kuva Emma-Leena Ovaskainen